Klubi-info 7.9.2017

Torstaina 7.9. tapasimme klubitoiminnasta kiinnostuneiden johtajien ja päälliköiden kanssa Helsingin Kalevankadulla kuullaksemme tarkemmin asiakaskokemuksesta ja klubitoiminnan hyödyistä. Vaikka sää oli harmaa, porukkaa saapui paikalle mukavasti. Kiitos näin bloginkin puolella vielä kaikille paikalle saapuneille antoisista keskusteluista. Toivottavasti näemme uudestaan klubikauden käynnistyessä.

Maittavan aamupalan jälkeen palveluliiketoiminnan johtaja Antti-Pekka Hulkko aloittaa aamun toivottamalla vieraat tervetulleeksi ja kertomalla lyhyesti klubitoiminnasta. Lyhyen intron jälkeen puheenvuoro siirtyy Pro-Source Oy:n toimitusjohtaja Markku Kaijalalle, joka on ollut useamman vuoden Kauppakamarin klubitoiminnassa mukana. Heti alkuun hän avaa omia kokemuksiaan Johtajaklubista ja myöntää rehellisesti, että ensimmäinen klubivuosi meni hänen osaltaan hukkaan. Oli hetkiä, jolloin tuntui paremmalta lähteä tapaamisesta kesken pois – tämän hän sanoi kuitenkin johtuvan omasta asenteestaan, eikä niinkään klubista. Kaijala myöntää, ettei klubitoiminta ole kaikille. Kannattaa miettiä, mitä klubitoiminnalta lähtee hakemaan ja ottaa rohkeasti osaa keskusteluihin. Asenne täytyy olla kohdillaan, jotta klubitoiminnasta saa mahdollisimman paljon irti.

Kaijala kuvaa Johtajaklubia ”vertaisterapiaksi”. Jokaisella klubilaisella on omassa organisaatiossaan omat haasteensa – yhdellä on konkurssi edessä, toisella yrityksellä voi olla päällä vauhdikas kasvupyrähdys. Eniten klubista saakin irti juuri siitä, kun keskustelee erilaisten ihmisten kanssa. ”Meidän ryhmässä löydettiin kavereita. Oli helppo avautua. Aika paljon on myös itsestä kiinni, miten klubin kokee.”

Kysymysten ja keskustelun jälkeen klubin fasilitaattori ja Kulmia Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ara Hopia kertoo omasta taustastaan. ”Ajattelin aina, että tällaiset vertaisryhmät ovat puuta heinää. En ikinä lähtisi mihinkään ryhmään avautumaan.” Ara komppaa kuitenkin hyvää fiilistä, joka klubeista välittyy: tunnelma klubeissa on avoin ja asioita on helppo nostaa pöydälle. Klubitoiminta ei ole terapiarinki, mutta sieltä saa uusia tuttavuuksia eikä osallistujien tarvitse pelätä, että liikesalaisuudet lähtisivät yleiseen levitykseen. Eräs osallistuja kyselee muista klubiosallistujista – entä jos mukana on oman alan kilpailjoita? Entä jos verkosto on sellainen, ettei yhteistä henkeä löydy tai siinä ei jostain syystä halua olla? Helsingin seudun kauppakamarilla vastikään aloittanut tuottaja Ulla Rossi vakuuttaa, että tällaisessa tilanteessa klubia pystyy helposti vaihtamaan. Kaijala lisää, että kilpailijoiltakin voi saada uskomattoman paljon sparrausta. ”Aika vähissä ovat asiat, joista ei voi jutella kilpailijoiden kanssa.”

