Uhka, turhake vai mahdollisuus – Mitä talouden ammattilaisen tulee tietää ohjelmistorobotiikasta?

Viekö ohjelmistorobotiikka työmme?

BBC julkaisi syksyllä 2015 nettisivun, jossa pystyi testaamaan oman työtehtävänsä kohtalon. Sen mukaan esimerkiksi kirjanpitäjän työ oli tuomittu katoamaan, sen sijaan talouspäälliköillä ja -johtajilla oli enemmän toivoa. Viekö siis ohjelmistorobotiikka työmme?

Toivottavasti vie – nimittäin ne tylsät rutiinit, joita kukaan meistä ei oikeasti haluaisi tehdä. Taloushallinnon ammattilaiset voivat automaation kehittyessä keskittyä ymmärtämään tapahtumia lukujen taustalla ja olemaan liiketoimintajohdon tukena päätöksenteossa. Uskon kyllä, että ohjelmistorobotiikka muuttaa taloushallinnon työtä.

Taloushallinnon ammattilaisilla on jo nyt aivan erilaisia osaamisvaatimuksia kuin ennen. Tämä on asia, jonka osa varmasti kokee uhkaksi. Siksi onkin tärkeää ottaa uteliaasti asioista selvää ja olla osa muutosta, eikä vain muutoksen vietävänä. Pitää myös muistaa, että digitaalinen transformaatiokin luo aivan uudenlaisia työpaikkoja ja toimenkuvia: jatkossa toimistoissamme pyörii ohjelmistorobottien esimiehiä, datan omistajia ja tekoälyasiantuntijoita, mutta varmasti myös taloushallinnon substanssiosaajia ja prosessinomistajia.

Onko ohjelmistorobotti turhake?

Ohjelmistorobotiikan sanotaan toisaalta olevan ohimenevä ilmiö, jonka muut teknologiat korvaavat. Ohjelmistorobotiikka on suorastaan vanhan talven lumia, vanhentunut teknologia – turhake. Tätä minun on vaikea ymmärtää; jos tarjolla on teknologia, jolla rutiinitehtäviä voidaan automatisoida hyvin kohtuullisilla kustannuksilla ja lyhyillä takaisinmaksuajoilla, miksi ihmeessä sitä ei käyttäisi?

On toki totta, että liian usein ohjelmistorobotiikkaa käytetään automatisoimaan prosessia, joka itsessään on turha tai kaipaisi kehittämistä. Mutta koska usein tilanne on se, ettei kehittämiselle tahdo löytyä aikaa, ehkä ohjelmistorobotiikka tuo talouden ammattilaiselle juuri sitä?

Ohjelmistorobotiikka on mahdollisuus

Ohjelmistorobotiikan mahdollisuudet sen sijaan ovat moninaiset. Niitä on ihan mahdoton luetella, koska joka ikinen kerta asiakkaidemme kanssa löydämme uusia. Niitä on niin liiketoiminnassa kuin tukitoiminnoissakin.

Taloushallinnosta löytyy jo paljon esimerkkejä ja kokemuksia, eikä ole häpeä niitä hyödyntää ja toistaa – päinvastoin se on jopa suositeltavaa. Ihan muutaman mainitakseni erilaiset täsmäytykset, raporttien ajo ja tallennus, perustietojen tallennus erilaisine kontrolleineen ja myyntilaskutus. Omasta toiminnasta robotiikan mahdollisuuksia alkaa nopeasti löytyä, kun ymmärtää ohjelmistorobotiikan perusperiaatteet ja saa käsityksen siitä, missä ohjelmistorobotiikka toimii hyvin ja toisaalta mitkä ovat sen rajoitteet.

Ohjelmistorobotiikka ei ole suuri investointi, vaan alkuun pääsee hyvinkin pienellä panostuksella. Hyötyjä ovat mm. manuaalityön väheneminen (ne tylsät rutiinit), läpimenoaikojen lyhentyminen, laadukkaampi toiminta ja virheettömyys sekä usein myös asiakaskokemuksen paraneminen. Uskalla siis nähdä robotiikka sellaisena kuin se on – mahdollisuutena!

Tietoa kirjoittajasta:
Kaisa Nieminen, Efima Oy

Kirjoittaja työskentelee Efimalla Senior Advisorina tukien yrityksen asiakkaita näiden taloushallinnon kehityksessä. Kaisalla on yli 20 vuoden kokemus taloushallinnon eri osa-alueilta, mm. business controlling -toiminnoista, talouden palvelukeskuksista, prosessikehityksestä, sisäisestä tarkastuksesta, projektinhallinnasta, ulkoistuksesta, ohjelmistorobotiikasta sekä liikkeenjohdon konsultoinnista.

Uni on ykkönen

Hektinen elämänrytmi, kiire ja paineet kuormittavat meistä monia. Mitä kovempi kiire, sitä tärkeämpää olisi huolehtia riittävästä palautumisesta. Usein kiire saa meidät tinkimään kuitenkin myös juuri siitä kaikista tärkeimmästä palautumisen elementistä, unesta. Monella kiire ja stressi aiheuttavat myös unettomuutta.

Tästä artikkelista saat viisi konkreettista keinoa, jotka auttavat sinua nukkumaan paremmin.

1. Ajan varaaminen unille

On mahdotonta nukkua tarpeeksi paljon ja saada tarpeeksi hyvää ja palauttavaa unta, jos unelle ei varaa riittävästi aikaa. Lapsilla on usein nukkumaanmenoaika. Nykymaailmassa se olisi myös aikuisille hyvä ja järkevä tapa.

Monille meistä on vaikeaa käydä riittävän ajoissa nukkumaan, koska modernissa maailmassa on niin valtavasti tekemistä ja ärsykkeitä, kuten

  • telkkarista tulee kiinnostavia ohjelmia
  • netissä on valtavasti nähtävää
  • sähköposteja riittää luettavaksi ja töitäkin vielä iltaisin tehtäväksi

Tekemällä iltamyöhään mieltä aktivoivia asioita keräämme itsellemme jatkuvasti omaa keinotekoista univajetta sen sijaan, että antaisimme kehollemme mahdollisuuden saada riittävästi unta.

Tarve unelle on yksilöllistä. Useimmille riittävä määrä on seitsemästä yhdeksään tuntia. Jotkut voivat tarvita unta tätäkin enemmän.  Unentarve voi myös vaihdella elämäntilanteen mukaan.

