Laaja-alaisen osaamisen klubifasilitaattori

VIA Groupissa operational partnerina työskentelevä Maija Isotalo toimi ensimmäisen kerran Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajaklubin fasilitaattorina klubikaudella 2012-2013.

VIA Groupin ja kauppakamarin välisen yhteistyön hän kertoo varsinaisesti käynnistyneen vuonna 2013. ”Kävin tuolloin tapaamassa kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälää, ja jatkoin keskustelua Riitta Salmen kanssa. Vähitellen meille hioutui yhteinen näkemys siitä, että VIA Groupilla voisi olla johtajaklubien osallistujille paljonkin annettavaa esimerkiksi uusien (johtajuus)näkökulmien muodossa.” Alun perin Isotalo kertoo tutustuneensa klubifasilitaattorin tehtävään VIA Groupin toimitusjohtaja Tero J. Kauppisen sijaisena. ”Jouduin tuuraamaan häntä muutaman kerran aika lyhyellä varoitusajalla, ja tuolloin kohtasin uteliaita ja erinomaisen vilkkaasti keskustelevia johtajia. Erityisesti mieleeni jäi se, että vaikka keskustelu luonnollisesti liikkuikin johtamiseen liittyvien aiheiden ympärillä, niin hurtti huumori lensi ja nauroimme paljon. Myöhemmin minua pyydettiin tuuraajaksi toisiinkin klubeihin, ja nyt tällä alkavalla kaudella toimin virallisena fasilitaattorina.”

Ryhmän aktivoinnin ja ilmapiirin tärkeys

Klubifasilitaattorin mielenkiintoisista haasteista Maija Isotalo luonnehtii kertomalla ihanteellisesta ryhmädynamiikasta. ”Uuden konseptin mukaisesti fasilitaattori kohtaa pääsääntöisesti uuden ryhmän joka kerta. Ryhmän dynamiikan ja jäsenten omaksumien roolien tunnistamiseen menee aina oma aikansa, ja tasapainoinen ryhmädynamiikka on rakennettava käytössä olevan ajan puitteissa.” Suurena haasteena on saada uusi ryhmä aktivoitumaan, rakentaa oikean kaltainen ilmapiiri. ”Hiljaisimmatkin jäsenet on saatava mukaan keskusteluun, ja toisaalta fasilitaattorin on osattava antaa tilaa jäsenille ja heidän mielipiteilleen olematta itse suuna päänä. Fasilitaattorina tehtäviini kuuluu myös tuoda esiin uusinta uutta maailmalta johtamiseen liittyen, jotta kiinnostavia asioita voidaan tarkastella myös uusista perspektiiveistä”, syventää Isotalo.

Peruslähtökohtana luottamus

Ryhmään kuuluvien henkilöiden avautumisen ja keskusteluun liittymisen puolesta Isotalo kertoo ”pitävänsä antenneita” ulkona. ”Ihmisten sosiaalisten tyylien perusopit auttavat tunnistamaan ryhmän kokoonpanon, ja näitä tietoja voi sitten hyödyntää ryhmän aktivoinnissa tai tarvittaessa äänekkäimpien jäsenten suitsimisessa.” Fasilitoinnille ryhmäläisten keskinäinen luottamus edustaakin peruslähtökohtaa. ”Syvälliset keskustelut ja omien kipeiden johtamisongelmien nostaminen pöydälle eivät onnistu ilman luottamusta. Klubilaisten keskuudessa käsiteltävät asiat jäävät yhteisten seinien sisäpuolelle, ja tämä vaatimus koskee myös fasilitoijaa”, sanoo Isotalo.

Klubeihin osallistuvat voivat hyödyntää klubitapahtumista saamiaan virikkeitä ja uusia näkökulmia työssään osana henkilökohtaista kehitystään. ”Jokaisessa fasilitoimassani tapaamisessa on useampi henkilö sanonut kokeilevansa uutta vinkkiä, ongelmanratkaisua tai ideaa heti töihin mennessään. Johtamiseen liittyvät ongelmat ovat aika universaaleja, joten vertaistuen saaminen on eräs suurimmista perusteista liittyä klubeihin”, tietää Isotalo.

