Ulos norsunluutotorneista ja eroon exceleistä

ari-rämö-e1466580150873

Osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä korostetaan usein yritysten tärkeimpänä menestystekijänä. Sen potentiaali kuitenkin tukahdutetaan liian monessa organisaatiossa hierarkisella johtamisella ja yksisilmäisillä tulostavoitteilla.

Ensin henkilöstö ja sen hyvinvointi, sitten vasta tulos. Kun henkilöstö viihtyy, kyseenalaistaa nykymenoa ja innovoi uutta, syntyy takuuvarmasti myös tulosta.

Siinä johtamisbloggarina ja -kirjailijana kannuksia hankkineen Ari Rämön simppeli ohje johtajille ja esimiehille. Hänen luotsaamansa SICK kelpaa yhdeksi esimerkiksi miehen johtamisoppien toimivuudesta. Antureihin ja anturisovelluksiin erikoistunut yritys on pysynyt tasaisella kasvu-uralla käytännössä koko kuluvan vuosikymmenen. Myös henkilöstön vaihtuvuus on ollut pientä ja yritys palkittu useaan otteeseen mm. Great Place to Work-palkinnoilla.

Miksikään johtamisprofeetaksi Rämö ei silti tunnustaudu, sillä valtaosa opeista on kertynyt kirjaviisauden sijaan kantapään ja kokemusten – käytännössä yritysten ja erehdysten – kautta.

”Maailma ei vain yksinkertaisesti enää toimi ylhäältä alaspäin käskyttämällä ja ohjeistamalla. Se ei toimi perheen ja puolison kesken eikä myöskään työpaikalla”, Rämö muistuttaa.

Alhaalta ylöspäin

Sanojensa vakuudeksi Rämö antaa arkisen esimerkin. Kun toimitusjohtaja asettaa henkilöstön vinkkelistä kiireisen, työntäyteisen ja stressaavan vuoden päätteeksi seuraavan vuoden tulostavoitteeksi vaikkapa hihasta vedetyn 15 prosentin tulosparannuksen, se tuskin herättää organisaatiossa suurtakaan innostuksen kipinää.

Päinvastoin, moni pää saattaa painua, käsi puristua henkiseen nyrkkiin ja mieleen nousta uuden ja vähemmän hiostavan työpaikan haku.

”Ilmapiiri voi sen sijaan olla aivan toinen, jos nuo tiukat tavoitteet ja kasvuprosentit heitetään saman tien sivuun ja lähestytään asiaa ihan toisesta kulmasta. Eli käskyttämisen sijaan kysytäänkin henkilöstöltä, millaisin keinoin me voisimme parantaa tulosta. Pikkuhiljaa ideoita alkaa tulla ja todennäköisesti numerot paranevat noita alkuperäisiä tavoitteita enemmän”, Rämö toteaa.

Luottamusta, vastuujakoa ja päätösvaltaa

Sormia napsauttamalla temppu ei silti onnistu, sillä se vaatii uutta ajattelua, sitoutumista, vastaantuloa ja keskinäistä luottamusta kaikilta osapuolilta. Johdon ja esimiesportaan on tunnustettava oman osaamisensa rajat ja opittava jakamaan vastuuta. Samalla tavoin henkilöstön on otettava koppia paitsi omasta työstä myös muiden hyvinvoinnista.

Kulmahuoneissa on kuitenkin samalla oivallettava ja myös tunnustettava, että todella moniin asioihin löytyy lopulta paras tietämys juuri lattiatasolta.

”Toisaalta myös henkilöstön on uskallettava miettiä ja tuoda esille vaihtoehtoja, miten asioita voisi tehdä paremmin ja tehokkaammin. Johtajien ja esimiesten tehtävänä on tarjota näihin muutoksiin mahdollisuudet ja työkalut sekä antaa ihmisten päättää itse. Eli ei tämä mitään rakettitiedettä ole”, Rämö muistuttaa.

Pidä muutospyörät pyörimässä

Eivätkä johtamishaasteet kuulemma tähän vielä lopu. Kun muutos on sysätty liikkeelle, on jatkuvan parantamisen ja muutoksen filosofia naulattava pysyväksi osaksi koko yrityksen arkea. Tähän tunnustaa myös Rämö kompastuneensa.

