Klubi-info 7.9.2017

Torstaina 7.9. tapasimme klubitoiminnasta kiinnostuneiden johtajien ja päälliköiden kanssa Helsingin Kalevankadulla kuullaksemme tarkemmin asiakaskokemuksesta ja klubitoiminnan hyödyistä. Vaikka sää oli harmaa, porukkaa saapui paikalle mukavasti. Kiitos näin bloginkin puolella vielä kaikille paikalle saapuneille antoisista keskusteluista. Toivottavasti näemme uudestaan klubikauden käynnistyessä.

Maittavan aamupalan jälkeen palveluliiketoiminnan johtaja Antti-Pekka Hulkko aloittaa aamun toivottamalla vieraat tervetulleeksi ja kertomalla lyhyesti klubitoiminnasta. Lyhyen intron jälkeen puheenvuoro siirtyy Pro-Source Oy:n toimitusjohtaja Markku Kaijalalle, joka on ollut useamman vuoden Kauppakamarin klubitoiminnassa mukana. Heti alkuun hän avaa omia kokemuksiaan Johtajaklubista ja myöntää rehellisesti, että ensimmäinen klubivuosi meni hänen osaltaan hukkaan. Oli hetkiä, jolloin tuntui paremmalta lähteä tapaamisesta kesken pois – tämän hän sanoi kuitenkin johtuvan omasta asenteestaan, eikä niinkään klubista. Kaijala myöntää, ettei klubitoiminta ole kaikille. Kannattaa miettiä, mitä klubitoiminnalta lähtee hakemaan ja ottaa rohkeasti osaa keskusteluihin. Asenne täytyy olla kohdillaan, jotta klubitoiminnasta saa mahdollisimman paljon irti.

Kaijala kuvaa Johtajaklubia ”vertaisterapiaksi”. Jokaisella klubilaisella on omassa organisaatiossaan omat haasteensa – yhdellä on konkurssi edessä, toisella yrityksellä voi olla päällä vauhdikas kasvupyrähdys. Eniten klubista saakin irti juuri siitä, kun keskustelee erilaisten ihmisten kanssa. ”Meidän ryhmässä löydettiin kavereita. Oli helppo avautua. Aika paljon on myös itsestä kiinni, miten klubin kokee.”

Kysymysten ja keskustelun jälkeen klubin fasilitaattori ja Kulmia Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ara Hopia kertoo omasta taustastaan. ”Ajattelin aina, että tällaiset vertaisryhmät ovat puuta heinää. En ikinä lähtisi mihinkään ryhmään avautumaan.” Ara komppaa kuitenkin hyvää fiilistä, joka klubeista välittyy: tunnelma klubeissa on avoin ja asioita on helppo nostaa pöydälle. Klubitoiminta ei ole terapiarinki, mutta sieltä saa uusia tuttavuuksia eikä osallistujien tarvitse pelätä, että liikesalaisuudet lähtisivät yleiseen levitykseen. Eräs osallistuja kyselee muista klubiosallistujista – entä jos mukana on oman alan kilpailjoita? Entä jos verkosto on sellainen, ettei yhteistä henkeä löydy tai siinä ei jostain syystä halua olla? Helsingin seudun kauppakamarilla vastikään aloittanut tuottaja Ulla Rossi vakuuttaa, että tällaisessa tilanteessa klubia pystyy helposti vaihtamaan. Kaijala lisää, että kilpailijoiltakin voi saada uskomattoman paljon sparrausta. ”Aika vähissä ovat asiat, joista ei voi jutella kilpailijoiden kanssa.”

Ara Hopia kerää tilaisuuden lopuksi vielä odotuksia tulevan klubikauden suhteen. Vahvasti esille nousevat uudet ihmiset ja uudet ideat. Klubi antaa parhaimmillaan voimaa ja energiaa, joita klubilainen vie mukanaan työpaikalle. Ajankohtaiset teemat, kuten robotiikka, on helppo pureskella paloiksi pienryhmässä. Lisäksi arvostetaan pysähtymistä ja hetkessä olemisen taitoa – kiire on johtotehtävissä normi, ja jos klubin kautta siitä pystyy irtautumaan hetkeksi, hienoa. Ulkopuolinen näkemys muiden toimialojen johtajilta nähdään myös plussana. Ara toteaa itsekin, ettei olisi viitsinyt olla toiminnassa mukana näin pitkään, jollei fasilitaattorina saisi keskusteluista jotain irti.

Tilaisuuden lopussa tunnelma on positiivinen. Keskustelua on herännyt aiheesta jos toisesta, ja osallistujien keskuudessa on herännyt mielenkiinto klubitoimintaa kohtaan. Yksi osallistujista toteaa, että voisi ajatella lähtevänsä mukaan verkostoitumaan siitä huolimatta, että hän on yhden hengen yrittäjä.

Ensimmäisessä syksyn Myyntijohtajaklubin tapaamisessa Ara aikoo nostaa puheenaiheeksi asiakaskokemuksen ja sen, miten sitä tulee johtaa. Mitä erinomainen asiakaskokemus on? Miten pystyn myyntijohtajana johtamaan asiakaskokemusta, vai pystyykö sitä johtamaan?

Oletko sinä jo mukana? Kauppakamarissa on 7 klubia eri ammattiryhmille. Ilmoittaudu mukaan haluamaasi klubiin täällä. Tutustu myös uuteen klubisivustoon!

Teksti: Susanne Mether

Klubitoiminta kehittää, tukee ja luo liiketoimintamahdollisuuksia

Pro-Source Oy:n toimitusjohtaja Markku Kaijala liittyi Helsingin seudun kauppakamarin klubitoimintaan vuonna 2012, ja sittemmin hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti.

Tällä hetkellä Kaijala on mukana johtajaklubissa ja HHJ-koulutuksessa (Hyväksytty hallituksen jäsen), klubitoimintaan osallistumisen suurimpia hyötyjä hän listaa työnsä kautta. ”Johdon suorahakukonsulttina autan asiakkaitamme rakentamaan kehittyvän modernin organisaation, jossa olisi oikeaa osaamista ja nykyaikaista esimiestoimintaa. Klubitoiminnassa kohtaan asiakkaittemme kaltaisia yritysjohtajia ja heidän kohtaamiaan tilanteita, ja aiheista syntyy syvällistä keskustelua ja sparrausta.” Kaijala on huomannut klubien viestinnällisen ympäristön monimuotoisuuden. ”Ilokseni olen huomannut, että minullakin on ollut annettavaa klubikavereille ja että he ovat olleet vinkeistäni kiitollisia. Olen oppinut ymmärtämään paremmin, mitä apua eri johtajat oikeasti tarvitsevat, ja millaisia ovat aidot kiputilanteet eri firmoissa.”

Avoimuuden tärkeys

Markku Kaijala osaa myös arvostaa klubitapaamisten avointa ilmapiiriä. ”Avoin keskusteluilmapiiri on ehkäpä kaikkein tärkein asia, kunhan tapaamisten ohjaaja vain huolehtii oikeista keskustelun aiheista. Pitää osata kysyä oikeita kysymyksiä ja vastata niihin ajatuksella, olla perustellusti eri mieltä, ottaa käytännön esimerkkejä eri lähestymiskulmista ja sitten toimia, sillä pelkkä avoin keskustelu ei johda riittävän pitkälle.”