Klubifasilitointi edellyttää kehitystyötä

Maija Isotalolla on työelämästä yli 30 vuoden kokemus johtajana ja kahdeksan vuoden kokemus konsulttina jatkuvasti mitattavan asiakaspalautteen kohteena. Tämän hän luonnehtii tuovan mukanaan tiettyä autenttisuutta. ”Tiedän kuka ja mitä olen, mihin suuntaan haluan viedä fasiloitavaa keskustelua, ja miten saan jäsenet vakuuttuneeksi siitä, että mitä enemmän he avautuvat tapaamisten aikana, sitä enemmän he saavat itselleen.”

Isotalon kohdalla huomattavan laaja-alainen ammattilaisuus tarkoittaa muun muassa laajaa kokemusta tulosyksiköiden johtotehtävistä, myynnin ja markkinoinnin vastuutehtävistä ja asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. ”Fasilitointitilanteissa asetan myös itseni alttiiksi kokemuksieni kautta, ja senkin olen huomannut, että eniten ihmiset haluavat kuulla muiden kokemista epäonnistumisista.” Omaa ammattitaitoaan klubifasilitaattorina Isotalo kehittää arvostettavilla tavoilla. ”Tällä hetkellä eniten uutta tietoa johtamisesta saan ja opin yhteistyöstä joint venture kumppanimme newyorkilaisen CEO.worksin kautta. On ihan eri asia olla itse tekemässä asiakastyötä maailman huippuyrityksille suunnitelluilla johtamistyökaluilla verrattuna muiden ajatusten lukemiseen ja siteeraamiseen esimerkiksi Harvard Business Reviewistä.”

Maija Isotalo on yksi Helsingin seudun kauppakamarin syksyn klubien vetäjistä. Uusi klubikausi alkaa lokakuussa! Lue lisää klubitoiminnasta ja varmista paikkasi täältä.

Jari Hemmilä, toimittaja, Viestintätoimisto Manna

”Minä olen täällä aivan yksin”

Matkoillani pitkin Suomen kauniita kankahia kuulen hyvin usein johtajilta tuon kommentin: olen johtajana niin yksin! Olenpa siinä tilanteessa ollut useampaan kertaan itsekin. Johtaminen on yksinäistä työtä. Vaikka olisikin kumppaneita organisaatiossa, niin kokonaisvastuu on asia, jota harvoin voi jakaa. Ja ne, jotka eivät ole siinä tilanteessa olleet, eivät sitä ymmärrä.

Mistä siis löytää sparraajaa, kumppania, kuuntelijaa? Kotiinkaan ei viitsisi kaikkia murheita viedä, työpäivää siellä jatkaa. Samaan aikaan tutkimukset kertovat, että johtamisessa ja johtajuudessa menestyminen vaatii tuota kumppania, sparraajaa. Yllä olevassa kuvassa olen kuvannut arjen elämisen nelitasoista maailmaa.

Muututko johtajana rusinaksi?

Johtajan mukavuusvyöhyke on usein laaja. Mutta aivan liian usein törmään johtajiin, jotka eivät ehdi tai edes halua käydä venymisvyöhykkeellä. Heidän kohdallaan alkaa näkyä kutistuminen, elämänpiirin ja näkökulmien ”rusinoituminen”. Aletaan pikkuhiljaa itse asiassa supistua kohti tuota kuollutta vyöhykettä.

Kun kysyn johtajilta, milloin he ovat oikeasti menneet venymisvyöhykkeelle, niin saan usein vastauksen, että vastahan minun piti venyä. Keskusteluissa sitten käy ilmi, että venyminen ei ollutkaan kehittymistä vaan jonkin tehtävän enemmän tekemistä. Määrän lisääminen ei vaikuta johtamistaidoissa laatuun.

