Klubi-info 7.9.2017

Torstaina 7.9. tapasimme klubitoiminnasta kiinnostuneiden johtajien ja päälliköiden kanssa Helsingin Kalevankadulla kuullaksemme tarkemmin asiakaskokemuksesta ja klubitoiminnan hyödyistä. Vaikka sää oli harmaa, porukkaa saapui paikalle mukavasti. Kiitos näin bloginkin puolella vielä kaikille paikalle saapuneille antoisista keskusteluista. Toivottavasti näemme uudestaan klubikauden käynnistyessä.

Maittavan aamupalan jälkeen palveluliiketoiminnan johtaja Antti-Pekka Hulkko aloittaa aamun toivottamalla vieraat tervetulleeksi ja kertomalla lyhyesti klubitoiminnasta. Lyhyen intron jälkeen puheenvuoro siirtyy Pro-Source Oy:n toimitusjohtaja Markku Kaijalalle, joka on ollut useamman vuoden Kauppakamarin klubitoiminnassa mukana. Heti alkuun hän avaa omia kokemuksiaan Johtajaklubista ja myöntää rehellisesti, että ensimmäinen klubivuosi meni hänen osaltaan hukkaan. Oli hetkiä, jolloin tuntui paremmalta lähteä tapaamisesta kesken pois – tämän hän sanoi kuitenkin johtuvan omasta asenteestaan, eikä niinkään klubista. Kaijala myöntää, ettei klubitoiminta ole kaikille. Kannattaa miettiä, mitä klubitoiminnalta lähtee hakemaan ja ottaa rohkeasti osaa keskusteluihin. Asenne täytyy olla kohdillaan, jotta klubitoiminnasta saa mahdollisimman paljon irti.

Kaijala kuvaa Johtajaklubia ”vertaisterapiaksi”. Jokaisella klubilaisella on omassa organisaatiossaan omat haasteensa – yhdellä on konkurssi edessä, toisella yrityksellä voi olla päällä vauhdikas kasvupyrähdys. Eniten klubista saakin irti juuri siitä, kun keskustelee erilaisten ihmisten kanssa. ”Meidän ryhmässä löydettiin kavereita. Oli helppo avautua. Aika paljon on myös itsestä kiinni, miten klubin kokee.”

Kysymysten ja keskustelun jälkeen klubin fasilitaattori ja Kulmia Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ara Hopia kertoo omasta taustastaan. ”Ajattelin aina, että tällaiset vertaisryhmät ovat puuta heinää. En ikinä lähtisi mihinkään ryhmään avautumaan.” Ara komppaa kuitenkin hyvää fiilistä, joka klubeista välittyy: tunnelma klubeissa on avoin ja asioita on helppo nostaa pöydälle. Klubitoiminta ei ole terapiarinki, mutta sieltä saa uusia tuttavuuksia eikä osallistujien tarvitse pelätä, että liikesalaisuudet lähtisivät yleiseen levitykseen. Eräs osallistuja kyselee muista klubiosallistujista – entä jos mukana on oman alan kilpailjoita? Entä jos verkosto on sellainen, ettei yhteistä henkeä löydy tai siinä ei jostain syystä halua olla? Helsingin seudun kauppakamarilla vastikään aloittanut tuottaja Ulla Rossi vakuuttaa, että tällaisessa tilanteessa klubia pystyy helposti vaihtamaan. Kaijala lisää, että kilpailijoiltakin voi saada uskomattoman paljon sparrausta. ”Aika vähissä ovat asiat, joista ei voi jutella kilpailijoiden kanssa.”

Ara Hopia kerää tilaisuuden lopuksi vielä odotuksia tulevan klubikauden suhteen. Vahvasti esille nousevat uudet ihmiset ja uudet ideat. Klubi antaa parhaimmillaan voimaa ja energiaa, joita klubilainen vie mukanaan työpaikalle. Ajankohtaiset teemat, kuten robotiikka, on helppo pureskella paloiksi pienryhmässä. Lisäksi arvostetaan pysähtymistä ja hetkessä olemisen taitoa – kiire on johtotehtävissä normi, ja jos klubin kautta siitä pystyy irtautumaan hetkeksi, hienoa. Ulkopuolinen näkemys muiden toimialojen johtajilta nähdään myös plussana. Ara toteaa itsekin, ettei olisi viitsinyt olla toiminnassa mukana näin pitkään, jollei fasilitaattorina saisi keskusteluista jotain irti.

Tilaisuuden lopussa tunnelma on positiivinen. Keskustelua on herännyt aiheesta jos toisesta, ja osallistujien keskuudessa on herännyt mielenkiinto klubitoimintaa kohtaan. Yksi osallistujista toteaa, että voisi ajatella lähtevänsä mukaan verkostoitumaan siitä huolimatta, että hän on yhden hengen yrittäjä.

Ensimmäisessä syksyn Myyntijohtajaklubin tapaamisessa Ara aikoo nostaa puheenaiheeksi asiakaskokemuksen ja sen, miten sitä tulee johtaa. Mitä erinomainen asiakaskokemus on? Miten pystyn myyntijohtajana johtamaan asiakaskokemusta, vai pystyykö sitä johtamaan?

Oletko sinä jo mukana? Kauppakamarissa on 7 klubia eri ammattiryhmille. Ilmoittaudu mukaan haluamaasi klubiin täällä. Tutustu myös uuteen klubisivustoon!

Teksti: Susanne Mether

Klubitoiminta kehittää, tukee ja luo liiketoimintamahdollisuuksia

Pro-Source Oy:n toimitusjohtaja Markku Kaijala liittyi Helsingin seudun kauppakamarin klubitoimintaan vuonna 2012, ja sittemmin hän on osallistunut toimintaan aktiivisesti.

Tällä hetkellä Kaijala on mukana johtajaklubissa ja HHJ-koulutuksessa (Hyväksytty hallituksen jäsen), klubitoimintaan osallistumisen suurimpia hyötyjä hän listaa työnsä kautta. ”Johdon suorahakukonsulttina autan asiakkaitamme rakentamaan kehittyvän modernin organisaation, jossa olisi oikeaa osaamista ja nykyaikaista esimiestoimintaa. Klubitoiminnassa kohtaan asiakkaittemme kaltaisia yritysjohtajia ja heidän kohtaamiaan tilanteita, ja aiheista syntyy syvällistä keskustelua ja sparrausta.” Kaijala on huomannut klubien viestinnällisen ympäristön monimuotoisuuden. ”Ilokseni olen huomannut, että minullakin on ollut annettavaa klubikavereille ja että he ovat olleet vinkeistäni kiitollisia. Olen oppinut ymmärtämään paremmin, mitä apua eri johtajat oikeasti tarvitsevat, ja millaisia ovat aidot kiputilanteet eri firmoissa.”