”Pokkasimme noita työelämäpalkinnon ykkössijoja muutamana vuonna peräkkäin ja ajattelimme, että homma pyörii jo itsekseen. Toisin kuitenkin kävi: hyvänolontunne hiipi puseroon ja se näkyi heti myös kisatuloksissa”, hän tunnustaa.

Rämö painottaakin, että esimiestyössä ja johtamisessa on aina opittavaa. Jos tässä suhteessa luulee olevansa jo valmis, on aika todennäköisesti ajanut jo ohi.

Ari Rämö on yksi kauppakamarin johtamiskoulutuksen kouluttajista. Hän puhuu yrityskulttuuristaan ja johtamisesta  27.3. Tuloksellinen johtaminen ja toimiva jory –koulutustilaisuudessa

Teksti: Timo Sormunen

Klubi-info 7.9.2017

Torstaina 7.9. tapasimme klubitoiminnasta kiinnostuneiden johtajien ja päälliköiden kanssa Helsingin Kalevankadulla kuullaksemme tarkemmin asiakaskokemuksesta ja klubitoiminnan hyödyistä. Vaikka sää oli harmaa, porukkaa saapui paikalle mukavasti. Kiitos näin bloginkin puolella vielä kaikille paikalle saapuneille antoisista keskusteluista. Toivottavasti näemme uudestaan klubikauden käynnistyessä.

Maittavan aamupalan jälkeen palveluliiketoiminnan johtaja Antti-Pekka Hulkko aloittaa aamun toivottamalla vieraat tervetulleeksi ja kertomalla lyhyesti klubitoiminnasta. Lyhyen intron jälkeen puheenvuoro siirtyy Pro-Source Oy:n toimitusjohtaja Markku Kaijalalle, joka on ollut useamman vuoden Kauppakamarin klubitoiminnassa mukana. Heti alkuun hän avaa omia kokemuksiaan Johtajaklubista ja myöntää rehellisesti, että ensimmäinen klubivuosi meni hänen osaltaan hukkaan. Oli hetkiä, jolloin tuntui paremmalta lähteä tapaamisesta kesken pois – tämän hän sanoi kuitenkin johtuvan omasta asenteestaan, eikä niinkään klubista. Kaijala myöntää, ettei klubitoiminta ole kaikille. Kannattaa miettiä, mitä klubitoiminnalta lähtee hakemaan ja ottaa rohkeasti osaa keskusteluihin. Asenne täytyy olla kohdillaan, jotta klubitoiminnasta saa mahdollisimman paljon irti.

Kaijala kuvaa Johtajaklubia ”vertaisterapiaksi”. Jokaisella klubilaisella on omassa organisaatiossaan omat haasteensa – yhdellä on konkurssi edessä, toisella yrityksellä voi olla päällä vauhdikas kasvupyrähdys. Eniten klubista saakin irti juuri siitä, kun keskustelee erilaisten ihmisten kanssa. ”Meidän ryhmässä löydettiin kavereita. Oli helppo avautua. Aika paljon on myös itsestä kiinni, miten klubin kokee.”

Kysymysten ja keskustelun jälkeen klubin fasilitaattori ja Kulmia Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ara Hopia kertoo omasta taustastaan. ”Ajattelin aina, että tällaiset vertaisryhmät ovat puuta heinää. En ikinä lähtisi mihinkään ryhmään avautumaan.” Ara komppaa kuitenkin hyvää fiilistä, joka klubeista välittyy: tunnelma klubeissa on avoin ja asioita on helppo nostaa pöydälle. Klubitoiminta ei ole terapiarinki, mutta sieltä saa uusia tuttavuuksia eikä osallistujien tarvitse pelätä, että liikesalaisuudet lähtisivät yleiseen levitykseen. Eräs osallistuja kyselee muista klubiosallistujista – entä jos mukana on oman alan kilpailjoita? Entä jos verkosto on sellainen, ettei yhteistä henkeä löydy tai siinä ei jostain syystä halua olla? Helsingin seudun kauppakamarilla vastikään aloittanut tuottaja Ulla Rossi vakuuttaa, että tällaisessa tilanteessa klubia pystyy helposti vaihtamaan. Kaijala lisää, että kilpailijoiltakin voi saada uskomattoman paljon sparrausta. ”Aika vähissä ovat asiat, joista ei voi jutella kilpailijoiden kanssa.”