Johtajuuden ja sen arjen elementin johtamisen ylläpitäminen vaatii omien rajojen ylittämistä, kokeilemista ja oppimista. Se vaatii aivojen aktiivista käyttöä jossain muussakin kuin siinä arjen tekemisessä. Paniikkivyöhykkeelle joutuminen / meneminen ei kasvata meitä, sillä ainoa asia mitä me siellä opimme, on jonkin ratkaisun välttäminen. Aivomme on rakennettu suojelemaan meitä, ja paniikkialueelle olemme joutuneet jonkin uhkaavan asian takia.

Parhaat johtajat hakevat virikkeitä ulkoa

Maailman parhaat harjoittelevat sekä tehden että mielikuvissa. He myös hakevat virikkeitä ja uusia ajatuksia oman perustekemisensä ulkopuolelta. Mistä sinä niitä haet? Koska viimeksi luit kirjan, joka haastoi vanhat oppisi johtamisesta, organisaatioista tai myynnistä? Koska viimeksi istuit sellaisen vertaisryhmän kanssa, jossa pystyit puhumaan asioista oikeilla nimillä, saamaan palautetta sellaiselta, joka tietää mistä puhut?

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on johtajan tärkeimpiä tehtäviä. Hyvinvointi rakentuu kolmen elementin varaan:
– fyysinen hyvinvointi
– mielen virkeys
– arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemus.

Fyysiseen hyvinvointiin riittää 15 minuuttia päivässä korkeahkolla sykkeellä. Mielen virkeys voi tulla luonnosta, harrastuksista tai hyvästä ajattelua haastavasta kirjasta. Arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemuksen saat vertaisverkosta.

Joko sinä olet tutustunut, millaisen mahdollisuuden kauppakamarin klubit tarjoavat? Osallistuneiden mukaan siellä kohtaa oikeita ihmisiä ja puhutaan oikeista asioista. Ratkaisuja sinullekin?

Lisätietoja kauppakamarin klubeista johtajien ja päättäjien tueksi:
kauppakamarikauppa.fi
helsinki.chamber.fi

– Kari I. Mattila, johtajuustaito.fi
Kirjoittaja toimii kauppakamarin klubeissa yhtenä fasilitaattorina

Luottamusverkoston ja klubin voima – Neurojohtamisen näkökulma bisnekseen

milla_kamarikuva_s2016-kopio

Uudessa Harvard Business Review -artikkelissaan Paul J. Zak pohtii luottamuksen neurotiedettä (January-February 2017). Taloustieteen, psykologian ja johtamisen professori on ollut pidempään kiinnostunut työntekijöiden sitoutumisesta sekä siitä, miten sitoutuminen vaikuttaa työn tuottavuuteen ja laatuun. Zakin mukaan sitoutuneet työntekijät ovat tuottavampia, energisempiä, yhteistyökykyisempiä ja onnellisempia.

Mutta miten työntekijät sitoutetaan –  miten rakennetaan luottamuksen, yhteisöllisyyden ja kukoistuksen kulttuuri? Karaokeperjantait, herkkuhetket ja seinäkiipeilyt lisäävät hetkellistä onnellisuutta, mutta pitkälle niillä ei pötkitä.  Neuroekonomisti Zak lähestyy asiaa aivotutkimuksen kautta: miten ihmiset alkavat luottaa toisiinsa ja mitä siitä seuraa. Zak näkee selviä seuraamuksia luottamuksen ja taloudellisen tuloksen välillä.

Luottamus lisää oksitosiinia, joka lisää tuottavuutta

Työntekijät haluavat kokea tekevänsä tarkoituksellista ja tavoitteellista työtä sellaisten ihmisten kanssa, joihin he luottavat. Merkityksellisyyden kokemus, aikaansaamisen tunne ja luottamus lisäävät oksitosiini-hormonin eritystä. Oksitosiini taas tuottaa mielihyvän tunnetta, iloa ja onnellisuutta. Sitoutumista ja tuloksen tekemistä voi siis tarkastella myös kemiallisesti! Kyseessä on hyvä kehä: oksitosiini vähentää pelkoa ja vahvistaa kykyä empatiaan, ja toisaalta peloton ja avoin suhde toisiin sekä hyvä yhteistyö lisää oksitosiinin tuotantoa.