Tiedät varaavasi unelle riittävästi aikaa, kun useimpina aamuina heräät virkeänä ennen herätyskellon soimista. Selvä merkki liian vähäisestä unesta arkipäivinä on se, että nukut aina viikonloppuna arkea pidempään.

Usein jo 30 minuutin lisääminen jokapäiväiseen uniaikaan tuo merkittävästi lisää vireyttä ja hyvää oloa päivään. Nipistämällä vähän illan valvomisesta voit saada selvästi enemmän irti päivän muista tunneista ja parantaa siten myös yleistä elämänlaatuasi.

Tarpeeksi pitkän ajan varaaminen unelle vähentää myös stressiä riittävien unien saamisesta. Se auttaa tekemään yöstä rauhallisemman. Näin ei tarvitse kantaa niin paljoa huolta siitä, jos ei heti nukahda tai jos yöllä herää kesken unien.

2. Illan rauhoittaminen

Usein ajattelemme, että vaivumme uneen. Toisaalta voidaan ajatella, että uni tulee, kun valvetila poistuu.  Voimme auttaa unen saapumista keinoilla, jotka auttavat valvetilan poistumista.

Hyviä keinoja rauhoittumiselle ovat esimerkiksi rauhallinen jutustelu perheenjäsenten kanssa, mukavan kirjan lukeminen, kevyt venyttely ja lyhyt, hyvin rauhallinen iltakävely ulkona, mielellään luonnossa tai puistossa. Monelle iso apu illan rauhoittamisessa ovat erilaiset stressinhallintamenetelmät, kuten hengitys- tai mindfulness-harjoitukset.

3. Säännöllinen vuorokausirytmi

Monilla kehomme hormoneilla on vuorokausirytmi, eli niiden pitoisuudet vaihtelevat vuorokauden ajan mukaan. Mitä säännöllisempi vuorokausirytmi on, sitä paremmin hormonaalinen rytmi säilyy ja siten on mahdollista saada itselleen palauttavat yöunet.

Jos nukkumaan käymisesi ja heräämisesi ovat epäsäännöllistä, eivät vuorokausirytmiä tukevat hormonit pääse koskaan kunnolla asettumaan omiin rytmeihinsä. Silloin olet tavallaan jatkuvasti toipumassa itseaiheutetusta aikaerosta ja sen aiheuttamasta väsymyksestä. Pyri siis menemään nukkumaan suurin piirtein samaan aikaan useimpina iltoina, mielellään myös viikonloppuisin.

4. Stressinhallinnan harjoitteleminen

Unettomuus 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaiset arvioivat stressin olevan ylivoimaisesti suurin unettomuuden aiheuttaja. Samaa mieltä olivat tutkimuksessa haastatellut lääkärit.

Stressinhallintaa voi harjoitella omatoimisesti monella tavalla. Sen vaikutukset ovat usein huomattavia jo parissa viikossa. Esimerkiksi mindfulness-harjoitusten vaikutus unien parantamisessa on monien tutkimusten tukemaa.

Jos huolet ja murheet tulevat uniin tai keho ja mieli tuntuvat rauhattomilta, ota mukaan päivittäiseen rutiiniisi sinulle sopiva stressinhallinnan harjoittelu. Yksi helppo keino aloittaa muutos on ladata puhelimeen mindfulness-applikaatio, kuten Mindfulness App Leena Pennanen, Headspace tai Calm.

5. Aerobisen kunnon parantaminen

Parempi kestävyyskunto mahdollistaa paremman palautumisen päivän kuormituksesta ja siten auttaa myös nukkumaan paremmin. Jyväskylän yliopistossa 2016 tehdyn väitöskirjatutkimuksen mukaan keskimäärin kolme kertaa aerobista liikuntaa viikossa auttoi parantamaan tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden unta.

Suurimmalle osalle meistä kävely, sauvakävely ja kevyt pyöräily ovat parhaita tapoja kasvattaa kestävyyskuntoa. Viikko-ohjelmaan olisi hyvä kuulua pari kolme 45–90 minuutin kävelylenkkiä. Mahdollisuuksia kävelemiseen ja pyöräilyyn kannattaa hyödyntää myös työmatkoilla, asioilla ja kaupassa käydessä ja ystävien kanssa aikaa viettäessä.

Aerobista harjoittelua voi toki tehdä monilla muillakin tavoilla, joista voit vapaasti valita sinulle parhaiten sopivan ja mielekkäimmän. Esimerkkejä sopivista liikuntamuodoista ovat muun muassa uinti, soutaminen, crosstrainerilla ja kuntopyörällä polkeminen.

Yhteenveto

Meillä on suuret mahdollisuudet vaikuttaa omaan uneemme. Parantamalla unta voimme parantaa energiatasoja, iloisuutta, työtehoa ja koko elämänlaatuamme. Palautumisessa uni on ykkönen. Anna sille siksi sen ansaitsema arvo.

Teksti: Jaakko Savolahti

Lisää Jaakon videokursseja työhyvinvoinnista löydät Kauppakamarin KoulutusOnlinesta

Jaakon intohimona on auttaa ihmisiä elämään parempaa ja terveempää elämää. Kokemus oman terveyden romahtamisesta liian suuren treeni- ja stressikuorman alla inspiroi hänet vaihtamaan alaa. Vuonna 2012 tuulivoiman parissa työskennellyt tekniikan lisensiaatti teki urallaan täyskäännöksen. Siitä asti hän on pyrkinyt tuomaan hyvinvointia tukevat elämäntavat mahdollisimman monen ulottuville.

Yhdessä Tuottava Terveys -yrityksensä huipputiimin kanssa Jaakko keskittyy yritysten johtajien ja henkilöstön hyvinvointiin, joka vaikuttaa vahvasti paitsi valmennettavien elämänlaatuun myös liiketoiminnan tuloksiin. Entinen MM-tason urheilija, seuravalmentaja ja sertifioitu personal trainer tarjoaa aidosti toimivia hyvinvointipalveluja, jotka tuottavat pysyviä muutoksia.

045 633 9379
jaakko@tuottavaterveys.fi
http://www.tuottavaterveys.fi

Myynnin musta vyö

Christoffer Holm

Tuntuuko joskus siltä, että olet matkustajana omissa myyntiprojekteissasi? Asiakas ohjaa ja sinä tottelet? Pahimmassa tapauksessa teet paljon töitä ja asiakas katoaa kuin tuhka tuuleen, kun päätöstä yhteistyöstä pitäisi tehdä.