Ara Hopia kerää tilaisuuden lopuksi vielä odotuksia tulevan klubikauden suhteen. Vahvasti esille nousevat uudet ihmiset ja uudet ideat. Klubi antaa parhaimmillaan voimaa ja energiaa, joita klubilainen vie mukanaan työpaikalle. Ajankohtaiset teemat, kuten robotiikka, on helppo pureskella paloiksi pienryhmässä. Lisäksi arvostetaan pysähtymistä ja hetkessä olemisen taitoa – kiire on johtotehtävissä normi, ja jos klubin kautta siitä pystyy irtautumaan hetkeksi, hienoa. Ulkopuolinen näkemys muiden toimialojen johtajilta nähdään myös plussana. Ara toteaa itsekin, ettei olisi viitsinyt olla toiminnassa mukana näin pitkään, jollei fasilitaattorina saisi keskusteluista jotain irti.

Tilaisuuden lopussa tunnelma on positiivinen. Keskustelua on herännyt aiheesta jos toisesta, ja osallistujien keskuudessa on herännyt mielenkiinto klubitoimintaa kohtaan. Yksi osallistujista toteaa, että voisi ajatella lähtevänsä mukaan verkostoitumaan siitä huolimatta, että hän on yhden hengen yrittäjä.

Ensimmäisessä syksyn Myyntijohtajaklubin tapaamisessa Ara aikoo nostaa puheenaiheeksi asiakaskokemuksen ja sen, miten sitä tulee johtaa. Mitä erinomainen asiakaskokemus on? Miten pystyn myyntijohtajana johtamaan asiakaskokemusta, vai pystyykö sitä johtamaan?

Oletko sinä jo mukana? Kauppakamarissa on 7 klubia eri ammattiryhmille. Ilmoittaudu mukaan haluamaasi klubiin täällä. Tutustu myös uuteen klubisivustoon!

Teksti: Susanne Mether

Klubitoiminta kehittää, tukee ja luo liiketoimintamahdollisuuksia

Pro-Source Oy:n toimitusjohtaja Markku Kaijala liittyi Helsingin seudun kauppakamarin klubitoimintaan vuonna 2012, ja sittemmin hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti.

Tällä hetkellä Kaijala on mukana johtajaklubissa ja HHJ-koulutuksessa (Hyväksytty hallituksen jäsen), klubitoimintaan osallistumisen suurimpia hyötyjä hän listaa työnsä kautta. ”Johdon suorahakukonsulttina autan asiakkaitamme rakentamaan kehittyvän modernin organisaation, jossa olisi oikeaa osaamista ja nykyaikaista esimiestoimintaa. Klubitoiminnassa kohtaan asiakkaittemme kaltaisia yritysjohtajia ja heidän kohtaamiaan tilanteita, ja aiheista syntyy syvällistä keskustelua ja sparrausta.” Kaijala on huomannut klubien viestinnällisen ympäristön monimuotoisuuden. ”Ilokseni olen huomannut, että minullakin on ollut annettavaa klubikavereille ja että he ovat olleet vinkeistäni kiitollisia. Olen oppinut ymmärtämään paremmin, mitä apua eri johtajat oikeasti tarvitsevat, ja millaisia ovat aidot kiputilanteet eri firmoissa.”

Avoimuuden tärkeys

Markku Kaijala osaa myös arvostaa klubitapaamisten avointa ilmapiiriä. ”Avoin keskusteluilmapiiri on ehkäpä kaikkein tärkein asia, kunhan tapaamisten ohjaaja vain huolehtii oikeista keskustelun aiheista. Pitää osata kysyä oikeita kysymyksiä ja vastata niihin ajatuksella, olla perustellusti eri mieltä, ottaa käytännön esimerkkejä eri lähestymiskulmista ja sitten toimia, sillä pelkkä avoin keskustelu ei johda riittävän pitkälle.”

Eräinä esimiesten keskeisinä taitoina Kaijala mainitsee vanhasta pois oppimisen, muutosjohtamisen ja ihmisiin vaikuttamisen. ”Parhaiten nämä tulevat esiin klubilaisten tarinoissa kouluttajan antaman aiheen ja alustuksen pohjalta, kuten esimerkiksi ”miten olen rakentanut yhtiöni, missä asioissa olen onnistunut ja missä kohdannut vaikeuksia”.”