Avoimuuden tärkeys

Markku Kaijala osaa myös arvostaa klubitapaamisten avointa ilmapiiriä. ”Avoin keskusteluilmapiiri on ehkäpä kaikkein tärkein asia, kunhan tapaamisten ohjaaja vain huolehtii oikeista keskustelun aiheista. Pitää osata kysyä oikeita kysymyksiä ja vastata niihin ajatuksella, olla perustellusti eri mieltä, ottaa käytännön esimerkkejä eri lähestymiskulmista ja sitten toimia, sillä pelkkä avoin keskustelu ei johda riittävän pitkälle.”

Eräinä esimiesten keskeisinä taitoina Kaijala mainitsee vanhasta pois oppimisen, muutosjohtamisen ja ihmisiin vaikuttamisen. ”Parhaiten nämä tulevat esiin klubilaisten tarinoissa kouluttajan antaman aiheen ja alustuksen pohjalta, kuten esimerkiksi ”miten olen rakentanut yhtiöni, missä asioissa olen onnistunut ja missä kohdannut vaikeuksia”.”

Klubitoiminta elinikäiseen oppimiseen

Eräs klubitoiminnan kulmakivistä liittyy verkostoitumiseen muiden klubilaisten kanssa. ”Klubissa on ehdottomasti useita henkilöitä, joiden kanssa minun kannattaisi verkottua enemmän. Toisaalta me olemme olleet paikalla hieman eri aikoina, eikä kaikkien kanssa ole vielä ehtinyt olla riittävästi kasvokkain”, määrittelee Kaijala. Klubeihin liittyneillä on lisäksi mahdollisuus kehittää itseään elinikäisen oppimisen turvin. ”Muuttuvassa maailmassa tämä on hyvin tärkeää. Kun itse rekrytoimme asiakkaillemme johtajia tai asiantuntijoita, niin katsomme hyvinkin tarkkaan ihmisen aktiivisuutta ja uteliaisuutta. Kuten mitä tavoitteita hänellä on, ja mitä oppia hän hakee saavuttaakseen tavoitteet.”

Uudet tiedot työelämään

Johtajaklubiin liittyneet haluavat oppia paremmiksi esimiehiksi ja johtajiksi. Esimiestoiminta ja sen kehittäminen ovat yleisiä keskustelunaiheita. ”Itse sain pitää esitelmän kirjani Rekrytointi – tehtävään vai yhtiöön? pohjalta, ja siitä lähtökohdasta mietimme yritysten pitkän tähtäimen tavoitteita, esimiestyön kehittämistä ja työnantajakuvan vaikutusta hyvien osaajien saamiseen ja pysyvyyteen”, kertoo Kaijala.

Erityisen kannattavana klubiin liittymistä hän pitää yksin tai kapealla sektorilla työskentelevälle. ”Suurimmat perusteet tulla toimintaan mukaan ovat yleinen kiinnostus klubitoimintaan, vertaistuki, ulospääsy omalta tontilta sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet muiden klubilaisten kanssa.”

Toiminnan oppeja kannattaa niin ikään siirtää avoimesti omalle työpaikalle. ”Vanha käsitys esimiehen ylivertaisuudesta ja osaamisesta on muuttunut. Esimiehen pitää lunastaa paikkansa päivittäin kehittämällä omaa osaamistaan, ja tuomalla se helposti organisaation käyttöön”, luonnehtii Kaijala.

Syksyn 2017 klubikausi starttaa lokakuussa! Ilmoittaudu mukaan täällä.

Jari Hemmilä, toimittaja, Viestintätoimisto Manna

Valokuvissa Markku Kaijalan taustalla on kuvataiteilija Maaretta Caseliuksen maalauksia.

Perusteet haltuun – säästät aikaa ja rahaa

 

Elinkeinoelämän suhdanteet ovat vahvistuneet ja monilla työpaikoilla työmäärä on lisääntynyt, joten työnteon pitää olla tehokasta, eikä aikaa ole hukattavaksi turhaan näpertelyyn.

Työkalut tutuiksi

Asiantuntija Esa Riutta kirjoittaa Wistec Training Oy:n blogissa, että esimerkiksi Office-ohjelmat (Word, Excel, PowerPoint ja Outlook) ovat perustyökaluja monessa työssä. Osaaminen näissä työkaluissa onkin kriittistä ja osaamattomuus kääntyy helposti tuhlatuksi työajaksi. Kouluttajana hän on nähnyt monia tapauksia, joissa aikaa on käytetty tuntikaupalla turhaan, kun työkalut eivät ole olleet tuttuja. Esimerkkinä hän mainitsee vanhemman rouvan, joka työskenteli erään kunnan palveluksessa. Riutta oli kyseisessä organisaatiossa kouluttamassa henkilöstölle PowerPointin käyttöä ja ohimennen rouva mainitsi miten hankalaa PowerPointilla on ylläpitää osoitetarroja.

Kävi ilmi, että tässä pienessä virastossa monet postitukset tehtiin printtaamalla osoitteet tähän tarkoitukseen luodusta PowerPoint -tiedostosta. Rouva ylläpiti satojen osoitteiden kokoisia PowerPoint-esityksiä, jotka tulostettiin tarrapaperille, leikattiin ja liimattiin kirjeisiin. Uudet osoitteet lisättiin uuteen diaan esityksen loppuun tai poistetun osoitteen tilalle aiempaan diaan. Tämä oli vaivalloista ja tietyn osoitteen löytäminen oli hankalaa, koska osoitteet olivat hyvin mielivaltaisessa järjestyksessä.

Koulutuksen jälkeen Riutta näytti rouvalle miten saman voisi tehdä käyttäen Wordin postitustoimintoja. Osoitteet pystyi syöttämään Exceliin, jossa niiden hallinta oli helpompaa ja tulostamaan sitten Wordin avulla. Vaivan määrä väheni selvästi, koska osoitteiden järjestely ja hallinta helpottui merkittävästi. Riutta käytti rouvan kanssa yhteensä noin kolme varttia postitustoimintojen esittelyyn ja seurauksena rouva itse arvioi näin säästävänsä monen päivän työt.

Ei mitään rakettitiedettä

Riutta painottaa, että kyse ei ole mistään rakettitieteen osaamisesta, vaan perusasioiden hallinnasta. Jos perusteissa on puutteita, työaikaa saa kulumaan hukkaan hyvin epätyydyttäviin asioihin. Mitä vähemmän on osaamista, sen enemmän joutuu tekemään asioita käsin, vaikeimman kautta ja hankalimmalla mahdollisella tavalla. Kun on enemmän osaamista, ohjelmista löytyykin paljon aikaa säästäviä toimintoja.