Myyntiprosessista ei ole mahdollista esittää yhtä ainoaa kaiken kattavaa kuvausta, mutta havaintojemme mukaan lähes kaikilla B2B-toimialoilla myynti jollain asteella noudattelee tällaista kuvausta:

b2b myyntiprosessi

Mieti lähiviikkojesi asiakastapaamisia. Kuulostavatko seuraavat tilanteet tutuilta?

  1. Tapaamisen aikana aloit miettimään, mitä siellä itse asiassa teet. Sinusta vaikuttaa siltä, että teillä ei ole mitään yhteistä, eikä asiakas ole sinulle yhtään potentiaalinen.
  2. Palaat tapaamisesta kotikonttorille tarjouspyynnön kanssa, mutta et täysin ymmärrä, mikä asiakkaan todellinen tarve on.
  3. Olet juuri esitellyt tarjouksen asiakkaalle, ja palaverin lopuksi asiakas sanoo: ”Joo, juttelen tästä vähän kollegoiden kanssa ja palaan asiaan.” Kiität ja lähdet, ja jäät niin sanotusti dynaamisesti venaamaan, josko asiakas joskus olisi yhteydessä.

Mitä olisit voinut tehdä toisin?

Asiakkaalla on aina myyntitilanteissa päätösvalta, mutta myyjän on otettava ohjausvalta.

Myyjä päättää, mitkä potentiaaliset yritykset hän haluaisi tavata. Keskeistä on määritellä se, kuka on potentiaalinen prospekti – kuka hyötyisi meidän tuotteistamme tai palveluistamme? Kenellä on resurssit meidän tarjoamme ratkaisun ostamiseen? Sinä päätät, ketä tavoittelet – asiakas päättää, kenet hän ottaa vastaan.

Myyjän tehtävä on selvittää asiakkaan todellinen tarve. Keskitytkö tapaamisessa omiin tuotteisiisi ja palveluihisi, niiden ominaisuuksiin ja hyötyihin? Vai keskitytkö tapaamisessa ensisijaisesti kuuntelemaan asiakasta? Asiakastapaamisessa myyjä ohjaa keskustelua etukäteen valmistelluilla olennaisilla kysymyksillä. Sinä ohjaat keskustelua – asiakas päättää, haluaako hän tarjouksen.

Myyjän tehtävä on pitää myyntiprosessi liikkeessä. Jäätkö odottamaan, että asiakas luvatusti ’palaa asiaan’, vai haetko aktiivisesti (mutta kunnioittavasti) päätöstä? Päätöksen tekeminen on epämukavaa, ja myyjän tehtävä on tehdä siitä mahdollisimman yksinkertaista. Saat nopeammin ja varmemmin päätöksen tarjoukseen, jos teet myös ei-päätöksen tekemisen helpoksi, ja olet kiinnittänyt teille yhteisen hetken kalenteriin. Sinä teet myyntityötä – asiakas päättää, ostaako.

Yllä olevat tilanteet hiipivät parhaidenkin myyjien arkeen. Niitä vastustamaan on yksinkertainen ratkaisu sanoa, haastava toteuttaa – systematiikka. Ammattilainen palvoo perusasioita, ja toistaa niitä viikosta toiseen riippumatta siitä, tekeekö juuri silloin mieli.

Teksti: Christoffer Holm, Trainers’ House

Pohjanmaan Kauppakamari ja Trainers’ House järjestävät yhteisen myynnin valmennuspäivän perjantaina 20.9. Vaasassa. Valmennuksessa käydään läpi myynnin olennainen systematiikka ja se, miten myyntiprosessia voidaan käyttää ohjausvallan luomiseen ja säilyttämiseen koko myyntiprosessin ajan. Tervetuloa mukaan!

Älä esimies väistä ”draamaa” vaan käsittele se

henrietta aarnikoivu

Työyhteisö koostuu erilaisista työntekijöistä. Työpaikalla kaikkia persoonasta ja toimintatyylistä riippumatta yhdistää sama työpaikka ja yrityksen tavoitteet. Työntekijöiden erilaisuus konkretisoituu työn tekemisen tavoissa ja tuloksissa. Työntekijän käyttämismalli voi edistää työyhteisön tavoitteiden saavuttamista ja hyvinvointia. Se voi myös toimia toisin päin. Työntekijän tapa toimia vaikuttaa haitallisesti työyhteisön suoritukseen ja hyvinvointiin.

Yksilöllisyys ja erilaisuus tulee kiistatta huomioita esimiestyössä. Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että yksilöllisyyden huomioimisen varjolla henkilöstö asettuu epätasa-arvoiseen asemaan. Yksilöllisyyden huomioiminen pahimmillaan on haitallisen käyttäytymisen ja laiminlyöntien ymmärtämistä persoonan ja toimintatyylin varjolla. Huomiotta jää, että jokainen kuitenkin viime kädessä valitsee miten käyttäytyy. Parhaimmillaan yksilöllisyyden huomioiminen tukee työntekijöiden kukoistusta.

Tunnistatko tilanteen, jossa yhdelle työyhteisön jäsenelle muista poiketen sallitaan haitallinen käyttäytyminen? Usein näissä tilanteissa taustalla on kyse yrityksestä ylläpitää näennäistä tasapainoa, joka johtaa kuitenkin epätasapainoon. Esimiehen on helppo pistää pää pensaaseen ja ohittaa hankalan tapauksen epäasiallinen toiminta. Näin vältytään niin sanotulta ”turhalta draamalta”. Puuttuminen kohdistetaan henkilöön, joka on helpommin hallittavissa ja avoimen negatiivisen reaktion riski on pienempi. Samaan aikaan kuitenkin koko yhteisö näkee tilanteen, jossa henkilöstö asettuu epätasa-arvoiseen asemaan. Tämän myötä vähemmän dramaattiset työntekijät menettävät uskon yritykseen ja keskinkertaistuvat tai lähtevät pois.