Klubitoiminta elinikäiseen oppimiseen

Eräs klubitoiminnan kulmakivistä liittyy verkostoitumiseen muiden klubilaisten kanssa. ”Klubissa on ehdottomasti useita henkilöitä, joiden kanssa minun kannattaisi verkottua enemmän. Toisaalta me olemme olleet paikalla hieman eri aikoina, eikä kaikkien kanssa ole vielä ehtinyt olla riittävästi kasvokkain”, määrittelee Kaijala. Klubeihin liittyneillä on lisäksi mahdollisuus kehittää itseään elinikäisen oppimisen turvin. ”Muuttuvassa maailmassa tämä on hyvin tärkeää. Kun itse rekrytoimme asiakkaillemme johtajia tai asiantuntijoita, niin katsomme hyvinkin tarkkaan ihmisen aktiivisuutta ja uteliaisuutta. Kuten mitä tavoitteita hänellä on, ja mitä oppia hän hakee saavuttaakseen tavoitteet.”

Uudet tiedot työelämään

Johtajaklubiin liittyneet haluavat oppia paremmiksi esimiehiksi ja johtajiksi. Esimiestoiminta ja sen kehittäminen ovat yleisiä keskustelunaiheita. ”Itse sain pitää esitelmän kirjani Rekrytointi – tehtävään vai yhtiöön? pohjalta, ja siitä lähtökohdasta mietimme yritysten pitkän tähtäimen tavoitteita, esimiestyön kehittämistä ja työnantajakuvan vaikutusta hyvien osaajien saamiseen ja pysyvyyteen”, kertoo Kaijala.

Erityisen kannattavana klubiin liittymistä hän pitää yksin tai kapealla sektorilla työskentelevälle. ”Suurimmat perusteet tulla toimintaan mukaan ovat yleinen kiinnostus klubitoimintaan, vertaistuki, ulospääsy omalta tontilta sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet muiden klubilaisten kanssa.”

Toiminnan oppeja kannattaa niin ikään siirtää avoimesti omalle työpaikalle. ”Vanha käsitys esimiehen ylivertaisuudesta ja osaamisesta on muuttunut. Esimiehen pitää lunastaa paikkansa päivittäin kehittämällä omaa osaamistaan, ja tuomalla se helposti organisaation käyttöön”, luonnehtii Kaijala.

Klubitoimintaan on nyt jatkuva ilmoittautuminen. Tutustu johtajaverkoston jäsenyyden etuihin ja ilmoittaudu mukaan täällä.

Jari Hemmilä, toimittaja, Viestintätoimisto Manna

Valokuvissa Markku Kaijalan taustalla on kuvataiteilija Maaretta Caseliuksen maalauksia.

”Minä olen täällä aivan yksin”

Matkoillani pitkin Suomen kauniita kankahia kuulen hyvin usein johtajilta tuon kommentin: olen johtajana niin yksin! Olenpa siinä tilanteessa ollut useampaan kertaan itsekin. Johtaminen on yksinäistä työtä. Vaikka olisikin kumppaneita organisaatiossa, niin kokonaisvastuu on asia, jota harvoin voi jakaa. Ja ne, jotka eivät ole siinä tilanteessa olleet, eivät sitä ymmärrä.

Mistä siis löytää sparraajaa, kumppania, kuuntelijaa? Kotiinkaan ei viitsisi kaikkia murheita viedä, työpäivää siellä jatkaa. Samaan aikaan tutkimukset kertovat, että johtamisessa ja johtajuudessa menestyminen vaatii tuota kumppania, sparraajaa. Yllä olevassa kuvassa olen kuvannut arjen elämisen nelitasoista maailmaa.

Muututko johtajana rusinaksi?

Johtajan mukavuusvyöhyke on usein laaja. Mutta aivan liian usein törmään johtajiin, jotka eivät ehdi tai edes halua käydä venymisvyöhykkeellä. Heidän kohdallaan alkaa näkyä kutistuminen, elämänpiirin ja näkökulmien ”rusinoituminen”. Aletaan pikkuhiljaa itse asiassa supistua kohti tuota kuollutta vyöhykettä.