Ara Hopia kerää tilaisuuden lopuksi vielä odotuksia tulevan klubikauden suhteen. Vahvasti esille nousevat uudet ihmiset ja uudet ideat. Klubi antaa parhaimmillaan voimaa ja energiaa, joita klubilainen vie mukanaan työpaikalle. Ajankohtaiset teemat, kuten robotiikka, on helppo pureskella paloiksi pienryhmässä. Lisäksi arvostetaan pysähtymistä ja hetkessä olemisen taitoa – kiire on johtotehtävissä normi, ja jos klubin kautta siitä pystyy irtautumaan hetkeksi, hienoa. Ulkopuolinen näkemys muiden toimialojen johtajilta nähdään myös plussana. Ara toteaa itsekin, ettei olisi viitsinyt olla toiminnassa mukana näin pitkään, jollei fasilitaattorina saisi keskusteluista jotain irti.

Tilaisuuden lopussa tunnelma on positiivinen. Keskustelua on herännyt aiheesta jos toisesta, ja osallistujien keskuudessa on herännyt mielenkiinto klubitoimintaa kohtaan. Yksi osallistujista toteaa, että voisi ajatella lähtevänsä mukaan verkostoitumaan siitä huolimatta, että hän on yhden hengen yrittäjä.

Ensimmäisessä syksyn Myyntijohtajaklubin tapaamisessa Ara aikoo nostaa puheenaiheeksi asiakaskokemuksen ja sen, miten sitä tulee johtaa. Mitä erinomainen asiakaskokemus on? Miten pystyn myyntijohtajana johtamaan asiakaskokemusta, vai pystyykö sitä johtamaan?

Oletko sinä jo mukana? Kauppakamarissa on 7 klubia eri ammattiryhmille. Ilmoittaudu mukaan haluamaasi klubiin täällä. Tutustu myös uuteen klubisivustoon!

Teksti: Susanne Mether

Laaja-alaisen osaamisen klubifasilitaattori

VIA Groupissa operational partnerina työskentelevä Maija Isotalo toimi ensimmäisen kerran Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajaklubin fasilitaattorina klubikaudella 2012-2013.

VIA Groupin ja kauppakamarin välisen yhteistyön hän kertoo varsinaisesti käynnistyneen vuonna 2013. ”Kävin tuolloin tapaamassa kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälää, ja jatkoin keskustelua Riitta Salmen kanssa. Vähitellen meille hioutui yhteinen näkemys siitä, että VIA Groupilla voisi olla johtajaklubien osallistujille paljonkin annettavaa esimerkiksi uusien (johtajuus)näkökulmien muodossa.” Alun perin Isotalo kertoo tutustuneensa klubifasilitaattorin tehtävään VIA Groupin toimitusjohtaja Tero J. Kauppisen sijaisena. ”Jouduin tuuraamaan häntä muutaman kerran aika lyhyellä varoitusajalla, ja tuolloin kohtasin uteliaita ja erinomaisen vilkkaasti keskustelevia johtajia. Erityisesti mieleeni jäi se, että vaikka keskustelu luonnollisesti liikkuikin johtamiseen liittyvien aiheiden ympärillä, niin hurtti huumori lensi ja nauroimme paljon. Myöhemmin minua pyydettiin tuuraajaksi toisiinkin klubeihin, ja nyt tällä alkavalla kaudella toimin virallisena fasilitaattorina.”