Kun esimies väistää draamaa, tarkoittaa se yleensä sitä, että samalla aiheutetaan haittaa yrityksen sitoutuneille ja työnimua omaaville työntekijöille. Hyvä kysymys on miksi tasapaino on meille niin tärkeä? Tasapainon hakeminen saattaa tarkoittaa toimimattomia kompromisseja. Liiallinen tasapainon haku ja draaman pelko vie työyhteisön harmauteen, jossa pinnistely yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja ylpeys työstä näivettyvät. Keskiössä on draamailun kuningas tai kuningatar, joka heiluttaa tahtipuikkoa ja toimii omilla säännöillään.

Miten sitten suhtautua draamaan? Kuten todettu sitä ei kannata pelätä. Se kuuluu asiaan. Työyhteisöön kuuluu myös henkilöitä, joilla on vahva draaman taju ja vahvat sekä dramaattiset reaktiot. Näitä ei tule tyrmätä, niitä ei tule väistää, vaan ne tulee käsitellä. Tunteisiin on oikeus työpaikallakin, mutta rajojakin on asetettava. Kun tunteita käsitellään niiden ilmaisu myös kehittyy. Tämä toki vaatii panostuksia esimieheltä, mutta pidemmällä aikavälillä palkitsee.

Esimiestehtävä on myös kasvatustehtävä asianmukaiseen käyttäytymiseen työyhteisössä. Se vaatii sitkeyttä ja työtä. Jossain vaiheessa tulee myös tunnistaa tuottaako panokset tuloksia. Jos tuloksia ei kohtuullisessa ajassa synny, esimies ei väistä, vaan työyhteisön etu huomioiden luopuu negatiivisesti työyhteisöön vaikuttavasta työntekijästä.

Teksti: Henrietta Aarnikoivu, ProTulos Oy

Kirjoittaja on ratkaisukeskeinen valmentaja, YTM ja ProTulos Oy:n perustaja. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus esimiehenä ja esimiestyön sekä johtamisen kehittäjänä.
Henrietta pitää Asiantuntijasta esimieheksi -koulutuksen Kokkolassa 21.3.

Rekrytointi vaatii vahvan brändin ja viestintää

vappu2 (1)

Työmarkkinat ovat murroksessa ja työnhaun asetelma on jo kääntynyt takavuosien lama-ajoista toisinpäin. Yhä useammalla alalla työnantajat käyvät hyvistä tekijöistä kiihtyvää kilpailua. Työnhakijat valitsevat seuraavan työnantajansa yhä tarkemmilla kriteereillä.

Vakituinen työpaikka ei siis enää olekaan se ensisijainen haave nuoren osaajan mielessä. Tutkimusten mukaan yhä harvempi on valmis muuttamaan työn perässä tai uhraamaan muuta elämäänsä työn eteen.

Mikä sitten ratkaisee kiihtyvässä kilpailussa hyvistä tekijöistä? Toki työn sisältö on edelleen ykkönen. Yhä kiinnostuneempia ollaan siitä, että työllä on tarkoitus ja merkitys – ja työnantajan arvomaailma sopii sopivat yhteen oman ajattelun kanssa.  Myös työhyvinvointi ja työyhteisö ovat nousseet yhdeksi merkittävimmistä kriteereistä työnantajaa kohtaan.

Mihin asemaan tämä jättää työnantajat? Työnhakijoita neuvotaan timanttisen CV laadinnassa, omien vahvuuksien korostamisessa ja videohaastatteluiden tekemisessä, mutta missä on toisen osapuolen eli työnantajan toimintatavan kehittäminen? Liian monessa organisaatiossa työnantajaprosessit ja -viestintä ovat vielä edellisellä vuosituhannella. Eikä niillä nykyisessä toimintaympäristössä pitkälle pötkitä.

Viesti avoimesti ja rohkeasti

Kun mietitään ”Miten saamme parhaat tekijät meille?”, keskitytään usein vain muotoilemaan kauniita lauseita työpaikkailmoitukseen.  Ilmoitukset lupaavat yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ja jättävät kertomatta olennaisia asioita työnkuvasta ja tehtävään haettavan roolista yrityksen arjessa. Parasta kuitenkin olisi antaa hakijalle mahdollisimman tarkka ja rehellinen kuva, millaiseen tehtävään ja ympäristöön hakija on tulossa. Mitäpä jos työnantaja tekisikin itsestään videon, jossa esittelisi työtä, tiimiä ja yleisfiilistä!

Nykyisessä avoimessa ja läpinäkyvässä viestintäympäristössä kaunistelulla on lyhyet jäljet. Digitaaliset verkostot antavat työnhakijalle vikkelän väylän perehtyä ja pahimmillaan pettyä siihen, vastaavatko ylisanat todellisuutta.

Yrityksen verkkosivujen rooli nousee merkittäväksi myös työntekijöiden houkuttelussa. Kerrotaanko siellä meistä työpaikkana avoimesti ja vakuuttavasti, työntekijöiden suulla? Myös keskustelupalstat, sosiaalinen media ja google-arviot ovat täynnä kommentteja niin yritysten nykyisiltä kuin entisiltäkin työntekijöiltä. Ilmoitusten kiiltävän pinnan alta paljastuu helposti vähemmän mairittelevia totuuksia, mikäli yritys ei ole välittänyt pitää huolta työntekijäkokemuksesta.

Vasta tämän jälkeen potentiaalinen hakija tekee päätöksen, onko työnantaja riittävän kiinnostava, jotta hän on valmis uhraamaan aikaa hakemuksen tekemiseen.

Älä mokaa hakuprosessia

Hakuprosessi on se työntekijäkokemuksen varsinainen koetinkivi, jota ei parane mokata. Yllättävän moni yritys ei edelleenkään ole ymmärtänyt jatkuvan viestinnän merkitystä työnhakuprosessissa.

Helsingin Sanomien tekemän kyselyn mukaan on enemmän sääntö kuin poikkeus, että työhakemuksiin ei vastata mitenkään. Jos hakija on käyttänyt päiviä valmistellen ennakkotehtäviä, hakemuksia, ja haastatteluita, vähintä mitä työnantaja voi tehdä on noteerata hänen vaivannäkönsä  ja kertoa ripeästi prosessin etenemisestä.

Rekrytointi on ennen kaikkea vuoropuhelua, jossa pitäisi olla mahdollisuus kommunikoida avoimesti – puolin ja toisin. Sen aikana tehdään lopullinen päätös yritykseen sitoutumisesta. Onpa niitäkin, jotka jättävät leikin kesken haastattelun jälkeen, kun kokemus yrityksestä on ollut negatiivinen.