Kun kysyn johtajilta, milloin he ovat oikeasti menneet venymisvyöhykkeelle, niin saan usein vastauksen, että vastahan minun piti venyä. Keskusteluissa sitten käy ilmi, että venyminen ei ollutkaan kehittymistä vaan jonkin tehtävän enemmän tekemistä. Määrän lisääminen ei vaikuta johtamistaidoissa laatuun.

Johtajuuden ja sen arjen elementin johtamisen ylläpitäminen vaatii omien rajojen ylittämistä, kokeilemista ja oppimista. Se vaatii aivojen aktiivista käyttöä jossain muussakin kuin siinä arjen tekemisessä. Paniikkivyöhykkeelle joutuminen / meneminen ei kasvata meitä, sillä ainoa asia mitä me siellä opimme, on jonkin ratkaisun välttäminen. Aivomme on rakennettu suojelemaan meitä, ja paniikkialueelle olemme joutuneet jonkin uhkaavan asian takia.

Parhaat johtajat hakevat virikkeitä ulkoa

Maailman parhaat harjoittelevat sekä tehden että mielikuvissa. He myös hakevat virikkeitä ja uusia ajatuksia oman perustekemisensä ulkopuolelta. Mistä sinä niitä haet? Koska viimeksi luit kirjan, joka haastoi vanhat oppisi johtamisesta, organisaatioista tai myynnistä? Koska viimeksi istuit sellaisen vertaisryhmän kanssa, jossa pystyit puhumaan asioista oikeilla nimillä, saamaan palautetta sellaiselta, joka tietää mistä puhut?

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on johtajan tärkeimpiä tehtäviä. Hyvinvointi rakentuu kolmen elementin varaan:
– fyysinen hyvinvointi
– mielen virkeys
– arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemus.

Fyysiseen hyvinvointiin riittää 15 minuuttia päivässä korkeahkolla sykkeellä. Mielen virkeys voi tulla luonnosta, harrastuksista tai hyvästä ajattelua haastavasta kirjasta. Arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemuksen saat vertaisverkosta.

Joko sinä olet tutustunut, millaisen mahdollisuuden kauppakamarin klubit tarjoavat? Osallistuneiden mukaan siellä kohtaa oikeita ihmisiä ja puhutaan oikeista asioista. Ratkaisuja sinullekin?

Lisätietoja kauppakamarin klubeista johtajien ja päättäjien tueksi:
kauppakamarikauppa.fi
helsinki.chamber.fi

– Kari I. Mattila, johtajuustaito.fi
Kirjoittaja toimii kauppakamarin klubeissa yhtenä fasilitaattorina

Johda ajatteluasi uudistumaan

Olen törmännyt moniin organisaatioihin ja yrityksiin, joissa ei enää haluta puhua muutoksesta. Ei siksi että mikään ei muuttuisi, vaan siksi, että sanaan muutos liittyy negatiivinen kaiku tai tunne. Vankka mielikuva siitä, että muutoksen myötä asiat menevät jollain tavalla huonompaan suuntaan.

Muutoksen tilalle on alettu etsiä osuvampaa termiä. Itse olen ihastunut sanaan uudistuminen. Se on proaktiivinen sana. Siitä tulee tunne, että muutos ei ole pelkästään reagoimista siihen mitä tapahtuu, vaan myös tiedostettua uuden luomista ja erilailla tekemistä.

Uudistuminen kuvaa hyvin myös tämän ajan ehkä keskeisintä haastetta. Paikallaan pysyminen ei ole yhdellekään yritykselle vaihtoehto. Tämä ei tarkoita sitä, ettei hyvin toimivia käytäntöjä kannata tunnistaa ja yhä vahvistaa. Monesti vain maailma ympärillä ehtii muuttua paljonkin lyhyessä ajassa. Se mikä toimi vuonna 2016 ei välttämättä toimi enää 2017.

Johtajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on omien aivojen huolto ja oman ajattelun kehittäminen. Kun ajattelu uudistuu, myös tekeminen uudistuu. Työelämän lisääntyvä monimutkaisuus, tempo ja useiden asioiden yhtäaikainen mielessä kannattelu ovat todellinen haaste aivoille.

Organisaatioiden kehittäjänä uskon vahvasti siihen, että johtamisen kehittäminen pitää viedä ennen kaikkea sinne, missä aito johtamistyö tapahtuu. Eli aitoihin tilanteisiin, ryhmiin ja yhteistyösuhteisiin. Sen rinnalle johtaja tarvitsee kuitenkin tilanteita, joissa on mahdollisuus tutkia omaa ajattelua ja tekemistä. Uuden oppiminen tapahtuu, kun on mahdollisuus pysähtyä.

Kauppakamarin Johtajaklubi® tarjoaa oivan tilaisuuden uudistaa omaa ajattelua yhdessä eri alojen johtajien kanssa. Oma tehtäväni klubin fasilitaattorina on tehdä klubitapaamisista kiireettömiä pysäkkejä arjen keskelle. Keskeisinä arvoina ovat läsnäolo, kiireettömyyden tuntu, innostavat ihmiset ja mieltä ravitsevat keskustelut.

Antoisaa vuotta 2017 – olkoon se uuden oppimisen vuosi!

Matti Hirvanen, klubifasilitaattori
Humap Consultation Oy

Katso alta alueesi Johtajaklubi ja lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamarin Johtajaklubi®

Keski-Suomen kauppakamarin Johtajaklubi®

Kuopion alueen kauppakamarin Johtajaklubi®

Hämeen kauppakamarin Johtajaklubi®

Oulun kauppakamarin Johtajaklubi®

Johtaja tarvitsee isot korvat

Johtoryhmän kokous päättyy. Johtajat lähtevät kukin omiin hommiinsa. Kokouksen jälkeen he tietävät tarkalleen, mitä on sovittu, mitkä asiat jäivät vielä auki ja miten ja mitkä asiat kerrotaan toimipisteissä työntekijöille. Näinhän se menee.

Vai meneekö?

Jokainen johtaja törmää joskus tilanteeseen, jossa ihmiset toimivat ihan toisin kuin oli tarkoitus. Siitäkin huolimatta, että asiat on kertaalleen sanottu ja selvästi. Mutta jostain kumman syystä jokainen tuntuu ymmärtävän asiat aivan omalla tavallaan.

Miten ihmiset saadaan innolla kohti tavoitteita?

Kauppakamarin klubien keskusteluissa tähän aiheeseen palataan usein. Luottamuksellisissa tapaamisissa johtajat ovat jakaneet omia kokemuksiaan siitä, miten ihmiset saadaan työskentelemään innokkaasti ja kohti yhteisiä tavoitteita. Ja kuinka joskus käy niin, että niin sanottu muutosvastarinta on kaatamassa aivan järkeviä hankkeita.

Johtaja, joka vain käskee ja uskoo, että viesti menee yhdellä sanomisella perille, törmää usein seinään. Tai muutosvastarintaan. Tai kyräilyyn ja selän takana puhumiseen. Ja pahimmassa tapauksessa siihen, että organisaatiota aletaan johtaa ihan muuta kautta, nykyisin yhä useammin sosiaalisessa mediassa.

Organisaation innostaminen ei ole helppoa ja syykin on selvä. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Kokemusmaailma ja oma persoona ratkaisee, miten johtajan sanomisiin suhtaudutaan. Viestin sisältöhän syntyy vasta vastaanottajan päässä.

Siksi parhaita kokemuksia on johtajilla, jotka pystyvät pitämään jatkuvaa dialogia niin esimiestensä, kollegojen kuin alaistensa kanssa. Tavoitteiden selkeys on ratkaisevaa, mutta moni on huomannut, että se mikä yhdelle on selkeää, on toiselle hepreaa.