Eräinä esimiesten keskeisinä taitoina Kaijala mainitsee vanhasta pois oppimisen, muutosjohtamisen ja ihmisiin vaikuttamisen. ”Parhaiten nämä tulevat esiin klubilaisten tarinoissa kouluttajan antaman aiheen ja alustuksen pohjalta, kuten esimerkiksi ”miten olen rakentanut yhtiöni, missä asioissa olen onnistunut ja missä kohdannut vaikeuksia”.”

Klubitoiminta elinikäiseen oppimiseen

Eräs klubitoiminnan kulmakivistä liittyy verkostoitumiseen muiden klubilaisten kanssa. ”Klubissa on ehdottomasti useita henkilöitä, joiden kanssa minun kannattaisi verkottua enemmän. Toisaalta me olemme olleet paikalla hieman eri aikoina, eikä kaikkien kanssa ole vielä ehtinyt olla riittävästi kasvokkain”, määrittelee Kaijala. Klubeihin liittyneillä on lisäksi mahdollisuus kehittää itseään elinikäisen oppimisen turvin. ”Muuttuvassa maailmassa tämä on hyvin tärkeää. Kun itse rekrytoimme asiakkaillemme johtajia tai asiantuntijoita, niin katsomme hyvinkin tarkkaan ihmisen aktiivisuutta ja uteliaisuutta. Kuten mitä tavoitteita hänellä on, ja mitä oppia hän hakee saavuttaakseen tavoitteet.”

Uudet tiedot työelämään

Johtajaklubiin liittyneet haluavat oppia paremmiksi esimiehiksi ja johtajiksi. Esimiestoiminta ja sen kehittäminen ovat yleisiä keskustelunaiheita. ”Itse sain pitää esitelmän kirjani Rekrytointi – tehtävään vai yhtiöön? pohjalta, ja siitä lähtökohdasta mietimme yritysten pitkän tähtäimen tavoitteita, esimiestyön kehittämistä ja työnantajakuvan vaikutusta hyvien osaajien saamiseen ja pysyvyyteen”, kertoo Kaijala.

Erityisen kannattavana klubiin liittymistä hän pitää yksin tai kapealla sektorilla työskentelevälle. ”Suurimmat perusteet tulla toimintaan mukaan ovat yleinen kiinnostus klubitoimintaan, vertaistuki, ulospääsy omalta tontilta sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet muiden klubilaisten kanssa.”

Toiminnan oppeja kannattaa niin ikään siirtää avoimesti omalle työpaikalle. ”Vanha käsitys esimiehen ylivertaisuudesta ja osaamisesta on muuttunut. Esimiehen pitää lunastaa paikkansa päivittäin kehittämällä omaa osaamistaan, ja tuomalla se helposti organisaation käyttöön”, luonnehtii Kaijala.

Klubitoimintaan on nyt jatkuva ilmoittautuminen. Tutustu johtajaverkoston jäsenyyden etuihin ja ilmoittaudu mukaan täällä.

Jari Hemmilä, toimittaja, Viestintätoimisto Manna

Valokuvissa Markku Kaijalan taustalla on kuvataiteilija Maaretta Caseliuksen maalauksia.

EU:n tietosuoja-asetus pakottaa yritykset datatalkoisiin

EU:n aiempaa tiukempi tietosuoja-asetus astuu lopullisesti voimaan toukokuussa 2018. Sen myötä yritysten vastuu henkilö- ja asiakastietojen käsittelystä ja säilytyksestä kasvaa entisestään. Henkilödataan kannattaa suhtautua samalla asenteella kuin tietoturvaan, sillä laiminlyönnit voivat käydä kalliiksi.

Euroopan Unionin uutta tietosuoja-asetusta (GDPR) on rummutettu Suomessa jo vuoden päivät. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen toukokuussa 2018 voimaan astuva asetus kasvattaa eri organisaatioiden vastuuta etenkin henkilötietojen säilyttämisestä ja käsittelystä.

Pähkinänkuoressa uusi asetus tarkoittaa sitä, että yrityksillä on oltava tarkasti tiedossa ja dokumentoituna, millaista tietoa he asiakkaistaan ja palvelujen käyttäjistä keräävät ja mihin näitä tietoja käytetään. Sekin on selvitettävä, missä ja miten näitä henkilötietoja säilytetään.

Palvelun käyttäjille on puolestaan tarjottava helppo pääsy omiin tietoihin. Lisäksi tiedot on vaadittaessa poistettava.

Myös ikäraja on huomioitava: alaikäisten tietojen tallentamiseen on oltava vanhempien lupa. Tämä alaikäraja voi vaihdella jäsenmaasta riippuen 13-16 vuoden välillä.

Yrityksissä riittää turhan datan perkaustyötä

Tiukentuva henkilötietojen suoja on alkanut jo näkyä verkkosivuilla erilaisina lupapyyntö-bokseina ja teksteinä. Niitä klikkaamalla kävijä antaa luvan antamiensa henkilötietojen hyödyntämiseen myös markkinoinnissa.

Tietokirjailija ja tietotekniikka-asiantuntijan Petteri Järvisen mukaan Suomessa on oltu uudistuksen suhteen hereillä. Keulilla ovat isot yritykset, joita pienemmät seuraavat omaan tahtiinsa.

– Kokonaisuudessaan nämä asiat ovat meillä moneen muuhun maahan jo kohtuullisen hyvällä tolalla. Tekemistä riittää toki edelleen, sillä jatkossa rekisterit on pidettävä entistä paremmin ajan tasalla, Järvinen toteaa.

Hän arvioikin, että nimenomaan rekisterien perkaaminen turhasta datasta on koko uudistuksen työläin urakka.

Erilaista asiakas- ja henkilötietoa on voinut kertyä vuosien mittaan monesta lähteestä ja moneen paikkaan.

Osa tästä datasta voi olla myynnille ja markkinoinnille hyvinkin arvokasta, osa puolestaan tyhjän panttina ja odottelemassa sopivaa käyttöä. Tuota hetkeä ei välttämättä edes tule, jos liiketoiminta on kääntynyt vuosien mittaan aivan uusille urille.

Yksi haaste voi olla myös siinä, että osataan ylipäätään tunnistaa henkilötiedot muusta datasta.

– Nämäkin tiedot on nyt perattava, turhat poistettava ja loput pantava varmaan talteen, Järvinen tiivistää.

Samalla hän muistuttaa, että asetuksen peruskivenä on lopulta kuninkaaksi kehutun asiakkaan itsemääräämisoikeus ja valinnan vapaus.

– Henkilötietojen merkitys korostuu, sillä ne ovat tämän ajan öljyä. Monet uudet palvelut perustuvat ihmisistä kerättyjen tiedostojen hyödyntämiseen.

Suhtaudu henkilödataan kuin tietoturvaan

Tietosuoja-asetuksen laiminlyönnistä on asetettu myös sanktio, joka on maksimissaan 4,0 prosenttia liikevaihdosta.

Järvisen mukaan sakkosanktiot jäänevät harvinaisiksi, mutta huomautus saattaa osua myös suomalaisyritysten kohdalle. Sekin voi tuoda mukanaan kohtalokkaan mainekolhun.

Yksi haaste voi olla jo siinä, että osataan ylipäätään tunnistaa, millainen data on luokiteltavissa henkilötiedoksi.

– Minusta tallennettuihin henkilötietoihin pitää suhtautua kuten yrityksen tietoturvaan. Arvokkaita sopimuksia ja asiakastietoja ei tänä päivänä enää säilytetä muistikuilla tai yksittäisillä tietokoneilla. Ja jos jostain syystä säilytetään, niin ei tällainen yritys kovin kauan pyöri, vaikka olisikin pk-kokoluokkaa, asiantuntija huomauttaa.