Ja kun sopimus sitten syntyy – voi sitä onnen päivää! Mutta tästä alkaa vasta todellinen työnantajamielikuvan testi. Onko yritys sellainen, että työntekijät viihtyvät, saavat mahdollisuuksia ja ovat valmiita suosittelemaan työpaikkaa? Työhyvinvointi on muutakin kuin työterveyspalvelua: se koostuu mm. yrityskulttuurista, johtamisesta, työn merkityksellisyydestä ja sopivuudesta eri työntekijäryhmien elämäntilanteisiin.

Koska lopulta kuitenkin parasta työnantajamarkkinointia on olla aidosti hyvä työnantaja. Jos hoidat huonosti nykyiset työntekijät, voit olla varma, että parhaat uudetkaan kyvyt eivät hakeudu luoksesi. Huono työnhakijakokemus voi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen menestykseen vielä vuosien päästä, kun vanhat työnhakijat ovatkin päättävässä asemassa pöydän toisella puolella.

Luottamus syntyy, kun toimitaan kuten luvataan. Ja luottamuksesta kannattaa kertoa – isolla kellolla!

Kirjoittaja Vappu Aura vastaa Avidlyssä viestinnän palveluista sekä strategisesta viestinnän suunnittelusta. Yhdessä Johanna Kivimäen kanssa hän pitää Vaasassa 20.3. koulutuksen Halutaanko teille töihin? -Näin rakennan työnantajamielikuvaa.

Ulos norsunluutotorneista ja eroon exceleistä

ari-rämö-e1466580150873

Osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä korostetaan usein yritysten tärkeimpänä menestystekijänä. Sen potentiaali kuitenkin tukahdutetaan liian monessa organisaatiossa hierarkisella johtamisella ja yksisilmäisillä tulostavoitteilla.

Ensin henkilöstö ja sen hyvinvointi, sitten vasta tulos. Kun henkilöstö viihtyy, kyseenalaistaa nykymenoa ja innovoi uutta, syntyy takuuvarmasti myös tulosta.

Siinä johtamisbloggarina ja -kirjailijana kannuksia hankkineen Ari Rämön simppeli ohje johtajille ja esimiehille. Hänen luotsaamansa SICK kelpaa yhdeksi esimerkiksi miehen johtamisoppien toimivuudesta. Antureihin ja anturisovelluksiin erikoistunut yritys on pysynyt tasaisella kasvu-uralla käytännössä koko kuluvan vuosikymmenen. Myös henkilöstön vaihtuvuus on ollut pientä ja yritys palkittu useaan otteeseen mm. Great Place to Work-palkinnoilla.

Miksikään johtamisprofeetaksi Rämö ei silti tunnustaudu, sillä valtaosa opeista on kertynyt kirjaviisauden sijaan kantapään ja kokemusten – käytännössä yritysten ja erehdysten – kautta.

”Maailma ei vain yksinkertaisesti enää toimi ylhäältä alaspäin käskyttämällä ja ohjeistamalla. Se ei toimi perheen ja puolison kesken eikä myöskään työpaikalla”, Rämö muistuttaa.

Alhaalta ylöspäin

Sanojensa vakuudeksi Rämö antaa arkisen esimerkin. Kun toimitusjohtaja asettaa henkilöstön vinkkelistä kiireisen, työntäyteisen ja stressaavan vuoden päätteeksi seuraavan vuoden tulostavoitteeksi vaikkapa hihasta vedetyn 15 prosentin tulosparannuksen, se tuskin herättää organisaatiossa suurtakaan innostuksen kipinää.

Päinvastoin, moni pää saattaa painua, käsi puristua henkiseen nyrkkiin ja mieleen nousta uuden ja vähemmän hiostavan työpaikan haku.

”Ilmapiiri voi sen sijaan olla aivan toinen, jos nuo tiukat tavoitteet ja kasvuprosentit heitetään saman tien sivuun ja lähestytään asiaa ihan toisesta kulmasta. Eli käskyttämisen sijaan kysytäänkin henkilöstöltä, millaisin keinoin me voisimme parantaa tulosta. Pikkuhiljaa ideoita alkaa tulla ja todennäköisesti numerot paranevat noita alkuperäisiä tavoitteita enemmän”, Rämö toteaa.

Luottamusta, vastuujakoa ja päätösvaltaa

Sormia napsauttamalla temppu ei silti onnistu, sillä se vaatii uutta ajattelua, sitoutumista, vastaantuloa ja keskinäistä luottamusta kaikilta osapuolilta. Johdon ja esimiesportaan on tunnustettava oman osaamisensa rajat ja opittava jakamaan vastuuta. Samalla tavoin henkilöstön on otettava koppia paitsi omasta työstä myös muiden hyvinvoinnista.

Kulmahuoneissa on kuitenkin samalla oivallettava ja myös tunnustettava, että todella moniin asioihin löytyy lopulta paras tietämys juuri lattiatasolta.

”Toisaalta myös henkilöstön on uskallettava miettiä ja tuoda esille vaihtoehtoja, miten asioita voisi tehdä paremmin ja tehokkaammin. Johtajien ja esimiesten tehtävänä on tarjota näihin muutoksiin mahdollisuudet ja työkalut sekä antaa ihmisten päättää itse. Eli ei tämä mitään rakettitiedettä ole”, Rämö muistuttaa.

Pidä muutospyörät pyörimässä

Eivätkä johtamishaasteet kuulemma tähän vielä lopu. Kun muutos on sysätty liikkeelle, on jatkuvan parantamisen ja muutoksen filosofia naulattava pysyväksi osaksi koko yrityksen arkea. Tähän tunnustaa myös Rämö kompastuneensa.

”Pokkasimme noita työelämäpalkinnon ykkössijoja muutamana vuonna peräkkäin ja ajattelimme, että homma pyörii jo itsekseen. Toisin kuitenkin kävi: hyvänolontunne hiipi puseroon ja se näkyi heti myös kisatuloksissa”, hän tunnustaa.

Rämö painottaakin, että esimiestyössä ja johtamisessa on aina opittavaa. Jos tässä suhteessa luulee olevansa jo valmis, on aika todennäköisesti ajanut jo ohi.