Riutan mukaan yhden päivän käyttäminen koulutukseen tällaisissa perusasioissa voi tuntua paljolta, mutta lopulta kyse on investoinnista. Riutta vertaa asiaa taksin siivoamiseen. Kun autoa siivotaan, taksinkuljettaja ei voi tehdä tiliä. Mutta ilman siivousta tuotto alkaa heikkenemään, sillä kukapa haluaisi istahtaa likaisen taksin kyytiin?

Henkilöstön kouluttaminen on investointi, joka varmasti maksaa itsensä takaisin.

Läppäri_rajattu
Petra Kuitunen
Koulutuspäällikkö
Kymenlaakson kauppakamari

 

EU:n tietosuoja-asetus pakottaa yritykset datatalkoisiin

EU:n aiempaa tiukempi tietosuoja-asetus astuu lopullisesti voimaan toukokuussa 2018. Sen myötä yritysten vastuu henkilö- ja asiakastietojen käsittelystä ja säilytyksestä kasvaa entisestään. Henkilödataan kannattaa suhtautua samalla asenteella kuin tietoturvaan, sillä laiminlyönnit voivat käydä kalliiksi.

Euroopan Unionin uutta tietosuoja-asetusta (GDPR) on rummutettu Suomessa jo vuoden päivät. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen toukokuussa 2018 voimaan astuva asetus kasvattaa eri organisaatioiden vastuuta etenkin henkilötietojen säilyttämisestä ja käsittelystä.

Pähkinänkuoressa uusi asetus tarkoittaa sitä, että yrityksillä on oltava tarkasti tiedossa ja dokumentoituna, millaista tietoa he asiakkaistaan ja palvelujen käyttäjistä keräävät ja mihin näitä tietoja käytetään. Sekin on selvitettävä, missä ja miten näitä henkilötietoja säilytetään.

Palvelun käyttäjille on puolestaan tarjottava helppo pääsy omiin tietoihin. Lisäksi tiedot on vaadittaessa poistettava.

Myös ikäraja on huomioitava: alaikäisten tietojen tallentamiseen on oltava vanhempien lupa. Tämä alaikäraja voi vaihdella jäsenmaasta riippuen 13-16 vuoden välillä.

Yrityksissä riittää turhan datan perkaustyötä

Tiukentuva henkilötietojen suoja on alkanut jo näkyä verkkosivuilla erilaisina lupapyyntö-bokseina ja teksteinä. Niitä klikkaamalla kävijä antaa luvan antamiensa henkilötietojen hyödyntämiseen myös markkinoinnissa.

Tietokirjailija ja tietotekniikka-asiantuntijan Petteri Järvisen mukaan Suomessa on oltu uudistuksen suhteen hereillä. Keulilla ovat isot yritykset, joita pienemmät seuraavat omaan tahtiinsa.

– Kokonaisuudessaan nämä asiat ovat meillä moneen muuhun maahan jo kohtuullisen hyvällä tolalla. Tekemistä riittää toki edelleen, sillä jatkossa rekisterit on pidettävä entistä paremmin ajan tasalla, Järvinen toteaa.

Hän arvioikin, että nimenomaan rekisterien perkaaminen turhasta datasta on koko uudistuksen työläin urakka.

Erilaista asiakas- ja henkilötietoa on voinut kertyä vuosien mittaan monesta lähteestä ja moneen paikkaan.

Osa tästä datasta voi olla myynnille ja markkinoinnille hyvinkin arvokasta, osa puolestaan tyhjän panttina ja odottelemassa sopivaa käyttöä. Tuota hetkeä ei välttämättä edes tule, jos liiketoiminta on kääntynyt vuosien mittaan aivan uusille urille.

Yksi haaste voi olla myös siinä, että osataan ylipäätään tunnistaa henkilötiedot muusta datasta.

– Nämäkin tiedot on nyt perattava, turhat poistettava ja loput pantava varmaan talteen, Järvinen tiivistää.

Samalla hän muistuttaa, että asetuksen peruskivenä on lopulta kuninkaaksi kehutun asiakkaan itsemääräämisoikeus ja valinnan vapaus.

– Henkilötietojen merkitys korostuu, sillä ne ovat tämän ajan öljyä. Monet uudet palvelut perustuvat ihmisistä kerättyjen tiedostojen hyödyntämiseen.

Suhtaudu henkilödataan kuin tietoturvaan

Tietosuoja-asetuksen laiminlyönnistä on asetettu myös sanktio, joka on maksimissaan 4,0 prosenttia liikevaihdosta.

Järvisen mukaan sakkosanktiot jäänevät harvinaisiksi, mutta huomautus saattaa osua myös suomalaisyritysten kohdalle. Sekin voi tuoda mukanaan kohtalokkaan mainekolhun.

Yksi haaste voi olla jo siinä, että osataan ylipäätään tunnistaa, millainen data on luokiteltavissa henkilötiedoksi.

– Minusta tallennettuihin henkilötietoihin pitää suhtautua kuten yrityksen tietoturvaan. Arvokkaita sopimuksia ja asiakastietoja ei tänä päivänä enää säilytetä muistikuilla tai yksittäisillä tietokoneilla. Ja jos jostain syystä säilytetään, niin ei tällainen yritys kovin kauan pyöri, vaikka olisikin pk-kokoluokkaa, asiantuntija huomauttaa.

Petteri Järvinen vastaa tietoturvakysymyksiin Helsingin seudun kauppakamarin järjestämässä ”Mitä jokaisen tietosuojavastaavan tulee tietää tietoturvasta?” -koulutuksessa marraskuussa. Ilmoittaudu mukaan koulutukseen täältä.

Kirjoittaja: Timo Sormunen, valokuvaaja: Meeri Utti

Laaja-alaisen osaamisen klubifasilitaattori

VIA Groupissa operational partnerina työskentelevä Maija Isotalo toimi ensimmäisen kerran Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajaklubin fasilitaattorina klubikaudella 2012-2013.

VIA Groupin ja kauppakamarin välisen yhteistyön hän kertoo varsinaisesti käynnistyneen vuonna 2013. ”Kävin tuolloin tapaamassa kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälää, ja jatkoin keskustelua Riitta Salmen kanssa. Vähitellen meille hioutui yhteinen näkemys siitä, että VIA Groupilla voisi olla johtajaklubien osallistujille paljonkin annettavaa esimerkiksi uusien (johtajuus)näkökulmien muodossa.” Alun perin Isotalo kertoo tutustuneensa klubifasilitaattorin tehtävään VIA Groupin toimitusjohtaja Tero J. Kauppisen sijaisena. ”Jouduin tuuraamaan häntä muutaman kerran aika lyhyellä varoitusajalla, ja tuolloin kohtasin uteliaita ja erinomaisen vilkkaasti keskustelevia johtajia. Erityisesti mieleeni jäi se, että vaikka keskustelu luonnollisesti liikkuikin johtamiseen liittyvien aiheiden ympärillä, niin hurtti huumori lensi ja nauroimme paljon. Myöhemmin minua pyydettiin tuuraajaksi toisiinkin klubeihin, ja nyt tällä alkavalla kaudella toimin virallisena fasilitaattorina.”