Selkeät toimintamallit ja pelisäännöt viestintään

Arkityössä johtajan tärkein työkalu löytyy päästä, niin korvista kuin niiden välistä. Onnistuva johtaja kuulee, jos ihmiset ymmärtävät asiat niin kuin on tarkoitus. Hän tietää, miten muotoilla asia uudelleen, jos väärinymmärryksen vaara on lähellä.

Mutta isojen korvien lisäksi johtajat tarvitsevat selkeät toimintamallit omaan viestintäänsä. Yleensä johtoryhmän pitäisi näyttää mallia koko organisaation viestinnälle. Johtoryhmätyössä niin kuin muissakin kokouksissa on tärkeää, että pelisäännöt ovat selvät. Jokainen tietää, millaisia asioita kokoukseen tuodaan, missä muodossa ja mikä on tavoiteltu lopputulos; näkemysten kerääminen, päätös vai pelkkä tiedonanto.

Mitä selkeämmin johtoryhmän kokoukset on valmisteltu, sitä tehokkaammin ne sujuvat. Mitä tarkemmin osallistujat tietävät, mitä sovitaan ja miten jatkossa toimitaan, sitä helpommin he osaavat viedä tavoitteet organisaation sisälle.

Moni Kauppakamarin klubilainen on todennut, että kaiken muutoksen voi aloittaa itsestä. Esimerkillä johtamisesta on tullut ainakin klubilaisten keskuudessa suosittua, toisilta on saatu hyviä vinkkejä ja oppeja. Jokainen johtaja voi siis omassa tiimissään selkiyttää viestintää ja lisätä jatkuvaa dialogia organisaatiossa joka suuntaan. Viestintä ei ole vaikeaa, mutta se vaatii työtä, työkaluja ja avointa mieltä.

Leena Jaakkola
Kirjoittaja on kokenut viestinnän johtaja ja valmentaja, joka toimii Kauppakamarin klubeissa yhtenä fasilitaattorina

Luottamusverkoston ja klubin voima – Neurojohtamisen näkökulma bisnekseen

milla_kamarikuva_s2016-kopio

Uudessa Harvard Business Review -artikkelissaan Paul J. Zak pohtii luottamuksen neurotiedettä (January-February 2017). Taloustieteen, psykologian ja johtamisen professori on ollut pidempään kiinnostunut työntekijöiden sitoutumisesta sekä siitä, miten sitoutuminen vaikuttaa työn tuottavuuteen ja laatuun. Zakin mukaan sitoutuneet työntekijät ovat tuottavampia, energisempiä, yhteistyökykyisempiä ja onnellisempia.

Mutta miten työntekijät sitoutetaan –  miten rakennetaan luottamuksen, yhteisöllisyyden ja kukoistuksen kulttuuri? Karaokeperjantait, herkkuhetket ja seinäkiipeilyt lisäävät hetkellistä onnellisuutta, mutta pitkälle niillä ei pötkitä.  Neuroekonomisti Zak lähestyy asiaa aivotutkimuksen kautta: miten ihmiset alkavat luottaa toisiinsa ja mitä siitä seuraa. Zak näkee selviä seuraamuksia luottamuksen ja taloudellisen tuloksen välillä.

Luottamus lisää oksitosiinia, joka lisää tuottavuutta

Työntekijät haluavat kokea tekevänsä tarkoituksellista ja tavoitteellista työtä sellaisten ihmisten kanssa, joihin he luottavat. Merkityksellisyyden kokemus, aikaansaamisen tunne ja luottamus lisäävät oksitosiini-hormonin eritystä. Oksitosiini taas tuottaa mielihyvän tunnetta, iloa ja onnellisuutta. Sitoutumista ja tuloksen tekemistä voi siis tarkastella myös kemiallisesti! Kyseessä on hyvä kehä: oksitosiini vähentää pelkoa ja vahvistaa kykyä empatiaan, ja toisaalta peloton ja avoin suhde toisiin sekä hyvä yhteistyö lisää oksitosiinin tuotantoa.