Ari Rämö on yksi kauppakamarin johtamiskoulutuksen kouluttajista. Hän puhuu yrityskulttuuristaan ja johtamisesta  27.3. Tuloksellinen johtaminen ja toimiva jory –koulutustilaisuudessa

Teksti: Timo Sormunen

Sopien turvalliseen menestykseen

Yritystemme vahvuus on osaamisessa ja tietopääomassa.  Kelpo johtaminen ja työ synnyttävät hyvinvointia sekä parhaimmillaan liikevoitoksi muuttuvaa lisäarvoa. Vahvan sekä turvallisuudestaan huolehtivan yrityksen tunnistaa myös aukottomasta ja innovatiivisesta sopimusmapista. Sopimukset elävät yrityksen elinkaaren mukana ja menestyvä johtaminen rakennetaan sopien.

Tuottoisa ja eteenpäin liikkuva yritystoiminta on sopimusten verkossa. Kuinka moni johtaja käy säännöllisesti läpi koko yrityksen sopimusasetelman? Parhaimmillaan prosessi on säännöllinen ja jatkuva, kehittyvän sekä dynaamisen yritystoiminnan kivijalka. Ennakoiva, ammattimainen ja notkea asennoituminen sopimuksiin lyö leiville. Yrityksen sopimisen kulttuuri on ilman muuta myös osa julkikuvaa. Sitä kuuluisaa brändiä. Kuka haluaa olla huono sopija?  Tai kuka haluaa myöntää, että heikon tuloskehityksen takana olikin heikko sopimus?

Tasaisempiakin aikoja elävän yrityksen kannattaa tarkastella sopimusteknistä asemaansa ajoittain asiantuntijan suurennuslasilla. Voihan olla, että aika on ajanut joidenkin asioiden ohi. Yrityksen arvonmuodostukseen vaikuttaa toki paljon sekin, kuinka hyvässä sopimuksellisessa asemassa yhtiö on. Viimeistään yhtiötä myyntikuntoon laitettaessa on koko sopimuskanta käytävä läpi.

Yrityksen sopimusten elinkaari on pitkä. Se alkaa jo huolellisesta valmistautumisesta tuleviin toimiin. Ammattimaisella ja perusteellisella sopimusneuvottelulla osoitetaan liikekumppanille omaa osaamista. Samalla kaikille kirkastuu se, että olemme tosissamme liikkeellä.  Toimialasta riippumatta,  sopimusten merkitys ja vaikutusten ulottuminen kaikille liiketoiminnan osa – alueille on kasvanut.

Hyvä sopimus joustaa, mutta samalla varmistaa turvallisen tien liiketoiminnan tavoitteille. Oikein hyvä sopimus varautuu jo ennalta haasteisiin ja turvaa matkaa myös myrskyssä. Parhaalla sopimuksella on taipumus menestyä myös silloin kun sopimuskumppani ei toimikaan sovitulla tavalla ja asia joudutaan ratkaiseman osapuolia sitovin tavoin tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä.

Sopimuksilla varmistetaan yrityksen menestystekijöiden matka maaliin.  Siinä ei ole mitään mystistä eikä salaista. Se on työtä. Hyvä johtaminen ja menestyminen edellyttääkin  myös erinomaista ennakoivaa sopimusjuridiikkaa.

Panu Hiidenmies, VT, OTM, Asianajotoimisto Applex Oy

Mitä hallituksen jäsenen tulisi tietää talouden seurannasta ja ohjauksesta?

Kauppakamarin HHJ (Hyvä hallituksen jäsen) -kurssin käyneitä on jo yli 7 000 henkeä ympäri Suomea. Kurssien tavoitteena on saada yhtiöiden hallituksiin osaavia ihmisiä, jotka edistävät yritystoimintaa ja tukevat (pk-)yritysten kasvua ja voivat auttaa yrityksiä pääsemään tavoitteisiinsa. Yksi HHJ -kurssin osa-alueita on talouden seuranta ja ohjaus.

Olen muutaman kerran saanut olla mukana Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamarin HHJ -kurssilla avaamassa niitä taloushallintoon liittyviä seikkoja, mitkä (tulevien) hallitusammattilaisten on ymmärrettävä ja hallittava hallitustyöskentelyssä.

Ammattitaitoinen hallituksen jäsen:

  1. Ymmärtää hyvän talousjohtamisen kulmakivet

Hyvä talousjohtaminen on parhaimmillaan koko organisaation läpi menevä toimintamalli siitä, miten yrityksen resursseja käytetään optimaalisesti. Ja miten koko organisaatiolla on sama käsitys toiminnan tavoitteista. Hallitus vaatii parhaita toimintamalleja – johto johtaa operatiivista toimintaa – ja organisaatio toteuttaa asioita oikeaan suuntaan. Talousjohtamista ei siis tehdä vain talousosastolla vaan koko organisaatiossa.

  1. Tunnistaa hyvän hallintotavan noudattamisen vaikutukset toimintaan

Kauppakamari julkaisee hyvän hallintotavan ohjetta, joka on pakollinen julkisille yhtiöille ja suositus muille. Hyvä hallintotapa tarkoittaa mm. sitä, että hallituksen ja ylimmän johdon vastuualueet on kuvattu, merkittävimmät riskit on kuvattu ja että palkitsemisen periaatteista kerrotaan avoimesti.

  1. Vaatii selkeää ja läpinäkyvää raportointia

Onko raporttisi nyt usean kymmenen sivun hallitusraportti, jossa ei ole sanallista kuvausta tai grafiikkaa keskeisistä raportin osa-alueista? Entä jos hallituksessa olisi määritelty liiketoiminnan strategiset taloudelliset seurantakohteet ja niille hyvin yksinkertaistettu raportti, jota olisi helppo muuttaa liiketoiminnan ja painopistealueiden muutosten myötä?

  1. Osaa lukea taloudellisia raportteja

Talouden perusasioiden tulisi olla tuttuja: tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma JA tunnusluvut. Mitkä asiat vaikuttavat kassavirtaan – ja mitä jos tulos näyttää hyvältä mutta kassa onkin tyhjä. Kassavirran ymmärrys on mielestäni tärkeintä, koska rahan riittävyys täytyy varmistaa joka päivä.

  1. Keskittyy strategisiin kysymyksiin eikä mikrojohtamiseen

Jos matkakulut kasvavat viisi prosenttia budjetoitua enemmän, on se operatiivinen asia ja ei välttämättä se, johon hallituksen tulisi keskittyä kokouksessa. Jos liikevaihto laskee yhden prosentin – saattaa olla strategisen keskustelun paikka. Mutta mitä historiatiedot vaikuttavat tuleviin kassavirtoihin – tulisi olla keskustelun keskiössä.