Petteri Järvinen vastaa tietoturvakysymyksiin Helsingin seudun kauppakamarin järjestämässä ”Mitä jokaisen tietosuojavastaavan tulee tietää tietoturvasta?” -koulutuksessa marraskuussa. Ilmoittaudu mukaan koulutukseen täältä.

Kirjoittaja: Timo Sormunen, valokuvaaja: Meeri Utti

Laaja-alaisen osaamisen klubifasilitaattori

VIA Groupissa operational partnerina työskentelevä Maija Isotalo toimi ensimmäisen kerran Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajaklubin fasilitaattorina klubikaudella 2012-2013.

VIA Groupin ja kauppakamarin välisen yhteistyön hän kertoo varsinaisesti käynnistyneen vuonna 2013. ”Kävin tuolloin tapaamassa kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälää, ja jatkoin keskustelua Riitta Salmen kanssa. Vähitellen meille hioutui yhteinen näkemys siitä, että VIA Groupilla voisi olla johtajaklubien osallistujille paljonkin annettavaa esimerkiksi uusien (johtajuus)näkökulmien muodossa.” Alun perin Isotalo kertoo tutustuneensa klubifasilitaattorin tehtävään VIA Groupin toimitusjohtaja Tero J. Kauppisen sijaisena. ”Jouduin tuuraamaan häntä muutaman kerran aika lyhyellä varoitusajalla, ja tuolloin kohtasin uteliaita ja erinomaisen vilkkaasti keskustelevia johtajia. Erityisesti mieleeni jäi se, että vaikka keskustelu luonnollisesti liikkuikin johtamiseen liittyvien aiheiden ympärillä, niin hurtti huumori lensi ja nauroimme paljon. Myöhemmin minua pyydettiin tuuraajaksi toisiinkin klubeihin, ja nyt tällä alkavalla kaudella toimin virallisena fasilitaattorina.”

Ryhmän aktivoinnin ja ilmapiirin tärkeys

Klubifasilitaattorin mielenkiintoisista haasteista Maija Isotalo luonnehtii kertomalla ihanteellisesta ryhmädynamiikasta. ”Uuden konseptin mukaisesti fasilitaattori kohtaa pääsääntöisesti uuden ryhmän joka kerta. Ryhmän dynamiikan ja jäsenten omaksumien roolien tunnistamiseen menee aina oma aikansa, ja tasapainoinen ryhmädynamiikka on rakennettava käytössä olevan ajan puitteissa.” Suurena haasteena on saada uusi ryhmä aktivoitumaan, rakentaa oikean kaltainen ilmapiiri. ”Hiljaisimmatkin jäsenet on saatava mukaan keskusteluun, ja toisaalta fasilitaattorin on osattava antaa tilaa jäsenille ja heidän mielipiteilleen olematta itse suuna päänä. Fasilitaattorina tehtäviini kuuluu myös tuoda esiin uusinta uutta maailmalta johtamiseen liittyen, jotta kiinnostavia asioita voidaan tarkastella myös uusista perspektiiveistä”, syventää Isotalo.

Peruslähtökohtana luottamus

Ryhmään kuuluvien henkilöiden avautumisen ja keskusteluun liittymisen puolesta Isotalo kertoo ”pitävänsä antenneita” ulkona. ”Ihmisten sosiaalisten tyylien perusopit auttavat tunnistamaan ryhmän kokoonpanon, ja näitä tietoja voi sitten hyödyntää ryhmän aktivoinnissa tai tarvittaessa äänekkäimpien jäsenten suitsimisessa.” Fasilitoinnille ryhmäläisten keskinäinen luottamus edustaakin peruslähtökohtaa. ”Syvälliset keskustelut ja omien kipeiden johtamisongelmien nostaminen pöydälle eivät onnistu ilman luottamusta. Klubilaisten keskuudessa käsiteltävät asiat jäävät yhteisten seinien sisäpuolelle, ja tämä vaatimus koskee myös fasilitoijaa”, sanoo Isotalo.

Klubeihin osallistuvat voivat hyödyntää klubitapahtumista saamiaan virikkeitä ja uusia näkökulmia työssään osana henkilökohtaista kehitystään. ”Jokaisessa fasilitoimassani tapaamisessa on useampi henkilö sanonut kokeilevansa uutta vinkkiä, ongelmanratkaisua tai ideaa heti töihin mennessään. Johtamiseen liittyvät ongelmat ovat aika universaaleja, joten vertaistuen saaminen on eräs suurimmista perusteista liittyä klubeihin”, tietää Isotalo.

Klubifasilitointi edellyttää kehitystyötä

Maija Isotalolla on työelämästä yli 30 vuoden kokemus johtajana ja kahdeksan vuoden kokemus konsulttina jatkuvasti mitattavan asiakaspalautteen kohteena. Tämän hän luonnehtii tuovan mukanaan tiettyä autenttisuutta. ”Tiedän kuka ja mitä olen, mihin suuntaan haluan viedä fasiloitavaa keskustelua, ja miten saan jäsenet vakuuttuneeksi siitä, että mitä enemmän he avautuvat tapaamisten aikana, sitä enemmän he saavat itselleen.”

Isotalon kohdalla huomattavan laaja-alainen ammattilaisuus tarkoittaa muun muassa laajaa kokemusta tulosyksiköiden johtotehtävistä, myynnin ja markkinoinnin vastuutehtävistä ja asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. ”Fasilitointitilanteissa asetan myös itseni alttiiksi kokemuksieni kautta, ja senkin olen huomannut, että eniten ihmiset haluavat kuulla muiden kokemista epäonnistumisista.” Omaa ammattitaitoaan klubifasilitaattorina Isotalo kehittää arvostettavilla tavoilla. ”Tällä hetkellä eniten uutta tietoa johtamisesta saan ja opin yhteistyöstä joint venture kumppanimme newyorkilaisen CEO.worksin kautta. On ihan eri asia olla itse tekemässä asiakastyötä maailman huippuyrityksille suunnitelluilla johtamistyökaluilla verrattuna muiden ajatusten lukemiseen ja siteeraamiseen esimerkiksi Harvard Business Reviewistä.”

Maija Isotalo on yksi Helsingin seudun kauppakamarin syksyn klubien vetäjistä. Uusi klubikausi alkaa lokakuussa! Lue lisää klubitoiminnasta ja varmista paikkasi täältä.

Jari Hemmilä, toimittaja, Viestintätoimisto Manna

Kauppakamari – 100 vuotta tulevaisuutta

Olipa antoisa seminaari! Hyvin järjestetty, hieno sisältö ja toteutus, sopivasti kohtaamismahdollisuuksia. Asiallinen mutta lämmin tunnelma ja tupa täynnä. Juontajat Saija Äikäs ja Risto E. J. Penttilä olivat hurmaavia ja tilanteen tasalla. Valoshown rattaat ja salin väritys toisti kauppakamariutta. Miinusta annan vain siitä, että terveysteknologiaa tai lääketiedettä ei mainittu – mutta pidin aihetta kuitenkin mielessäni, kun kuuntelin puheita. Työni kun on sillä saralla, siksi aihe kiinnostaa – nykyisin Lääketietokeskuksessa ma. koulutuspäällikkönä.

Tilaisuuden aloitti ekaluokkalaisen Eino Hollmenin fanfaari tulevaisuudelle. Tädin silmä kostui hyvin toteutetusta kliseestä, jossa taitavan pikkupojan Maamme-laulun sävelet kaikuivat Finlandiatalossa.