Ryhmän aktivoinnin ja ilmapiirin tärkeys

Klubifasilitaattorin mielenkiintoisista haasteista Maija Isotalo luonnehtii kertomalla ihanteellisesta ryhmädynamiikasta. ”Uuden konseptin mukaisesti fasilitaattori kohtaa pääsääntöisesti uuden ryhmän joka kerta. Ryhmän dynamiikan ja jäsenten omaksumien roolien tunnistamiseen menee aina oma aikansa, ja tasapainoinen ryhmädynamiikka on rakennettava käytössä olevan ajan puitteissa.” Suurena haasteena on saada uusi ryhmä aktivoitumaan, rakentaa oikean kaltainen ilmapiiri. ”Hiljaisimmatkin jäsenet on saatava mukaan keskusteluun, ja toisaalta fasilitaattorin on osattava antaa tilaa jäsenille ja heidän mielipiteilleen olematta itse suuna päänä. Fasilitaattorina tehtäviini kuuluu myös tuoda esiin uusinta uutta maailmalta johtamiseen liittyen, jotta kiinnostavia asioita voidaan tarkastella myös uusista perspektiiveistä”, syventää Isotalo.

Peruslähtökohtana luottamus

Ryhmään kuuluvien henkilöiden avautumisen ja keskusteluun liittymisen puolesta Isotalo kertoo ”pitävänsä antenneita” ulkona. ”Ihmisten sosiaalisten tyylien perusopit auttavat tunnistamaan ryhmän kokoonpanon, ja näitä tietoja voi sitten hyödyntää ryhmän aktivoinnissa tai tarvittaessa äänekkäimpien jäsenten suitsimisessa.” Fasilitoinnille ryhmäläisten keskinäinen luottamus edustaakin peruslähtökohtaa. ”Syvälliset keskustelut ja omien kipeiden johtamisongelmien nostaminen pöydälle eivät onnistu ilman luottamusta. Klubilaisten keskuudessa käsiteltävät asiat jäävät yhteisten seinien sisäpuolelle, ja tämä vaatimus koskee myös fasilitoijaa”, sanoo Isotalo.

Klubeihin osallistuvat voivat hyödyntää klubitapahtumista saamiaan virikkeitä ja uusia näkökulmia työssään osana henkilökohtaista kehitystään. ”Jokaisessa fasilitoimassani tapaamisessa on useampi henkilö sanonut kokeilevansa uutta vinkkiä, ongelmanratkaisua tai ideaa heti töihin mennessään. Johtamiseen liittyvät ongelmat ovat aika universaaleja, joten vertaistuen saaminen on eräs suurimmista perusteista liittyä klubeihin”, tietää Isotalo.

Klubifasilitointi edellyttää kehitystyötä

Maija Isotalolla on työelämästä yli 30 vuoden kokemus johtajana ja kahdeksan vuoden kokemus konsulttina jatkuvasti mitattavan asiakaspalautteen kohteena. Tämän hän luonnehtii tuovan mukanaan tiettyä autenttisuutta. ”Tiedän kuka ja mitä olen, mihin suuntaan haluan viedä fasiloitavaa keskustelua, ja miten saan jäsenet vakuuttuneeksi siitä, että mitä enemmän he avautuvat tapaamisten aikana, sitä enemmän he saavat itselleen.”

Isotalon kohdalla huomattavan laaja-alainen ammattilaisuus tarkoittaa muun muassa laajaa kokemusta tulosyksiköiden johtotehtävistä, myynnin ja markkinoinnin vastuutehtävistä ja asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. ”Fasilitointitilanteissa asetan myös itseni alttiiksi kokemuksieni kautta, ja senkin olen huomannut, että eniten ihmiset haluavat kuulla muiden kokemista epäonnistumisista.” Omaa ammattitaitoaan klubifasilitaattorina Isotalo kehittää arvostettavilla tavoilla. ”Tällä hetkellä eniten uutta tietoa johtamisesta saan ja opin yhteistyöstä joint venture kumppanimme newyorkilaisen CEO.worksin kautta. On ihan eri asia olla itse tekemässä asiakastyötä maailman huippuyrityksille suunnitelluilla johtamistyökaluilla verrattuna muiden ajatusten lukemiseen ja siteeraamiseen esimerkiksi Harvard Business Reviewistä.”

Maija Isotalo on yksi Helsingin seudun kauppakamarin syksyn klubien vetäjistä. Uusi klubikausi alkaa lokakuussa! Lue lisää klubitoiminnasta ja varmista paikkasi täältä.

Jari Hemmilä, toimittaja, Viestintätoimisto Manna

Kauppakamari – 100 vuotta tulevaisuutta

Olipa antoisa seminaari! Hyvin järjestetty, hieno sisältö ja toteutus, sopivasti kohtaamismahdollisuuksia. Asiallinen mutta lämmin tunnelma ja tupa täynnä. Juontajat Saija Äikäs ja Risto E. J. Penttilä olivat hurmaavia ja tilanteen tasalla. Valoshown rattaat ja salin väritys toisti kauppakamariutta. Miinusta annan vain siitä, että terveysteknologiaa tai lääketiedettä ei mainittu – mutta pidin aihetta kuitenkin mielessäni, kun kuuntelin puheita. Työni kun on sillä saralla, siksi aihe kiinnostaa – nykyisin Lääketietokeskuksessa ma. koulutuspäällikkönä.

Tilaisuuden aloitti ekaluokkalaisen Eino Hollmenin fanfaari tulevaisuudelle. Tädin silmä kostui hyvin toteutetusta kliseestä, jossa taitavan pikkupojan Maamme-laulun sävelet kaikuivat Finlandiatalossa.

Sauli Niinistö nosti tervehdyksessään esiin mm. tavan tavata ajoittain syvällisestikin (esim. ulko- ja turvallisuuspoliittisia kumppaneita): on tärkeää ymmärtää, mitä muut ajattelevat ja miksi. Vaikka olisi eri mieltä.

Karl-Erik Michelsenin tekemän kauppakamarihistoriikin ”Vapaakaupan vartija” saimme mukaamme – täytyy lukea se myös tärkeänä osana Suomen 100-vuotista historiaa.