  1. Ymmärtää valvonnan tärkeyden kirjanpidossa ja varainhoidossa

Kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on hallituksen lakisääteinen tehtävä. Valvonnan mahdollistamiseksi hallituksen tulee mm.

  • Päättää pankkitilien käyttöoikeuksista – mieluiten vain kaksi yhdessä
  • Päättää hyväksymisoikeuksista – kuka saa ostaa mitäkin yhtiön varoilla
  • Vaatia kuvaukset ainakin kirjanpidosta, raportoinnista ja pankkitilien käytöstä
  • Seurata ja valvoa säännöllisesti, tarvittaessa esimerkiksi tilintarkastajan avustuksella, että sovittuja toimenpiteitä noudatetaan.
  1. Tunnistaa taloudellisen raportoinnin riskit

Liiketoimintapäätökset perustuvat usein myös taloudelliseen raportointiin. Mitä sinun yrityksessäsi voisi mennä pieleen, jos luvut ovat olennaisesti väärin?

  1. Osaa vaatia yhtiöltä ensiluokkaista talous- ja hallintojohtamista

Mielestäni ammattitaitoinen hallitus siis parantaa yhtiön talousjohtamista vaatiessaan mm. korkealuokkaista raportointia, ennustamista ja ohjeistusta.

Kaisa Kokkonen, konsultti, KTM, HT tilintarkastaja, Akeba Oy

LinkedIn-yrityskäyttö lisää yrityksen tunnettuutta

LinkedIn on sosiaalisen median kanavista yrityskäytössä tuntemattomin, vaikka LinkedIniä käyttää yli miljoona suomalaista: asiantuntijaviestintään, myyntiin, rekrytointiin, työnantaja- ja yritysmielikuvan luomiseen. LinkedIn yrityssivun kautta yritys tavoittaa sidosryhmiä, parantaa löydettävyyttä. Lisäksi aktiivisten asiantuntijoiden postauksien kautta yritys koetaan helposti lähestyttäväksi.

1. Paras ammatillinen verkostoitumiskanava
LinkedInillä on yli 567 miljoonaa käyttäjää maailmanlaajuisesti ja käyttäjämäärät kasvavat jatkuvasti. LinkedInissä asiantuntijat verkostoituvat potentiaalisten asiakkaiden sekä tuttujen ja tuntemattomien kanssa oman verkostoitumisstrategian mukaan. LinkedIn-etiketin mukaan tuntemattomalle voidaan lähettää LinkedIn-kutsu, jos olette osallistuneet samaan LinkedIn-keskusteluun, tavanneet ammatillisessa tilaisuudessa tai keskustelleet puhelimessa. LinkedInissä käydään ammatillista keskustelua yli toimialarajojen, joka antaa perspektiiviä omaan tekemiseen.

2. Tehokas kanava kasvattaa näkyvyyttä ja tunnettuutta
LinkedIn on yritykselle ammatillinen ympäristö näkyä, sillä LinkedInissä keskustellaan ainoastaan työelämän asioista. LinkedIniin on tullut uusia aktiivisia asiantuntijoita viimeisen vuoden aikana. LinkedInissä luodaan yritykselle palvelu- ja työnantajamielikuvaa sekä vahvistetaan asiakassuhdetta nykyisten asiakkaiden kanssa.

LinkedIn yrityssivu toimii kotipesänä yrityksen viestintäkanavana, johon postataan yrityksen uutisia ja toimialaan liittyviä teemoja. Yrityssivun kylkeen voidaan avata Showcase-sivuja, joissa esitellään liiketoimintayksikön toimintaa tai asiakascasejä. Kun yritys rohkaisee yrityksen työntekijöitä aktiivisen viestintään LinkedInissä, niin yrityksen näkyvyys kasvaa. Asiantuntijoiden näkyvyydellä on positiivinen vaikutus edustamansa yrityksen näkyvyyteen ja brändiin. LinkedIn-yrityssivun perustaminen mahdollistaa mainonnan ja rekrytoinnin LinkedInin kautta. LinkedIniä pidetään yhtenä tärkeimpinä rekrytointikanavina ja sen merkitys vahvistuu edelleen.

3. Asiakasymmärrys
LinkedIn-verkosto on asiakastietopankki, josta on löydettävissä asiakkaan yhteystiedot ja työhistoria. LinkedIn-profiili on asiantuntijan myyntisivu, jossa näkyy hänen asiantuntijuutensa sekä lisäarvonsa, jota yritys tuottaa asiakkailleen. Asiakkaat osallistuvat mielellään keskusteluihin asioista, joita he pohtivat työssään. Osallistumalla ja seuraamalla keskusteluita sekä antamalla vastauksia asiakkaan kysymyksiin asiakasymmärrys kasvaa ja häntä osataan lähestyä parhaalla mahdollisella tavalla.

Potentiaalisia asiakkaita voidaan hakea LinkedIn-hakukoneella mm. koulutuksen, tittelin tai toimialan mukaan. LinkedInissä voidaan etsiä tietoa eri teemoista avainsanoilla. Postauksien löydettävyys paranee, kun hastag-aihetunniste (#) lisätään postaukseen.

4. Tietopankki työelämän teemoista
LinkedIn on paras kanava seurata toimialan kehitystä sekä työelämän päivän polttavia pohdintoja. LinkedInissä näkyvät eri toimialojen aktiiviset asiantuntijat, jotka keskustelevat alansa päivän polttavista teemoista ja jakavat tuoreita tutkimustuloksia. Seuraamalla uutisvirtaa saa laajan näkemyksen työelämän ajankohtaisista teemoista sekä uusista trendeistä.

5. Erottautuminen kilpailijoista
LinkedIn-näkyvyyttä suunniteltaessa on hyvä muistaa, että asiantuntijat kiinnostavat yleisöä enemmän kuin yritys. Kun yritys antaa mandaatin asiantuntijoille olla aktiivisia sosiaalisessa mediassa, se mahdollistaa positiivisen aktiivisuuden ja näkyvyyden kierteen, joka parhaimmillaan vahvistaa asiantuntijuutta ja kirii etumatkaa kilpailijoihin. Asiantuntijoiden ammattimaiset LinkedIn-profiilit toimivat yrityksen eduksi.