Sauli Niinistö nosti tervehdyksessään esiin mm. tavan tavata ajoittain syvällisestikin (esim. ulko- ja turvallisuuspoliittisia kumppaneita): on tärkeää ymmärtää, mitä muut ajattelevat ja miksi. Vaikka olisi eri mieltä.

Karl-Erik Michelsenin tekemän kauppakamarihistoriikin ”Vapaakaupan vartija” saimme mukaamme – täytyy lukea se myös tärkeänä osana Suomen 100-vuotista historiaa.

Björn Wahlroosin ja Bengt Holmströmin keskustelua mm. vapaakaupasta ja markkinataloudesta kannattaa tsekata Ylen Areenasta: älykästä ja inspiroivaa, hauskaakin. Vapaakaupasta Nalle lausui: ”Kauppa tänään on kuluttajan näkökulmasta vapaampaa kuin koskaan, netissä.” Bengt kritisoi, että kyllä, mutta koska tahansa internet voidaan sulkea, kuten Kiinassa on tehty. Hän oli jonkin verran pessimistisempi kuin hehkuva Nalle. Historia osoittaa, että monessa asiassa on myös menty taaksepäin.

Brexitistäkin puhuttiin – meidän pitää tehdä EU:sta niin hyvä, että siinä halutaan pysyä. Turha yrittää ”kostaa” irtautujille.

Bengt Holmström nosti isoina huolina esiin 1. Edustuksellisen demokratian kriisin ja 2. Nuoret. Monessa mielessä, mm. kestävyysvajeen takia ja että korkeakoulutus laskee, ollaan OECD-maissa jo alle keskitason. Pitäisi välittää nuorista ja myös vaatia heiltä paljon enemmän.

Bengtin mielestä on iso ongelma, että nuortemme korkeakoulutus myös kestää niin kauan. Välivuosia vietetään lukion jälkeen useita, ennen kuin aletaan opiskella, ja sitten opiskella hörhöillään päämäärättömästi vuosikausia. Tämä on erilaista esim. Yhdysvalloissa.

En todellakaan väitä nobelistille vastaan. Kuitenkin itse ajattelen, että nuorten kohdalla vielä isompi ongelma on se, miten monet putoavat koko koulutus- ja työmaailmasta ja syrjäytyvät, mistä tulee monenlaisia jatko-ongelmia. Yhteiskunnallisesti voi katsoa vaikka islamilaisia ääriliikkeitä – Suomen tasolla esim. terveystilastoja, miten kahtiajako todella ikävästi myös nuorten kohdalla alkaa näkyä. Ja tässä kääntäisin katseemme myös healthtechin mahdollisuuksiin – ja ylipäätään koulu- ja nuorisoterveydenhuollon kehittämiseen.

Välipalana räppiyhtye Lyömättömät räppäsi osallistujien #kauppakamari100-twiiteistä ja osin yleisön esineistä, esim. arvovieraiden silmälaseista, parkkilipusta ja kukkakimpusta. Hauska toteutus!

Petri Rajaniemi, Ponder Nobsin toimari, oli erittäin hyvä puhuja. Saarijärven Paavosta lähdettiin. Paavo/Petri opetti meille, että tärkeitä ovat 1. Jatkuva oppiminen ja toisin tekeminen 2. Uuden teknologian hyödyntäminen 3. Riskinottokyky ja uuteen kasvuun pyrkiminen 4. Syvä ymmärrys keskinäisriippuvuudesta (pane leipään edelleen puolet petäjäistä; veihän naapurimme sadon halla).

Anu Bradford esitti innovatiivisen ehdotuksen, miten saataisiin työperäistä maahanmuuttoa lisättyä yritysyhteistyöllä ja maksusitoumuksilla. Työperäinen maahanmuutto olikin asia, jonka monet nostivat puheenvuoroissaan esiin. Sehän on kauppakamareille yksi strateginen tavoite: että saadaan fiksuja osaajia meille myös ulkomailta.

Rovion toimitusjohtaja Kati Levoranta piti hyvän ”vanhanaikaisen” puheen ilman kalvoja – virkistävää! Menestysreseptimme Katin mukaan on 1. sisu 2. sivistys ja 3. innovatiivisuus.

Minulle uusi tuttavuus oli futurologi Dietmar Dahmen, jonka show oli hieno! Hän mm. heilui lavalla moottorisahan kanssa (muistelin Maukka Perusjätkää…). Pointti oli, että meidän pitää silputa mukavat istuintyynymme. Ja olla supermaneja! Huomioitavaa kuitenkin on, että paras supermanius syntyy tiimeistä, joissa on erilaisia ihmisiä ja erilaista osaamista.

Yksi mieleenjäänyt virke oli: ”Don’t push innovation but execute fast.” Esimerkki: lapsille oli annettu paperit, joihin oli piirretty kellon viisarit, ja kuvaa piti täydentää. 2 minuutin tehtävässä jokainen oli piirtänyt viisarien ympärille kellotaulun. 20 minuutin tehtävässä lähes kaikki olivat tehneet jotain muuta ja keskenään aivan erilaisia piirroksia – innovaatioita! Eli vaikka toimeenpanon pitää olla ripeää, asioita kannattaa suunnitella kunnolla ja pyrkiä juuri innovatiivisuuteen.

Innovatiivinen yhdessä tekeminen on myös sitä, mitä tekoäly ei ensisijaisesti tee, vaikka tekoäly tuleekin tekemään sekä hyvää että tuhoa ja mullistaa työelämää. Toisaalta 100 vuotta sitten 65 % meistä oli maanviljelijöitä. Maailma muuttuu – siitä kannattaa itse proaktiivisesti pyrkiä tekemään parempi.

Lämmin kiitos, että sain osallistua 1200 vaikuttajan ja päättäjän kanssa juhlaanne, onnea 100-vuotiaalle sekä hyvää virtaa seuraavaksi 100 vuodeksi!

 

Milla Kajanne

Muistiinpanoja juhlaseminaarista Finlandiatalossa 10.8.2017. Kirjoittaja työskenteli Helsingin seudun kauppakamarin Palveluliiketoiminnassa marraskuusta 2016 huhtikuuhun 2017

 

Päiväni markkinoinnin työharjoittelijana Helsingin seudun kauppakamarilla

Tässä blogikirjoituksessa kerron tyypillisen työpäiväni kulusta harjoittelijana Helsingin seudun kauppakamarin markkinointiryhmässä. Näin tulevat harjoittelijat saavat vähän osviittaa siitä, millaisia tehtäviä kauppakamarilla pääsee tekemään. Todellisuudessa päivät tietenkin poikkeavat sisällöllisesti toisistaan, ja harjoittelija itse pitkälti vaikuttaa siihen, millaisia työtehtäviä hän haluaa painottaa ja minkälaisella vaativuustasolla. Itselläni ei juuri käytännön kokemusta markkinoinnista ollut ennen harjoittelun aloittamista­ – taustalla kuitenkin viisi vuotta yliopisto-opintoja markkinointi pääaineena. Graafisten työkalujen parissa (InDesign ja PhotoShop) on myös tullut jonkin verran aiemminkin puuhasteltua. Näin ollen oma harjoittelukokemukseni painottui visuaaliseen puoleen tämän aiemman kokemuksen, mutta myös oman mielenkiinnon vuoksi.

Helsingin seudun kauppakamari sijaitsee Kalevankatu 12:ssa eli aivan ydinkeskustassa sujuvien liikenneyhteyksien päässä. Harjoitteluni sijoittuu kesäkuukausille (touko-elo), mutta kylmän ja sateisen kesän takia näin aurinkoinen ja lämmin aamu on varsinainen harvinaisuus.