Zakin ryhmän tutkimissa korkean luottamuksen yrityksissä ihmisillä oli siis veressään enemmän oksitosiinia mutta ennen muuta: vähemmän stressiä ja sairauspoissaoloja, enemmän energiaa, vahvempi sitoutuneisuus ja parempi tuottavuus kuin matalan luottamuksen yrityksissä. Tämä vaikutti toki koko elämän tyytyväisyyteen.

Yhteistyötä on yrityksissä hyvä tehdä kolmesta syystä:

1. Erilaisissa törmäyskohdissa on paikka uusille ideoille ja innovatiivisuudelle
2. näin lisätään ihmisten keskinäistä luottamusta, merkityksellisyyden kokemusta ja sitoutumista organisaatioon sekä
3. kasvatetaan tuottavuutta.

Työntekijöiden ei tarvitse olla ystäviä keskenään. Työssä ollaan työkeskeisiä. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että useimmille ihmisille hyvät sosiaaliset suhteet työpaikalla parantavat suoritusta ja lisäävät työhyvinvointia eli vaikuttavat positiivisesti niin tehdyn työn määrään kuin laatuun.

Zakin tutkimusten mukaan myös riittävän matala hierarkia on hyväksi. Hän kehottaa johtajia näyttämään haavoittuvaisuutensa (vulnerability). Pyytäessään apua työntekijöiltä johtaja sitouttaa näitä ja vahvistaa ihmisten normaaleja yhteistyön impulsseja – ja jälleen myös stimuloi oksitosiinin tuotantoa.

Kauppakamarin klubi on luottamusverkostosi

Miten edellinen sitten liittyy Kauppakamarin klubeihin? Klubi on luottamusverkosto, jossa oksitosiini virtaa. Ei tarvitse halata – riittää, että puhutaan yhteisistä asioista avoimesti, luottamuksellisesti ja rehellisesti. Mitä haasteita sinulla johtajana ja päättäjänä on juuri nyt ja mitä on tulossa? Miten muut ovat vastaavia tilanteita ratkaisseet tai mitä vaihtoehtoja olisi?

Hyvässä organisaatiossa on yhteisöllisyyden kulttuuri. Mutta johtaja on usein kuitenkin jollain tapaa yksin. Kauppakamarin klubit ovat syntyneet jäsentemme tarpeesta verkostoitua, jakaa kokemuksia ja vaihtaa näkemyksiä, saada uusia ideoita ja käytännön hyötyä. Klubeissa puhutaan asioista, jotka ovat klubilaisten työssä oikeasti tärkeitä. Klubilaiset keskustelevat kokeneen fasilitaattorin ohjauksessa valitsemistaan aiheista koko ryhmän viisautta hyödyntäen.

Lisätietoa Kauppakamarin klubeista 

Avoin Klubiaamiainen 16.3. – teemana kehittäminen ja digitalisointi

Olet myös tervetullut kokeilemaan klubitoimintaa avoimeen Klubiaamiaiseen to 16.3.2017 klo 8.30-10.00, paikkana Helsingin seudun kauppakamari, Kalevankatu 12. Teemanamme on kehittäminen ja fasilitaattorina Marko Parkkinen. Marko on moniyrittäjä ja innovatiivinen kehittäjä. Hän auttaa ihmisiä hyödyntämään liiketoimintansa uusia mahdollisuuksia. Marko toimii myös uutena fasilitaattorina Kauppakamarin klubeissa.

Demonstroimme klubitapaamisten vertaisverkoston ideaa ja voimaa. Saat jakaa kokemuksiasi ja pyytää neuvoja tai vain kuunnella muita. Tule Klubiaamiaiselle ja ota mukaan kollegasi tai kaverisi!

Ilmoittaudu Klubiaamiaiselle Kauppakamarikaupassa!

Milla Kajanne
kirjoittaja työskentelee Helsingin seudun kauppakamarissa

Lähde: https://hbr.org/2017/01/the-neuroscience-of-trust

Asiasanat: Kauppakamari, klubi, klubiaamiainen, luottamusverkosto, fasilitaattori, luottamus, neurojohtaminen