Asiantuntijoilla on myös omat verkostot, joiden kautta yrityksen tunnettuus laajenee. LinkedIn on kanava, jossa ”kuka tahansa” voi nousta alansa tunnetuimmaksi vaikuttajaksi. Näin ollen asiantuntijoiden valmentaminen LinkedInin käyttöön parantaa yrityksen mahdollisuuksia erottua kilpailijoista ja lisää etumatkaa myynnissä. Mitä enemmän on seuraajia, sitä nopeammin näkyvyyttä tulee lisää.

6. Rekrytointikanava
LinkedIn kehitettiin alunperin rekrytointikanavaksi ja se on kasvanut maailman suurimmaksi asiantuntijatietopankiksi. LinkedIn on tehokas rekrytointikanava, sillä sen kautta rekrytoija voi tavoittaa myös passiiviset työnhakijat. Yrityssivu mahdollistaa yrityksen rekrytoinnin LinkedInissä. Yritys voi ostaa joko yksittäisen työpaikkailmoituksen tai erikokoisia rekrytointipaketteja. Yrityksen näkyvyys laajenee, kun yrityssivua päivitetään aktiivisesti ja työntekijät jakavat yrityksen postauksia eteenpäin.

7. Myynti
LinkedInin uutisvirta on asiantuntijan myyntikenttä, jossa rakennetaan luottamusta avoimuuden ja asiantuntijuuden kautta. Tämä on sosiaalista myyntiä eli social sellingiä. Maksullinen LinkedIn Sales Navigator on lisäpalvelu, jolla voi seurata potentiaalisia asiakkaita ja joka on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Asiantuntija voi saada asiakkuuksia ja uusia verkostoja aktiivisella LinkedIn-näkyvyydellä, jotka parhaimmassa tapauksessa johtavat tarjouspyyntöihin ja yhteistyöhön.

Kati Saario,KTM, Sosiaalisen median konsultti, Happy Customer Company

Tingi tulleista – älä omista katteista!

Laita vientiprosessi kuntoon ja hyödynnä vapaakauppasopimuksia!globe-1339833_960_720

Suomella on EU:n jäsenenä kauppasopimus noin 70 eri maan kanssa, ja lisää on tulossa. Uusin sopimus on solmittu Japanin kanssa, sitä aletaan vaiheittain soveltamaan jo vuoden 2019 aikana.

Vuosi 2019 voi tuoda merkittäviä muutoksia myös toiseen suuntaan. Brexitin myötä tavaroiden vapaa liikkuminen EU:n ja UK:n välillä loppuu, tai ainakin vaikeutuu merkittävästi. Tällä hetkellä vaikutuksia vielä arvuutellaan, mutta selvää on, että jonkinlainen (kauppa)sopimus tähänkin tarvitaan. 

Kauppasopimukset eivät ole vain suuryrityksiä varten, pk -yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus hyötyä sopimusten eduista. Kauppasopimusten perimmäinen tarkoitus on lisätä ”vapaata” kauppaa sopimuskumppaneiden välillä. Usein puhutaankin Vapaakauppasopimuksista. Puretaan kaupan esteitä ja rajoituksia, maksetaan vähemmän tullia.

Suomalaiset yritykset panostavat vientiin, mutta raportit kertovat karun totuuden. Kauppasopimusten tarjoamia hyötyjä ei  hyödynnetä, tai niistä ei edes tiedetä.  Miksi annetaan 5-10% hintaetu kilpailijoille?

Jotta sopimuksia voi hyödyntää, ne pitää käydä läpi ja tunnistaa omia tuotteita koskevat vaatimukset. Jo kauppaa suunnitellessa pitää olla tiedossa kauppatavaran alkuperä ja tullinimike. Vapaakauppasopimukset ovat muodoltaan hyvin samanlaisia. Jokainen on silti oma yksilönsä. Jos tuntee yhden, ei voi sanoa tuntevansa kaikkia.

Kun sopimuksia päästään täysimääräisesti hyödyntämään, ne tuovat kilpailuetua. Vientimyyjä voi hymyssä suin mainostaa tuotteen olevan EU:n alkuperätuote. Tullietuudet tuontihetkellä vähentävät ostajan kokonaiskustannuksia. Kun homma on hallussa, koko vientiprosessi on sujuva ja mahdollisuus pysyvään asiakassuhteeseen kasvaa.

Vapaakauppasopimukset ovat yksi osa vientiprosessia. Vientiprosessi taas pitää sisällään ihan kaiken – aina kaupan suunnittelusta tavaran onnistuneeseen toimittamiseen ja maksun saamiseen saakka. Kyse on siis todella laajasta tapahtumaketjusta. Ja ketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki.

Niin kauppasopimusten kuin vientiprosessinkin kanssa pitää muistaa, että ne koskettavat koko vientiyritystä – ihan jokaista työntekijää. Jokaisella on omat vastuut ja velvollisuudet. Kun koko prosessi pistetään pieniksi palasiksi ja aletaan kartoittamaan vastuuhenkilöitä, saatetaan yllättyä. Esimerkiksi alkuperän ja tullinimikkeen määrittäminen saattaa tapahtua vasta prosessin loppupäässä, silloin kun tavaraa ollaan jo lastaamassa vientiin. Ja silloin on liian myöhäistä.

Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, ei vielä viikossakaan. Ymmärtämällä vientitapahtuman eri osien keskinäiset riippuvuudet ollaan kuitenkin jo oikealla tiellä. Myönteistä kehitystä saadaan aikaan ihan pieninkin askelin, vaikkapa selvittämällä omien kohdemaiden vapaakauppamahdollisuudet. Tuumasta toimeen siis.

Lisää Marikan oppeja saat osallistumalla 20.11.2018 Kauppakamarin Vientipäivään Seinäjoella!

Marika Samex 100 x 100 pxKirjoittaja Marika Nummila, Samex Solutions Oy, on työskennellyt aitiopaikalla huolintaliikkeen ammattiosaajana vastaten vienneistä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Marika toimii Samexilla päivittäin vientitullauksen asiakastuessa sekä tiiviissä yhteistyössä Tullin asiantuntijoiden kanssa.

Lähes 700 henkilöä yli kolmestasadasta suomalaisesta vientiyrityksestä on osallistunut Marikan koulutuksiin ja hän on saanut erinomaista palautetta iloisesta, tehokkaasta ja asiakaslähtöisestä asiantuntijuudestaan.