Työaika kauppakamarilla on liukuva: aamulla työpäivä alkaa seitsemän ja yhdeksän välillä ja loppuu iltapäivällä kolmen ja kuuden välillä. Työpäivän pituus on 7,5 tuntia sisältäen lounaan. Kuten vakituisilla työntekijöillä, myös harjoittelijana käytössäni on kellokortti, jolla leimaan itseni aamulla sisään ja illalla ulos.

 

 

Tältä näyttää työpisteeni. Tuplanäyttö helpottaa kuvankäsittely- ja taitto-ohjelmien kanssa työskentelyä. Yleensä pöydällä vallitsee hallittu kaaos: kauppakamarin kirjoja lukemiseksi kotiin, muistiinpanoja ja post –lappuja sekä ohjeita ja pieleen menneitä esitteitä ja mainoksia.

Ensimmäisenä käynnistän koneen ja katson sähköpostit läpi.  Jos aamulla lähtee koulutussähköpostia, niin käyn läpi palautuneet postit ja markkinointikiellot, jonka jälkeen käyn manuaalisesti päivittämässä tiedot asiakastietojärjestelmässä.

Klo 9.00 alkaa Elina Koivumäen koulutustilaisuus EU:n tietosuojauudistuksesta. Koulutus on loppuunmyyty, joten paikalle on saapunut sankoin joukoin business-ihmisiä kuulemaan toukokuussa 2018 voimaan astuvasta uudistuksesta. Kauppakamari järjestää vuosittain noin 250 koulutusta, joiden aihealueita ovat talous ja verotus, johtaminen ja esimiestyö, henkilöstö- ja palkkahallinto, myynti, markkinointi ja viestintä, julkiset palvelut sekä juridiikka. Koulutusten lisäksi markkinointiryhmä vastaa kirjojen, klubien ja kauppakamarin muiden maksullisten tuotteiden ja palvelujen markkinoinnista.

Menen vähän ennen koulutuksen alkua ottamaan aamiaisesta ja itse tilaisuudesta fiiliskuvia, joita käytän myöhemmin julkaistavassa somepostauksessa. Muokkaan kuvien väriä ja rajausta vähän PhotoShopilla ja asettelen ne kollaasiin. Laadin lyhyen tekstin kuvan yhteyteen ja julkaisen sen Facebookissa ja LinkedInissä.

Kun kello lyö 11, niin lähdemme lounaalle. Harjoittelijat saavat Kauppakamarilla 10,30e arvoisen lounassetelin jokaiselle työpäivälle. Sijainti on loistava myös lounasvaihtoehtojen osalta – usein iskee jopa valinnanvaikeus sopivaa paikkaa miettiessä. Tänään suuntaamme lempipaikkaani, Pikkunepaliin, joka sijaitsee Kampin tuntumassa.

Lounaan jälkeen aloitan tekemään syksyn uutuuskirjoista tilauskortteja InDesignilla. Muokkaan kuvat, muotoilen tekstit ja teen sommittelut Kauppakamarille sopivalla tyylillä. Kirjat ovat koulutusten ohella Kauppakamarille tärkeä tuoteryhmä. Teosten aihepiirit liippaavat koulutusten teemoja: vuosittain julkaistaan kymmeniä ammattikirjoja muun muassa johtamisesta, henkilöstöhallinnosta, taloushallinnosta, yrittäjyydestä ja juridiikasta.

 

Viimeistelen Tilisanomat-lehteen tulevaa sivun kokoista mainosta Talous ja Vero –laivaseminaarista.  Käsittelen kuvat PhotoShopilla ja taitan mainoksen InDesignilla. Erityistä tarkkuutta printtipainoon menevässä mainoksessa on muistaa tallentaa kuvat CMYK-muodossa oikeanlaisella resoluutiolla. Taitto-ohjelmassa puolestaan pitää muistaa tiettyjen värisävyjen valitseminen sekä leikkausvarojen jättäminen.

 

Klo 15.30 on aika lähteä kotiin. Päivät menevät todella nopeasti, kun on paljon tekemistä ja vaihtelua tehtävissä.

Tältä siis näyttää tyypillinen harjoittelijan päiväni täällä Kauppakamarilla! Tavallisesta poikkeavia päiviä ovat olleet esimerkiksi messut ja muut asiakastilaisuudet, joissa olen auttanut ständien kokoamisessa ja Kauppakamarin tuotteiden ja palveluiden esittelyssä.

Harjoitteluni ajankohta oli siinä mielessä otollinen, että pääsin osallistumaan myös Kauppakamarin 100-vuotisjuhlaan Finlandia-talolla, josta tässä vähän tunnelmaa.

Mikä positiivisessa mielessä erottaa Kauppakamarin monista muista harjoittelupaikoista, on se, että markkinointisuunnittelijat tekevät alusta asti itse kampanjat niiden suunnittelusta toteutukseen ja seurantavaiheeseen. Näin harjoittelijakin pääsee näkemään ja kokemaan hyvin ”hands-on” –otteella, minkälaisista osa-alueista markkinointi kaiken kaikkiaan voi koostua. Tämä ei välttämättä olisi mahdollista yrityksissä, joissa käytännön markkinointi on pitkälti ulkoistettu mainostoimistoille.

Harjoittelussa tulet pärjäämään hyvin, jos olet oma-aloitteinen ja aidosti kiinnostunut oppimaan uutta. Helsingin seudun kauppakamarilla kaikki markkinoinnin harjoittelijat saavat varmasti muovattua omanlaisensa kokemuksen ja pääsevät harjoittelun ajaksi osaksi ihan mahtavaa tiimiä, joten en voi muuta kuin suositella!

-Susanna L.

Työharjoittelu Helsingin seudun kauppakamarilla

Opiskelin kauppatieteitä Saksassa ja tein kolmen kuukauden mittaisen harjoittelun syksyllä 2016 Helsingin seudun kauppakamarin markkinointitiimissä. Aloittaessani tiimissä oli vielä aikaisempi harjoittelija, joka pystyi perehdyttämään minut tehtäviin. Oli kiva kuulla hänen kokemuksiaan harjoittelusta ja omaksua uusia asioita alkuun omaan tahtiin. Oletin tunnelman talossa olevan ehkä hieman vanhanaikainen ja konservatiivinen, mutta yllätyin ihmisten mukavuudesta ja rentoudesta. Minut otettiin hyvin vastaan enkä tuntenut oloani ulkopuoliseksi. Harjoittelijana päivitin esimerkiksi verkkokaupan tuotesivuja, päivitin tietoja CRM:ään palautuneiden sähköpostien osalta ja avustin erilaisissa tapahtumissa. Esimerkiksi ”Johtamisen ajankohtaispäivä” Crowne Plazassa oli mielenkiintoinen – esittelimme siellä tuotteita ja pääsin itsekin kuuntelemaan ajankohtaisia esityksiä eri teemoista. Harjoittelijan tehtävät vaihtelivat ylipäätään oman mielenkiinnon ja kiireen mukaan; joulun aikaan postitimme kutsuja ja tein tilauskortteja valmiiksi ensi vuotta varten, kun aikaa oli enemmän. Halusin ottaa lyhyestä harjoittelusta mahdollisimman paljon irti, joten olin kiinnostunut näkemään myös, mitä muuta työkavereideni työnkuvaan kuuluu. Niinpä opin luomaan kohderyhmiä CRM:ssä ja tutustuin sähköpostimarkkinoinnin saloihin. Tärkeää ja hienoa oli myös, että harjoittelijana tutustuin niin moneen ihmiseen. Ainut miinuspuoli harjoittelussa oli ehkä se, että kontakti muiden tiimien harjoittelijoihin oli vähäistä.