Björn Wahlroosin ja Bengt Holmströmin keskustelua mm. vapaakaupasta ja markkinataloudesta kannattaa tsekata Ylen Areenasta: älykästä ja inspiroivaa, hauskaakin. Vapaakaupasta Nalle lausui: ”Kauppa tänään on kuluttajan näkökulmasta vapaampaa kuin koskaan, netissä.” Bengt kritisoi, että kyllä, mutta koska tahansa internet voidaan sulkea, kuten Kiinassa on tehty. Hän oli jonkin verran pessimistisempi kuin hehkuva Nalle. Historia osoittaa, että monessa asiassa on myös menty taaksepäin.

Brexitistäkin puhuttiin – meidän pitää tehdä EU:sta niin hyvä, että siinä halutaan pysyä. Turha yrittää ”kostaa” irtautujille.

Bengt Holmström nosti isoina huolina esiin 1. Edustuksellisen demokratian kriisin ja 2. Nuoret. Monessa mielessä, mm. kestävyysvajeen takia ja että korkeakoulutus laskee, ollaan OECD-maissa jo alle keskitason. Pitäisi välittää nuorista ja myös vaatia heiltä paljon enemmän.

Bengtin mielestä on iso ongelma, että nuortemme korkeakoulutus myös kestää niin kauan. Välivuosia vietetään lukion jälkeen useita, ennen kuin aletaan opiskella, ja sitten opiskella hörhöillään päämäärättömästi vuosikausia. Tämä on erilaista esim. Yhdysvalloissa.

En todellakaan väitä nobelistille vastaan. Kuitenkin itse ajattelen, että nuorten kohdalla vielä isompi ongelma on se, miten monet putoavat koko koulutus- ja työmaailmasta ja syrjäytyvät, mistä tulee monenlaisia jatko-ongelmia. Yhteiskunnallisesti voi katsoa vaikka islamilaisia ääriliikkeitä – Suomen tasolla esim. terveystilastoja, miten kahtiajako todella ikävästi myös nuorten kohdalla alkaa näkyä. Ja tässä kääntäisin katseemme myös healthtechin mahdollisuuksiin – ja ylipäätään koulu- ja nuorisoterveydenhuollon kehittämiseen.

Välipalana räppiyhtye Lyömättömät räppäsi osallistujien #kauppakamari100-twiiteistä ja osin yleisön esineistä, esim. arvovieraiden silmälaseista, parkkilipusta ja kukkakimpusta. Hauska toteutus!

Petri Rajaniemi, Ponder Nobsin toimari, oli erittäin hyvä puhuja. Saarijärven Paavosta lähdettiin. Paavo/Petri opetti meille, että tärkeitä ovat 1. Jatkuva oppiminen ja toisin tekeminen 2. Uuden teknologian hyödyntäminen 3. Riskinottokyky ja uuteen kasvuun pyrkiminen 4. Syvä ymmärrys keskinäisriippuvuudesta (pane leipään edelleen puolet petäjäistä; veihän naapurimme sadon halla).

Anu Bradford esitti innovatiivisen ehdotuksen, miten saataisiin työperäistä maahanmuuttoa lisättyä yritysyhteistyöllä ja maksusitoumuksilla. Työperäinen maahanmuutto olikin asia, jonka monet nostivat puheenvuoroissaan esiin. Sehän on kauppakamareille yksi strateginen tavoite: että saadaan fiksuja osaajia meille myös ulkomailta.

Rovion toimitusjohtaja Kati Levoranta piti hyvän ”vanhanaikaisen” puheen ilman kalvoja – virkistävää! Menestysreseptimme Katin mukaan on 1. sisu 2. sivistys ja 3. innovatiivisuus.

Minulle uusi tuttavuus oli futurologi Dietmar Dahmen, jonka show oli hieno! Hän mm. heilui lavalla moottorisahan kanssa (muistelin Maukka Perusjätkää…). Pointti oli, että meidän pitää silputa mukavat istuintyynymme. Ja olla supermaneja! Huomioitavaa kuitenkin on, että paras supermanius syntyy tiimeistä, joissa on erilaisia ihmisiä ja erilaista osaamista.

Yksi mieleenjäänyt virke oli: ”Don’t push innovation but execute fast.” Esimerkki: lapsille oli annettu paperit, joihin oli piirretty kellon viisarit, ja kuvaa piti täydentää. 2 minuutin tehtävässä jokainen oli piirtänyt viisarien ympärille kellotaulun. 20 minuutin tehtävässä lähes kaikki olivat tehneet jotain muuta ja keskenään aivan erilaisia piirroksia – innovaatioita! Eli vaikka toimeenpanon pitää olla ripeää, asioita kannattaa suunnitella kunnolla ja pyrkiä juuri innovatiivisuuteen.

Innovatiivinen yhdessä tekeminen on myös sitä, mitä tekoäly ei ensisijaisesti tee, vaikka tekoäly tuleekin tekemään sekä hyvää että tuhoa ja mullistaa työelämää. Toisaalta 100 vuotta sitten 65 % meistä oli maanviljelijöitä. Maailma muuttuu – siitä kannattaa itse proaktiivisesti pyrkiä tekemään parempi.

Lämmin kiitos, että sain osallistua 1200 vaikuttajan ja päättäjän kanssa juhlaanne, onnea 100-vuotiaalle sekä hyvää virtaa seuraavaksi 100 vuodeksi!

 

Milla Kajanne

Muistiinpanoja juhlaseminaarista Finlandiatalossa 10.8.2017. Kirjoittaja työskenteli Helsingin seudun kauppakamarin Palveluliiketoiminnassa marraskuusta 2016 huhtikuuhun 2017

 

Päiväni markkinoinnin työharjoittelijana Helsingin seudun kauppakamarilla

Tässä blogikirjoituksessa kerron tyypillisen työpäiväni kulusta harjoittelijana Helsingin seudun kauppakamarin markkinointiryhmässä. Näin tulevat harjoittelijat saavat vähän osviittaa siitä, millaisia tehtäviä kauppakamarilla pääsee tekemään. Todellisuudessa päivät tietenkin poikkeavat sisällöllisesti toisistaan, ja harjoittelija itse pitkälti vaikuttaa siihen, millaisia työtehtäviä hän haluaa painottaa ja minkälaisella vaativuustasolla. Itselläni ei juuri käytännön kokemusta markkinoinnista ollut ennen harjoittelun aloittamista­ – taustalla kuitenkin viisi vuotta yliopisto-opintoja markkinointi pääaineena. Graafisten työkalujen parissa (InDesign ja PhotoShop) on myös tullut jonkin verran aiemminkin puuhasteltua. Näin ollen oma harjoittelukokemukseni painottui visuaaliseen puoleen tämän aiemman kokemuksen, mutta myös oman mielenkiinnon vuoksi.

Helsingin seudun kauppakamari sijaitsee Kalevankatu 12:ssa eli aivan ydinkeskustassa sujuvien liikenneyhteyksien päässä. Harjoitteluni sijoittuu kesäkuukausille (touko-elo), mutta kylmän ja sateisen kesän takia näin aurinkoinen ja lämmin aamu on varsinainen harvinaisuus.