Ryhmän aktivoinnin ja ilmapiirin tärkeys

Klubifasilitaattorin mielenkiintoisista haasteista Maija Isotalo luonnehtii kertomalla ihanteellisesta ryhmädynamiikasta. ”Uuden konseptin mukaisesti fasilitaattori kohtaa pääsääntöisesti uuden ryhmän joka kerta. Ryhmän dynamiikan ja jäsenten omaksumien roolien tunnistamiseen menee aina oma aikansa, ja tasapainoinen ryhmädynamiikka on rakennettava käytössä olevan ajan puitteissa.” Suurena haasteena on saada uusi ryhmä aktivoitumaan, rakentaa oikean kaltainen ilmapiiri. ”Hiljaisimmatkin jäsenet on saatava mukaan keskusteluun, ja toisaalta fasilitaattorin on osattava antaa tilaa jäsenille ja heidän mielipiteilleen olematta itse suuna päänä. Fasilitaattorina tehtäviini kuuluu myös tuoda esiin uusinta uutta maailmalta johtamiseen liittyen, jotta kiinnostavia asioita voidaan tarkastella myös uusista perspektiiveistä”, syventää Isotalo.

Peruslähtökohtana luottamus

Ryhmään kuuluvien henkilöiden avautumisen ja keskusteluun liittymisen puolesta Isotalo kertoo ”pitävänsä antenneita” ulkona. ”Ihmisten sosiaalisten tyylien perusopit auttavat tunnistamaan ryhmän kokoonpanon, ja näitä tietoja voi sitten hyödyntää ryhmän aktivoinnissa tai tarvittaessa äänekkäimpien jäsenten suitsimisessa.” Fasilitoinnille ryhmäläisten keskinäinen luottamus edustaakin peruslähtökohtaa. ”Syvälliset keskustelut ja omien kipeiden johtamisongelmien nostaminen pöydälle eivät onnistu ilman luottamusta. Klubilaisten keskuudessa käsiteltävät asiat jäävät yhteisten seinien sisäpuolelle, ja tämä vaatimus koskee myös fasilitoijaa”, sanoo Isotalo.

Klubeihin osallistuvat voivat hyödyntää klubitapahtumista saamiaan virikkeitä ja uusia näkökulmia työssään osana henkilökohtaista kehitystään. ”Jokaisessa fasilitoimassani tapaamisessa on useampi henkilö sanonut kokeilevansa uutta vinkkiä, ongelmanratkaisua tai ideaa heti töihin mennessään. Johtamiseen liittyvät ongelmat ovat aika universaaleja, joten vertaistuen saaminen on eräs suurimmista perusteista liittyä klubeihin”, tietää Isotalo.

Klubifasilitointi edellyttää kehitystyötä

Maija Isotalolla on työelämästä yli 30 vuoden kokemus johtajana ja kahdeksan vuoden kokemus konsulttina jatkuvasti mitattavan asiakaspalautteen kohteena. Tämän hän luonnehtii tuovan mukanaan tiettyä autenttisuutta. ”Tiedän kuka ja mitä olen, mihin suuntaan haluan viedä fasiloitavaa keskustelua, ja miten saan jäsenet vakuuttuneeksi siitä, että mitä enemmän he avautuvat tapaamisten aikana, sitä enemmän he saavat itselleen.”

Isotalon kohdalla huomattavan laaja-alainen ammattilaisuus tarkoittaa muun muassa laajaa kokemusta tulosyksiköiden johtotehtävistä, myynnin ja markkinoinnin vastuutehtävistä ja asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. ”Fasilitointitilanteissa asetan myös itseni alttiiksi kokemuksieni kautta, ja senkin olen huomannut, että eniten ihmiset haluavat kuulla muiden kokemista epäonnistumisista.” Omaa ammattitaitoaan klubifasilitaattorina Isotalo kehittää arvostettavilla tavoilla. ”Tällä hetkellä eniten uutta tietoa johtamisesta saan ja opin yhteistyöstä joint venture kumppanimme newyorkilaisen CEO.worksin kautta. On ihan eri asia olla itse tekemässä asiakastyötä maailman huippuyrityksille suunnitelluilla johtamistyökaluilla verrattuna muiden ajatusten lukemiseen ja siteeraamiseen esimerkiksi Harvard Business Reviewistä.”

Maija Isotalo on yksi Helsingin seudun kauppakamarin syksyn klubien vetäjistä. Uusi klubikausi alkaa lokakuussa! Lue lisää klubitoiminnasta ja varmista paikkasi täältä.

Jari Hemmilä, toimittaja, Viestintätoimisto Manna