Johtamisen ajankohtaispäivä hotelli Crowne Plazassa.

Työajat olivat joustavat ja pystyin melko vapaasti tekemään silloin tällöin lyhyempää päivää ja olla pidempään silloin, kun se minulle sopi. Kaiken kaikkiaan opin harjoittelussa paljon. Yliopistossa opiskelu on todella teoreettista ja kilpailu alalla on kovaa, joten janosin käytännön työkokemusta. En tänne tullessa osannut käyttää kuvanmuokkausohjelmia tai InDesignia, mutta harjoittelun myötä opin nopeasti taittamaan mainoksia ja tekemään bannereita. Kauppakamari vahvistaa yritysten asemaa esimerkiksi kouluttamalla näiden työntekijöitä, ja olikin mielenkiintoista päästä näkemään, miten B2B-markkinointi toimii. Helsingin seudun kauppakamarin keskeinen sijainti Kalevankadulla oli mieleeni ja tarkoitti vaihtelua lounasravintoloihin. Harjoittelu olikin palkaton, mutta sain päivittäin lounassetelin ruokailua varten. Paras palkka harjoittelusta tuli harjoittelun jälkeen: työpaikka. Nykyään toimin samassa tiimissä markkinointisuunnittelijana ja pidän paljon työstäni. Opittavaa on edelleen, mutta se tekeekin alasta mielenkiintoisen. Moni harjoittelija on jäänyt Helsingin seudun kauppakamarille töihin, ja osa edennyt päällikkötasolle asti. Voin lämpimästi suositella paikkaa harjoittelupaikkana, jos ala kiinnostaa. Uskaltakaa hakea ja ottakaa kokemuksesta kaikki irti.

Susanne M.

Mitä jokaisen johtajan ja omistajan pitäisi ymmärtää kasvusta ja kehittämisestä juuri nyt

Olemme täällä Ratkaisutoimisto Seedissä kohta kahdeksan vuoden ajan kuunnelleet noin 200 yrityksen ongelmia ja hakeneet niihin sopivia ratkaisuja. Ongelmien syynä on poikkeuksetta kasvu tai lähinnä sen puute. Kasvu nimittäin selittää myös kannattavuuden pitkällä aikavälillä.

Vuosia kestänyt kannattavuuteen keskittyminen näyttää muuttuneen nopeasti vuoden taitteessa 2015–2016. Vielä lokakuun 2015 PK-barometrin mukaan vain 8 % suomalaisista pk-yrityksistä hakee ensisijaisesti kasvua, kun Seedin ja kumppaneiden pk-yritysten johdon Future CEO 2017 –tutkimuksen mukaan peräti 63% pk-yrityksistä tulee panostamaan kasvuun vuonna 2017.

Kaikille kasvua hakeville maailma tarjoaa juuri nyt parempia mahdollisuuksia kuin koskaan. Suuriin tilaisuuksiin tarttuminen tai edes olemassa olevaan markkinaan panostaminen ei kuitenkaan tunnu Seedin kokemuksen mukaan olevan yrityksille helppoa.

Kattotasolla johdon ja omistajien ongelmat kasvuun liittyen voidaan Seedin näkemyksen mukaan jakaa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Omistaja ei tiedä, kuinka paljon kasvua ja kannattavuutta pitää hakea? Onko yrityksellä kasvumahdollisuuksia, ja jos niin mistä ne löytyvät?
  2. Mikä on organisaation kasvun suurin ongelma?
  3. Miten kasvua rakennetaan?

Onko yrityksellä kasvumahdollisuuksia, ja jos niin mistä ne löytyvät?

Kaikille kasvua hakeville maailma tarjoaa juuri nyt parempia mahdollisuuksia kuin koskaan:

  • Mooren lain mukaan laskentateho jauhaa yhä eksponentiaalisesti ylöspäin ja nyt puhdas teho saadaan entistä paremmin käytännön ratkaisuiksi mm. tietoliikenneteknologian ja vaikkapa videokuvan käsittelyn kehittyessä. Juupajoelta palvelut matkaavat Manhattanille alle sekunnissa.
  • Maailman energia- ja ruokatuotannon sekä materiaalien käytön on uudistuttava.
  • Länsimaissa kuluttajien ostokäyttäytyminen globalisoituu ja samalla jakaantuu pienempiin kansainvälisiin lohkoihin. Otetaan tästä esimerkkinä vaikkapa varakkaat seniorit, joiden määrä Suomessa kasvaa varmasti seuraavat 15 vuotta ja muut Länsimaat tulevat perästä.

Suuriin tilaisuuksiin tarttuminen tai edes olemassa olevaan markkinaan panostaminen ei kuitenkaan tunnu Seedin kokemuksen mukaan olevan yrityksille helppoa. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä Suomen BKT on samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Tämän ajan moni yrityskin on keskittynyt kulusäästöihin. Meillä on kasvun ja kehittämisen osalta kokonainen menetetty vuosikymmenen ja samalla kymmenen vuoden aukko kasvun osaamisessa.

Kadonneen kasvun ja kehittämisen vuosikymmenen seurauksena näyttää olevan myös niin, että lähes poikkeuksetta asiakkaamme saavat hyvin lyhyellä aikajänteellä sekä kasvua ja kannattavuutta että asiakastyytyväisyyttä.

Miten kasvua rakennetaan

Suuressa kuvassa kasvua rakennetaan johtamalla organisaation muutoskyky – kilpailukyky – asiakastyytyväisyys -ketjua. Julkishallinnon kehittämisen johtaminen tapahtuu aivan samoin, mutta kilpailukyky termin sijaan Seedi on käyttänyt suorituskykyä. Kun tunnetaan tauti, lääkkeet on helppo määrätä.

Kasvun hukatun vuosikymmenen aikana kehittäminen ja sen organisoiminen on kehittynyt merkittävästi. Ja yritykset ovat jääneet tästä kehityksestä jälkeen. Kehittämisen tämän päivän osaamisen jaamme Seedissä hieman alle 200 kehitysprojektin perusteella neljään osaan:

Kuva-1

Kasvun kehittämisen viitekehys

Tavoitteen asettaa aina viime kädessä omistaja, ja onnistumisen mittaa asiakkaat. Käytännön työssä asiakas- ja organisaatioymmärrys muodostavat kehittämisen kivijalan, akselin.

Hieman karrikoiden voi väittää, että liiketoimintastrategian ytimessä on kilpailuetu, tuote- ja palvelukehityksen ytimessä on asiakastyytyväisyys ja kommunikaation ytimessä on myynti. Kaikki nämä perustuvat edelleen ytimessä oleviin ihmisiin.

Leonardo da Vinci totesi, että mitään asiaa ei voi ymmärtää katsomatta sitä vähintään kolmesta eri näkökulmasta. Kehittämisen osalta voimme todeta, että kehittämis-hankkeita ja siten kasvua ei voi hallita hallitsematta yllä olevan kuvan neljää eri näkökulmaa samanaikaisesti. Suurin ongelma kehittämistyössä on näiden näkökulmien siiloutuminen organisaatiossa.

Käytännössä onnistunut kasvu rakennetaankin neljä substanssiosaamista yhdistävissä kehittämistiimeissä, joilla on selkeät tavoitteet myynnin, kustannussäästöjen ja asiakastyytyväisyyden suhteen. Tiimit työskentelevät tavoitteensa parissa lyhyissä muutaman viikon tai kuukauden trimmeissä, joihin kuuluu testaaminen organisaatiossa ja asiakkailla.