Työaika kauppakamarilla on liukuva: aamulla työpäivä alkaa seitsemän ja yhdeksän välillä ja loppuu iltapäivällä kolmen ja kuuden välillä. Työpäivän pituus on 7,5 tuntia sisältäen lounaan. Kuten vakituisilla työntekijöillä, myös harjoittelijana käytössäni on kellokortti, jolla leimaan itseni aamulla sisään ja illalla ulos.

 

 

Tältä näyttää työpisteeni. Tuplanäyttö helpottaa kuvankäsittely- ja taitto-ohjelmien kanssa työskentelyä. Yleensä pöydällä vallitsee hallittu kaaos: kauppakamarin kirjoja lukemiseksi kotiin, muistiinpanoja ja post –lappuja sekä ohjeita ja pieleen menneitä esitteitä ja mainoksia.

Ensimmäisenä käynnistän koneen ja katson sähköpostit läpi.  Jos aamulla lähtee koulutussähköpostia, niin käyn läpi palautuneet postit ja markkinointikiellot, jonka jälkeen käyn manuaalisesti päivittämässä tiedot asiakastietojärjestelmässä.

Klo 9.00 alkaa Elina Koivumäen koulutustilaisuus EU:n tietosuojauudistuksesta. Koulutus on loppuunmyyty, joten paikalle on saapunut sankoin joukoin business-ihmisiä kuulemaan toukokuussa 2018 voimaan astuvasta uudistuksesta. Kauppakamari järjestää vuosittain noin 250 koulutusta, joiden aihealueita ovat talous ja verotus, johtaminen ja esimiestyö, henkilöstö- ja palkkahallinto, myynti, markkinointi ja viestintä, julkiset palvelut sekä juridiikka. Koulutusten lisäksi markkinointiryhmä vastaa kirjojen, klubien ja kauppakamarin muiden maksullisten tuotteiden ja palvelujen markkinoinnista.

Menen vähän ennen koulutuksen alkua ottamaan aamiaisesta ja itse tilaisuudesta fiiliskuvia, joita käytän myöhemmin julkaistavassa somepostauksessa. Muokkaan kuvien väriä ja rajausta vähän PhotoShopilla ja asettelen ne kollaasiin. Laadin lyhyen tekstin kuvan yhteyteen ja julkaisen sen Facebookissa ja LinkedInissä.

Kun kello lyö 11, niin lähdemme lounaalle. Harjoittelijat saavat Kauppakamarilla 10,30e arvoisen lounassetelin jokaiselle työpäivälle. Sijainti on loistava myös lounasvaihtoehtojen osalta – usein iskee jopa valinnanvaikeus sopivaa paikkaa miettiessä. Tänään suuntaamme lempipaikkaani, Pikkunepaliin, joka sijaitsee Kampin tuntumassa.

Lounaan jälkeen aloitan tekemään syksyn uutuuskirjoista tilauskortteja InDesignilla. Muokkaan kuvat, muotoilen tekstit ja teen sommittelut Kauppakamarille sopivalla tyylillä. Kirjat ovat koulutusten ohella Kauppakamarille tärkeä tuoteryhmä. Teosten aihepiirit liippaavat koulutusten teemoja: vuosittain julkaistaan kymmeniä ammattikirjoja muun muassa johtamisesta, henkilöstöhallinnosta, taloushallinnosta, yrittäjyydestä ja juridiikasta.

 

Viimeistelen Tilisanomat-lehteen tulevaa sivun kokoista mainosta Talous ja Vero –laivaseminaarista.  Käsittelen kuvat PhotoShopilla ja taitan mainoksen InDesignilla. Erityistä tarkkuutta printtipainoon menevässä mainoksessa on muistaa tallentaa kuvat CMYK-muodossa oikeanlaisella resoluutiolla. Taitto-ohjelmassa puolestaan pitää muistaa tiettyjen värisävyjen valitseminen sekä leikkausvarojen jättäminen.

 

Klo 15.30 on aika lähteä kotiin. Päivät menevät todella nopeasti, kun on paljon tekemistä ja vaihtelua tehtävissä.

Tältä siis näyttää tyypillinen harjoittelijan päiväni täällä Kauppakamarilla! Tavallisesta poikkeavia päiviä ovat olleet esimerkiksi messut ja muut asiakastilaisuudet, joissa olen auttanut ständien kokoamisessa ja Kauppakamarin tuotteiden ja palveluiden esittelyssä.

Harjoitteluni ajankohta oli siinä mielessä otollinen, että pääsin osallistumaan myös Kauppakamarin 100-vuotisjuhlaan Finlandia-talolla, josta tässä vähän tunnelmaa.

Mikä positiivisessa mielessä erottaa Kauppakamarin monista muista harjoittelupaikoista, on se, että markkinointisuunnittelijat tekevät alusta asti itse kampanjat niiden suunnittelusta toteutukseen ja seurantavaiheeseen. Näin harjoittelijakin pääsee näkemään ja kokemaan hyvin ”hands-on” –otteella, minkälaisista osa-alueista markkinointi kaiken kaikkiaan voi koostua. Tämä ei välttämättä olisi mahdollista yrityksissä, joissa käytännön markkinointi on pitkälti ulkoistettu mainostoimistoille.

Harjoittelussa tulet pärjäämään hyvin, jos olet oma-aloitteinen ja aidosti kiinnostunut oppimaan uutta. Helsingin seudun kauppakamarilla kaikki markkinoinnin harjoittelijat saavat varmasti muovattua omanlaisensa kokemuksen ja pääsevät harjoittelun ajaksi osaksi ihan mahtavaa tiimiä, joten en voi muuta kuin suositella!

-Susanna L.