Zakin ryhmän tutkimissa korkean luottamuksen yrityksissä ihmisillä oli siis veressään enemmän oksitosiinia mutta ennen muuta: vähemmän stressiä ja sairauspoissaoloja, enemmän energiaa, vahvempi sitoutuneisuus ja parempi tuottavuus kuin matalan luottamuksen yrityksissä. Tämä vaikutti toki koko elämän tyytyväisyyteen.

Yhteistyötä on yrityksissä hyvä tehdä kolmesta syystä:

1. Erilaisissa törmäyskohdissa on paikka uusille ideoille ja innovatiivisuudelle
2. näin lisätään ihmisten keskinäistä luottamusta, merkityksellisyyden kokemusta ja sitoutumista organisaatioon sekä
3. kasvatetaan tuottavuutta.

Työntekijöiden ei tarvitse olla ystäviä keskenään. Työssä ollaan työkeskeisiä. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että useimmille ihmisille hyvät sosiaaliset suhteet työpaikalla parantavat suoritusta ja lisäävät työhyvinvointia eli vaikuttavat positiivisesti niin tehdyn työn määrään kuin laatuun.

Zakin tutkimusten mukaan myös riittävän matala hierarkia on hyväksi. Hän kehottaa johtajia näyttämään haavoittuvaisuutensa (vulnerability). Pyytäessään apua työntekijöiltä johtaja sitouttaa näitä ja vahvistaa ihmisten normaaleja yhteistyön impulsseja – ja jälleen myös stimuloi oksitosiinin tuotantoa.

Kauppakamarin klubi on luottamusverkostosi

Miten edellinen sitten liittyy Kauppakamarin klubeihin? Klubi on luottamusverkosto, jossa oksitosiini virtaa. Ei tarvitse halata – riittää, että puhutaan yhteisistä asioista avoimesti, luottamuksellisesti ja rehellisesti. Mitä haasteita sinulla johtajana ja päättäjänä on juuri nyt ja mitä on tulossa? Miten muut ovat vastaavia tilanteita ratkaisseet tai mitä vaihtoehtoja olisi?

Hyvässä organisaatiossa on yhteisöllisyyden kulttuuri. Mutta johtaja on usein kuitenkin jollain tapaa yksin. Kauppakamarin klubit ovat syntyneet jäsentemme tarpeesta verkostoitua, jakaa kokemuksia ja vaihtaa näkemyksiä, saada uusia ideoita ja käytännön hyötyä. Klubeissa puhutaan asioista, jotka ovat klubilaisten työssä oikeasti tärkeitä. Klubilaiset keskustelevat kokeneen fasilitaattorin ohjauksessa valitsemistaan aiheista koko ryhmän viisautta hyödyntäen.

Lisätietoa Kauppakamarin klubeista 

Avoin Klubiaamiainen 16.3. – teemana kehittäminen ja digitalisointi

Olet myös tervetullut kokeilemaan klubitoimintaa avoimeen Klubiaamiaiseen to 16.3.2017 klo 8.30-10.00, paikkana Helsingin seudun kauppakamari, Kalevankatu 12. Teemanamme on kehittäminen ja fasilitaattorina Marko Parkkinen. Marko on moniyrittäjä ja innovatiivinen kehittäjä. Hän auttaa ihmisiä hyödyntämään liiketoimintansa uusia mahdollisuuksia. Marko toimii myös uutena fasilitaattorina Kauppakamarin klubeissa.

Demonstroimme klubitapaamisten vertaisverkoston ideaa ja voimaa. Saat jakaa kokemuksiasi ja pyytää neuvoja tai vain kuunnella muita. Tule Klubiaamiaiselle ja ota mukaan kollegasi tai kaverisi!

Ilmoittaudu Klubiaamiaiselle Kauppakamarikaupassa!

Milla Kajanne
kirjoittaja työskentelee Helsingin seudun kauppakamarissa

Lähde: https://hbr.org/2017/01/the-neuroscience-of-trust

Asiasanat: Kauppakamari, klubi, klubiaamiainen, luottamusverkosto, fasilitaattori, luottamus, neurojohtaminen