Neljän substanssiosaamisen lisäksi Seedi on löytänyt itse kehittämistyöskentelystä kolme toisiaan täydentävää kehittämisosaamista. Kehittämistiimien kokoamisessa substanssiosaamistakin tärkeämpää on tasapainottaa tiimi kehittämisosaamisensa suhteen. Itsensä ja tiiminsä voi testata veloituksetta osoitteessa kehittäjä.fi.

Iloisena uutisena Sinulle, joka olet jaksanut lukea tänne loppuun asti, paljastetaan, että oikein johdetulla kehittämisellä saa tänä päivänä suorastaan huikeita tuloksia aikaiseksi. Yksittäisissä hankkeissa sekä kulut laskevat, myynti nousee, että asiakastyytyväisyys kasvaa. Parhaimmillaan takaisinmaksu saadaan lisämyyntinä tai kulusäästönä jo itse kehityshankkeen aikana. Yli puolessa tapauksessa takaisinmaksu on alle puolivuotta hankkeen valmistumisen jälkeen.

Eikä tässä vielä kaikki, sillä kehityshankkeet itsessään parantavat organisaation muutoskykyä, sillä

  • kehittyminen paljastaa ja poistaa muutoksen esteitä
  • kehittämiseen osallistuneet tiimin jäsenet oppivat kehittämistä
  • yrityskulttuuri paranee keskeisten muutoskyvyn kulttuuriominaisuuksien osalta (nopeus ja luottamus).

Toivon, että sait tästä julkaisusta tuoreita ideoita oman yrityksesi kasvun ja kehittymisen varmistamiseksi.  Kiitos ajastasi ja kaikkea parasta yrityksesi kasvattamisessa!

Hyvistä kehittäjistä parhaita valmennetaan Seedin ja kauppakamarin yhteisessä Hyväksytty toiminnan kehittäjä (HTK) -valmennuksessa.

Marko Parkkinen

Marko Parkkinen
toimitusjohtaja
Ratkaisutoimisto Seedi Oy

Johtaja tarvitsee isot korvat

Johtoryhmän kokous päättyy. Johtajat lähtevät kukin omiin hommiinsa. Kokouksen jälkeen he tietävät tarkalleen, mitä on sovittu, mitkä asiat jäivät vielä auki ja miten ja mitkä asiat kerrotaan toimipisteissä työntekijöille. Näinhän se menee.

Vai meneekö?

Jokainen johtaja törmää joskus tilanteeseen, jossa ihmiset toimivat ihan toisin kuin oli tarkoitus. Siitäkin huolimatta, että asiat on kertaalleen sanottu ja selvästi. Mutta jostain kumman syystä jokainen tuntuu ymmärtävän asiat aivan omalla tavallaan.

Miten ihmiset saadaan innolla kohti tavoitteita?

Kauppakamarin klubien keskusteluissa tähän aiheeseen palataan usein. Luottamuksellisissa tapaamisissa johtajat ovat jakaneet omia kokemuksiaan siitä, miten ihmiset saadaan työskentelemään innokkaasti ja kohti yhteisiä tavoitteita. Ja kuinka joskus käy niin, että niin sanottu muutosvastarinta on kaatamassa aivan järkeviä hankkeita.

Johtaja, joka vain käskee ja uskoo, että viesti menee yhdellä sanomisella perille, törmää usein seinään. Tai muutosvastarintaan. Tai kyräilyyn ja selän takana puhumiseen. Ja pahimmassa tapauksessa siihen, että organisaatiota aletaan johtaa ihan muuta kautta, nykyisin yhä useammin sosiaalisessa mediassa.

Organisaation innostaminen ei ole helppoa ja syykin on selvä. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Kokemusmaailma ja oma persoona ratkaisee, miten johtajan sanomisiin suhtaudutaan. Viestin sisältöhän syntyy vasta vastaanottajan päässä.

Siksi parhaita kokemuksia on johtajilla, jotka pystyvät pitämään jatkuvaa dialogia niin esimiestensä, kollegojen kuin alaistensa kanssa. Tavoitteiden selkeys on ratkaisevaa, mutta moni on huomannut, että se mikä yhdelle on selkeää, on toiselle hepreaa.

Selkeät toimintamallit ja pelisäännöt viestintään

Arkityössä johtajan tärkein työkalu löytyy päästä, niin korvista kuin niiden välistä. Onnistuva johtaja kuulee, jos ihmiset ymmärtävät asiat niin kuin on tarkoitus. Hän tietää, miten muotoilla asia uudelleen, jos väärinymmärryksen vaara on lähellä.

Mutta isojen korvien lisäksi johtajat tarvitsevat selkeät toimintamallit omaan viestintäänsä. Yleensä johtoryhmän pitäisi näyttää mallia koko organisaation viestinnälle. Johtoryhmätyössä niin kuin muissakin kokouksissa on tärkeää, että pelisäännöt ovat selvät. Jokainen tietää, millaisia asioita kokoukseen tuodaan, missä muodossa ja mikä on tavoiteltu lopputulos; näkemysten kerääminen, päätös vai pelkkä tiedonanto.

Mitä selkeämmin johtoryhmän kokoukset on valmisteltu, sitä tehokkaammin ne sujuvat. Mitä tarkemmin osallistujat tietävät, mitä sovitaan ja miten jatkossa toimitaan, sitä helpommin he osaavat viedä tavoitteet organisaation sisälle.

Moni Kauppakamarin klubilainen on todennut, että kaiken muutoksen voi aloittaa itsestä. Esimerkillä johtamisesta on tullut ainakin klubilaisten keskuudessa suosittua, toisilta on saatu hyviä vinkkejä ja oppeja. Jokainen johtaja voi siis omassa tiimissään selkiyttää viestintää ja lisätä jatkuvaa dialogia organisaatiossa joka suuntaan. Viestintä ei ole vaikeaa, mutta se vaatii työtä, työkaluja ja avointa mieltä.

Leena Jaakkola
Kirjoittaja on kokenut viestinnän johtaja ja valmentaja, joka toimii Kauppakamarin klubeissa yhtenä fasilitaattorina

Tee virheitä, opi ja jaa kokemustasi muille – Kauppakamarin klubin luottamusverkostossa puhutaan sekä onnistumisista että epäonnistumisista

Kuka ei ole koskaan tehnyt töissä virhettä? Aivan. Miksi virheitä sitten pitäisi piilotella, hävetä tai pelätä? Parhaimmillaan virheen tekeminen on tie uuden oppimiseen.

Kenellä on viikon mehevin moka?

Terveydenhuollossa virheettömyyteen pyritään ennen muuta potilasturvallisuuden takia. Vaaratapahtumien systemaattista ja helppoa ilmoittamista varten on kehitetty valtakunnallinen HaiPro-raportointijärjestelmä. Sen tavoitteena on toiminnan kehittäminen. Virheitä tehdään, ja jos virheestä aiheutuu vaaratilanne, on tärkeää, että samaa virhettä ei toisteta. Siksi siitä ilmoitetaan HaiProssa. Ilmoituksen jälkeen tapahtumaa päästään tutkimaan ja siitä voidaan oppia – vapaaehtoisesti, luottamuksellisesti ja syyttelemättä. Virheiden analysoinnin kautta on syntynyt esimerkiksi leikkaussalien tarkistuslistat ja hyvä käsihygienia.