Työharjoittelu Helsingin seudun kauppakamarilla

Opiskelin kauppatieteitä Saksassa ja tein kolmen kuukauden mittaisen harjoittelun syksyllä 2016 Helsingin seudun kauppakamarin markkinointitiimissä. Aloittaessani tiimissä oli vielä aikaisempi harjoittelija, joka pystyi perehdyttämään minut tehtäviin. Oli kiva kuulla hänen kokemuksiaan harjoittelusta ja omaksua uusia asioita alkuun omaan tahtiin. Oletin tunnelman talossa olevan ehkä hieman vanhanaikainen ja konservatiivinen, mutta yllätyin ihmisten mukavuudesta ja rentoudesta. Minut otettiin hyvin vastaan enkä tuntenut oloani ulkopuoliseksi. Harjoittelijana päivitin esimerkiksi verkkokaupan tuotesivuja, päivitin tietoja CRM:ään palautuneiden sähköpostien osalta ja avustin erilaisissa tapahtumissa. Esimerkiksi ”Johtamisen ajankohtaispäivä” Crowne Plazassa oli mielenkiintoinen – esittelimme siellä tuotteita ja pääsin itsekin kuuntelemaan ajankohtaisia esityksiä eri teemoista. Harjoittelijan tehtävät vaihtelivat ylipäätään oman mielenkiinnon ja kiireen mukaan; joulun aikaan postitimme kutsuja ja tein tilauskortteja valmiiksi ensi vuotta varten, kun aikaa oli enemmän. Halusin ottaa lyhyestä harjoittelusta mahdollisimman paljon irti, joten olin kiinnostunut näkemään myös, mitä muuta työkavereideni työnkuvaan kuuluu. Niinpä opin luomaan kohderyhmiä CRM:ssä ja tutustuin sähköpostimarkkinoinnin saloihin. Tärkeää ja hienoa oli myös, että harjoittelijana tutustuin niin moneen ihmiseen. Ainut miinuspuoli harjoittelussa oli ehkä se, että kontakti muiden tiimien harjoittelijoihin oli vähäistä.

Johtamisen ajankohtaispäivä hotelli Crowne Plazassa.

Työajat olivat joustavat ja pystyin melko vapaasti tekemään silloin tällöin lyhyempää päivää ja olla pidempään silloin, kun se minulle sopi. Kaiken kaikkiaan opin harjoittelussa paljon. Yliopistossa opiskelu on todella teoreettista ja kilpailu alalla on kovaa, joten janosin käytännön työkokemusta. En tänne tullessa osannut käyttää kuvanmuokkausohjelmia tai InDesignia, mutta harjoittelun myötä opin nopeasti taittamaan mainoksia ja tekemään bannereita. Kauppakamari vahvistaa yritysten asemaa esimerkiksi kouluttamalla näiden työntekijöitä, ja olikin mielenkiintoista päästä näkemään, miten B2B-markkinointi toimii. Helsingin seudun kauppakamarin keskeinen sijainti Kalevankadulla oli mieleeni ja tarkoitti vaihtelua lounasravintoloihin. Harjoittelu olikin palkaton, mutta sain päivittäin lounassetelin ruokailua varten. Paras palkka harjoittelusta tuli harjoittelun jälkeen: työpaikka. Nykyään toimin samassa tiimissä markkinointisuunnittelijana ja pidän paljon työstäni. Opittavaa on edelleen, mutta se tekeekin alasta mielenkiintoisen. Moni harjoittelija on jäänyt Helsingin seudun kauppakamarille töihin, ja osa edennyt päällikkötasolle asti. Voin lämpimästi suositella paikkaa harjoittelupaikkana, jos ala kiinnostaa. Uskaltakaa hakea ja ottakaa kokemuksesta kaikki irti.

Susanne M.

Jatkuvan kehittämisen sijaan syvempää kehittymistä

Ihminen tarvitsee luontaisesti perusturvallisuuden tunnetta. Pidämme siitä, että elämässä on asioita, jotka toistuvat samalla tavalla. Rutiinit ja automaatio säästävät luonnollisesti energiaa! Muutostilanteet koetaankin usein stressaaviksi ja energiaa kuluttaviksi. Ehkäpä sen vuoksi monissa organisaatioissa ei haluta tai uskalleta tehdä suuria muutoksia? Tasaisuus ja ennakoitavuus luovat turvaa. Uskotaan kehittämiseen ennemmin jatkuvan parantamisen kautta, mutta tällöin harvemmin tapahtuu todellista muutosta.

Haasteita tulee silloin, kun ympäröivä maailma muuttuukin nopeammin kuin organisaatio kehittyy. Ja samaan aikaan pidämme perusturvallisuudesta ja vakaudesta. Emme tahdo muuttua tai näe sille suurta tarvetta, ja energia tai motivaatio eivät aina riitä. Mitä tällöin tapahtuu? Organisaation kehitys hidastuu, jopa pysähtyy. Kilpailijat, jotka vastaavat ympäristön muuttumisen uusiin vaatimuksiin, menevät ohi.

Jatkuvaa kehittämistä toki tarvitaan myös. Sitä, että kouluttaudumme nykytehtäviemme tasalle, opimme uusia taitoa ja lisäämme osaamistamme, kutsutaan horisontaaliseksi kehittymiseksi. Olemme tehokkaampia nykyisellä kehitystasolla. Käytännössä kehitämme asiantuntijuuttamme: käymme kursseja, opiskelemme kieliä, luemme kirjoja jne. Toki tietojen, taitojen ja osaamisen päivittäminen on tarpeen ja välttämätöntä – mutta luoko se lopulta todellista kilpailuetua? Kilpailijayritykset tekevät takuulla samaa…

Millaista kehittämistä siis tarvitaan? Entä jos joskus olisikin pienempien muutosten ja parannusten sijaan aika vaihtaa niin sanotusti koko käyttöjärjestelmä uudeksi? Ja miten se tehdään – silloin kun organisaatioissa henkilöstövaihdoksiakaan ei suuremmassa mittakaavassa ole mahdollista tehdä? Miten yksilö ja organisaatio voivat siis kehittyä kohtaamaan uuden ajan haasteet? Jotkut ovat luontaisesti halukkaampia muutokselle kuin toiset, ja kehittäminen vaatii aina aikaa, sopeutumista ja ymmärrystä.

Syvempi, pysyvämpi muutos voi tapahtua silloin, kun kehitämme vertikaalista osaamistamme. Se tarkoittaa sitä, että laajennamme ajatteluamme, ymmärrämme syvemmin itseämme: omia ajatuksiamme, tunteitamme, reaktioitamme. Ihmisen persoona kasvaa siten, että syntyy laajempaa ymmärrystä asioiden välisistä yhteyksistä. Asenteemme ympäröivää maailmaa kohtaan muuttuu. Näemme toisten vahvuudet kirkkaammin, hahmotamme laajat kokonaisuudet ja systeemit. Siirrymme yksilökeskeisyydestä yhä enemmän luomaan yhdessä, arvostaen moninaisuutta, kehittyen jatkuvasti, palautetta hakien. Vertikaalinen kehitys saattaa siis johtaa jopa uudelle johtamisen toimintalogiikan tasolle (lisää toimintalogiikoista https://www.essenti.fi/single-post/2017/06/15/Miksi-oman-toimintalogiikan-kehitt%C3%A4minen-kannattaa).

Essenti

Entä miten käytännössä sitten yksilö ja organisaatio pääsevät vertikaalisen kehittymisen suuntaan? Tarvitaan kehittämisen lisäksi myös luopumista, vanhoista ajattelumalleistamme. Einsteinin sanoin: ”Olemme luoneet nykyisen maailman ajattelullamme, joten emme voi muuttaa sitä ilman, että muutamme ajattelutapaamme.”

Konkreettisia keinoja ajattelun laajentamiselle ovat mm. omalle epämukavuusalueelle meneminen, kasvun asenteen omaksuminen (haasteet nähdään oppimiskokemuksina), syvempi itsetuntemus (mm. Luontaiset Taipumukset-analyysi tai Global Leadership Profile apuna nykytilanteen analysoinnissa), kokeneemman henkilön, vaikkapa mentorin tai coachin avulla asioiden työstäminen ja käytäntöön vienti. Myös meditaatio, mindfulness tai vastaava auttaa kehittämään itsensä syvempää ymmärrystä. Business Coach erityisesti on erinomainen peili silloin, kun haluamme nähdä omien pään sisäisten rajoitteiden, uskomusten ja pelkojen taakse ja näkemään todellinen potentiaalimme.

Vaikka emme haluaisi aina muuttua, se on kuitenkin ihmiselämässä sisäänrakennettua. Jos vastustamme muutosta, elämä saattaa tuoda eteen suuren elämänmullistuksen, joka haastaa meitä väistämättä kasvamaan. Pitkällä aikavälille vähemmän kivulias ratkaisu olisi muuttumattomuuden asenteen sijaan asennoitua kasvun asenteen polulle. Tervetuloa mukaan!

Sanna Niemelä

Sanna Niemelä on sertifioitu Business Coach, jonka yritys Essenti Oy tarjoaa henkilöstön kehittämisen palveluja, tiimi- ja johtoryhmävalmennuksia, yksilövalmennuksia ja laajempia organisaatioiden kehittämisohjelmia.

Sanna Niemelä Essenti  

 

HHJ-koulutus tehostaa hallitustyötä

Monella PK-yrityksellä on haasteena hallituksen riittävä osaaminen tulevien haasteiden kannalta, varsinkin kun vaihtuvuus hallituksissa on vähäistä. Huoli ilmenee kauppakamareiden PK-hallitusbarometrissä, johon vastasi 1200 yrityksen edustajaa eri puolilta Suomea helmikuussa 2017. Myöskään hallitustyön arviointi ei ole täysin lyönyt läpi PK-yrityksissä, vaikka se olisi keino panostaa hallitustyön ja -kokoonpanon kehittämiseen. Kouluttautuminen hallitustyöhön kuitenkin muuttaa tilannetta, sillä barometrin vastauksissa on selvä ero kauppakamarien HHJ-kurssin käyneiden ja muiden vastaajien kesken.

Kaikki Manner-Suomen kauppakamarit tarjoavat Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutusta (www.hhj.fi). HHJ-kurssille osallistuu vuosittain lähes 650 henkilöä. Kahteen vuosittaiseen HHJ-tutkintoon osallistuu yhteensä noin 400 kurssin suorittanutta.

Kauppakamarien helmikuisen PK-hallitusbarometrin vastaajista lähes puolet, 46 prosenttia, on suorittanut kauppakamareiden HHJ-kurssin. HHJ-puheenjohtajakurssin on suorittanut 8 prosenttia. HHJ-tutkinnon suorittaneita on 21 prosenttia. Mitään näistä ei ollut suorittanut 52 prosenttia vastaajista. HHJ-koulutuksen vaikutus näkyy selvästi barometrin tuloksissa.

Hallituskokoonpanossa kehittämistä tulevien haasteiden näkökulmasta

Moni PK-yritys suunnittelee toimintansa laajentamista, investointeja tai viennin käynnistämistä. Esteitä suunnitelmille voi aiheuttaa hallituksen osaaminen ja vähäinen vaihtuvuus jäsenistössä. Lähes 80 prosenttia vastaajista katsoo hallituksessa olevan riittävän monipuolinen osaaminen yrityksen nykytilanteen kannalta.

Tilanne muuttuu radikaalisti, kun tarkastellaan yrityksen tulevaisuutta. Vain noin kolmannes (32 prosenttia) kyselyn vastaajista katsoo, että hallituksessa on nykyisellään riittävä osaaminen yrityksen tulevien haasteiden, kuten kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen, kannalta.

Vaikka tilanne näyttää olevan laajasti haasteellinen, HHJ-kurssin käyneet vastaajat arvioivat hallituksen osaamisen yrityksen tulevien haasteiden kannalta selvästi useammin riittäväksi kuin kursseja käymättömät vastaajat. Hallitustyöhön kouluttautuneista 37 prosenttia oli tilanteeseen tyytyväinen, mutta vain 28 prosenttia muista oli samaa mieltä.

Strategiapäivä tuplasti yleisempi HHJ-kouluttautuneiden yrityksissä

Kouluttautuminen hallitustyöhön näkyy myös hallitustyön organisoinnissa. Kokousaineisto lähetetään etukäteen 77 prosentissa HHJ-kurssin käyneiden hallituksissa ja vain 53 prosentissa kursseja käymättömien hallituksissa.

Arvostus strategiatyöhön on selvästi suurempaa hallitustyöhön kouluttautuneiden joukossa, sillä hallituksella pidetään kaksi kertaa useammin vuotuinen strategiapäivä HHJ-kurssin käyneiden yrityksessä (53 % vrt. 23 %).

Hallitustyön arvioinnissa kehittämistä

Hallitustyön arviointi on oivallinen keino kehittää hallitustyötä ja -kokoonpanoa. Arvioinnissa voidaan selvittää hallituksesta puuttuvia osaamisalueita ja jäsenten panostusta hallitustyöhön. Siitä huolimatta merkittävä osa PK-yrityksistä ei tee lainkaan hallitustyön arviointia.

Hallitustyön arvioinnin suhteen näkyy iso ero HHJ-kurssin käyneiden ja muiden välillä. Puolet kursseja käymättömistä kertoo, ettei hallitus arvioi toimintaansa, kun HHJ-kurssin käyneistä vastaajista alle kolmanneksen yrityksissä arviointia ei tehdä. HHJ-puheenjohtajakurssien käyneillä ero on vielä selvempi, kun vain 24 prosenttia kertoo, ettei arviointia tehdä.

 

Kuva: Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri 2017

Kouluttautuminen kannattaa

Kauppakamarareiden PK-hallitusbarometrin tulokset osoittavat, että kouluttautuminen hallitustyöhön kannattaa. HHJ-kurssin käyneiden hallituksissa hallitus on paremmassa iskussa tulevaisuuden haasteisiin nähden ja myös hallitustyön organisointiin ja arviointiin panostetaan muita yrityksiä enemmän.

 

Leena Linnainmaa

Leena Linnainmaa on Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja. Leenan vastuualueisiin kuuluvat yritysjuridiikka, yritysten hyvä hallinnointi ja itsesääntely.