Olen joskus miettinyt, pitäisikö esim. koulutusorganisaatiossa olla eräänlainen HaiPro. Toki monet tarkistuslistat ym. ovatkin syntyneet tarpeesta viilata prosessit niin, että myös virheiden mahdollisuus vähenee.

Eräässä työpaikassa sovimme, että nostamme viikkopalavereissa esille viikon mokat. Toki jaoimme onnistumisiakin, mutta jaoimme myös tehtyjä virheitä. Jokainen pääsi tunnustamaan mokansa, parhaat monta kertaa. Meillä ei ollut hengenlähtöä lähellä, mutta kyllä ihan aitoja vaaratilanteita syntyi, huonoa asiakaspalvelua ja taloudellista tappiota.

Jossain vaiheessa moka-avautuminen alkoi tuntua naiivilta ja lopetimme sen. Mutta kokeilusta jäi hyvää: työn arjessa oli helpompi tunnustaa virheensä ja mikä tärkeintä: oppia niistä kollektiivisesti.

Innovatiivisuus vaatii virheitä

Sairaaloissa oli ennen vanhaan sankarilääkärikultti. Ainakin ulospäin korostettiin virheettömyyttä. Nykyisin nuorille lääkäreille opetetaan, että kaikki ihmiset tekevät virheitä.

Erikoistuville lääkäreille johtamista kouluttava OYSin vastuualuejohtaja Heikki Wiik perustelee: ”Vasta kun virheellisyytensä tunnustaa, avautuu oppimisen ikkuna ja tilanteet voi miettiä samalla reflektoiden. Näin todennäköisyys samantyyppisten virheiden toistamiseen vähenee.” (2017)

Nykyorganisaatioissa korostetaan tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä innovatiivisuutta. Innovatiivisuus ei ole vain keksijöiden tai start up -yrittäjien ominaisuus – kaikkien pitää olla jossain määrin innovatiivisia ja luovia. Asiat kehittyvät, kun niitä katsoo välillä uusin silmin ja oman hiekkalaatikon ulkopuolelta ja kokeilee.

Innovatiivisuuteen kuuluvat virheet. On toki mahdollista, että joku keksii lonkalta uuden hienon asian tai tavan. Useimmiten innovaatiot kuitenkin syntyvät yrityksen ja erehdyksen kautta. Huonoimmillaan virhe lamauttaa, aiheuttaa häpeää, pelkoa ja turhautumista sekä vetäytymistä alisuorittamiseen. Mutta parhaimmillaan virhe ja virheestä oppiminen johtaa uuteen ja entistä parempaan!

Marjatta Jaben haastattelema teatteriohjaaja ja näyttelijä Asko Sarkola kertoo: ”Jos luovuudessa ei olisi vaarallista aspektia, se ei olisi luovuutta. Jos tiedät, mitä asiasta tulee, se ei ole enää uusi ratkaisu. – – – Mikään uusi ei synny ilman pientä tai suurempaa vaaraa.”

Sarkolan mukaan luova prosessi on jännitteinen matka, jossa tarvitaan väkeä eri rooleihin: sekä rohkeita visioijia että jarruttajia. Jarruttaja ei saa olla vähättelijä vaan kysyjä ja kyseenalaistaja, joka tarkistaa selustat ja asiat, jotka on unohdettu. Jarruttaja voi myös muistuttaa aiemmin tehdyistä virheistä. Hän ei jankuta ”mutta aina ennenkin on…” vaan tuo rakentavalla tavalla esiin sitä oppia, joka organisaatiossa jo on. (Jabe 2017 s. 282-283.)

Kauppakamarin klubi on luottamusverkosto, jossa opit myös muiden virheistä

Aikuisella ihmisellä on kyky oppia paitsi omista myös muiden virheistä. Jokaisella johtajalla ja asiantuntijalla on omanlaisensa positio omassa organisaatiossaan, mutta hyvin paljon on myös yhtäläisyyksiä eri johtajien välillä. Kauppakamarin klubeissa jaetaan yhtäläisiä kokemuksia ja osaamista ainutlaatuisessa luottamusverkostossa.

Klubeissa on sallittua ja toivottuakin puhua virheistä. Oman virheen aukipuhuminen lisää ymmärrystä virheensä logiikasta ja syventää käsitystä siitä, miten vastaisuudessa toimii paremmin. Lisäksi useamman on mahdollista oppia yhden virheistä. Klubin vertaisverkostossa voi myös toisten virheiden käsittelyn kautta pohtia ratkaisuja omiin haastaviin tilanteisiin.

Kun vertaisverkoston jäsenet toimivat HR-päättäjinä, talouspäättäjinä, myynnin tai markkinoinnin johtajina tai toimitusjohtajina, on helpohko löytää yhteinen kieli. ”On helppo kertoa haasteistaan, kun kaikki puhuvat hooärrää”, totesi eräs HR-päättäjäklubilainen.

Johda asennetta, myös omaasi

Asennejohtaja-kirjassaan Marjo Huhtala määrittelee asennejohtajan tarkoittavan myönteistä ja innostavaa roolia sekä vastuuta, jolla haluamme palvella ja johtaa joukkojamme heitä samalla energisoiden (2015).

Virheen tehnyt tuntee kielteisiä tunteita, mille on myös tärkeää antaa aikaa. Mutta jatkon kannalta olennaista on, kuinka nopeasti näistä tunteista pääsee eroon: reflektoi virhettä, ottaa opiksi ja mielellään myös jakaa oppiansa muille. Työelämään väistämättä kuuluu myös epäonnistuminen, jonka jälkeen pitää nousta ylös ja jatkaa matkaa.

Kauppakamarin klubin uutena fasilitaattorinakin toimiva Marko Parkkinen kertoo Asennejohtaja-kirjassa epäonnistumisesta. Ratkaisevaa on, miten ihminen suhtautuu epäonnistumisiin. Epäonnistuja voi syyttää muita tai kokea itse olevansa huono. Tai hän voi ajatella, että pitää tehdä kovemmin töitä ja yrittää enemmän. Tällaisella asenteella on merkitys menestykseen ja myös onnellisuuteen. Marko myös korostaa, että ihmisten pitää uskaltaa kertoa vaikeuksistaan ja ongelmistaan. (Huhtala 2015 s. 165-169.) Klubissa luodaan luottamuksellinen ilmapiiri, jossa jakaminen on mahdollista.

Virheitä tapahtuu. Jos ei ikinä tee virheitä, pelaa liikaa varman päälle eikä synnytä uutta. Jos taas tekee toistuvasti samoja virheitä, on tyhmä eikä ota opikseen.

Virhe on yksi avain parempaan suoritukseen. Siksi:

1. Virhettä ei kannata turhaan piilotella.
2. Virheestä pitää oppia.
3. Virheestä saatua oppia kannattaa jakaa. Tällöin oppi jalostuu itsellekin vielä paremmin.

Kauppakamarin klubeista löydät lisätietoa Kauppakamarin sivuilta ja Kauppakamarikaupasta.

Kaikille avoin Klubiaamiainen on Kauppakamarissa 16.3. klo 8.30-10, tervetuloa! Ilmoittaudu tästä.

Milla Kajanne
Kirjoittaja työskentelee Helsingin seudun kauppakamarissa.

Lähteet:
Huhtala, Marjo 2015: Asennejohtaja. Arjen työkalut esimiehille. Kauppakamari.
Jabe, Marjatta 2017: Erilaisten ihmisten johtaminen. Kauppakamari.
Wiik, Heikki 2017: Puhelinhaastattelu 20.2.