Muutoksia vuodelle 2018

Uusi vuosi tuo jälleen muutoksia varsinkin verotukseen liittyviin asioihin. Tässä on lista suurimmista vuoden 2018 mukanaan tuovista muutoksista. Kerromme mielellämme lisää, jos haluat saada lisätietoja näihin aiheisiin liittyen.

Varainsiirtovero poistuu eräissä yritysmuodon muutoksissa

Varainsiirtovero poistuu, jos toiminimiyrittäjä tai maa- ja metsätalousyrittäjä ryhtyy harjoittamaan toimintaa osakeyhtiönä ja kiinteää omaisuutta tai arvopapereita siirtyy siinä yhteydessä perustettavalla osakeyhtiölle. Verovapaus ei laajene tilanteisiin, joissa toiminimiyrityksen tai maa- ja metsätalousyrittäjän omaisuutta siirretään henkilöyhtiölle (Ay tai Ky) yritysmuodon muutoksessa. Lakia sovelletaan 1.1.2018 tai sen jälkeen tapahtuviin luovutuksiin. 

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Verohallinnolle

Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnolle 1.1.2018 alkaen, kun tuojana on arvolisäverovelvollisten rekisteriin merkitty yritys. Arvonlisäveron perustetta ja veroa ei ilmoiteta enää tullausilmoituksella, eikä maahantuoja maksa veroa Tullille. Vero ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella. Samalla ilmoituksella ilmoitetaan myös suoritettavaa veroa vastaava vähennys, mikäli tavara tulee yrityksen vähennykseen oikeuttaavaan käyttöön.

Yritysten verotusmenettely uudistuu

Eduskunnassa on käsiteltävänä lakiehdotus, jonka mukaan osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen sekä yhteisetuuksien (esim. tiekunnat) verotus päättyisi yksilöllisesti, kun Verohallinto on toimittanut verotuksen.  Verotuspäätöksellä ilmoitettaisiin verotuksen päättymispäivä yrityskohtaisesti samoin kuin mahdollisen jäännösveron, kansankielellä ”veromätkyn”, eräpäivä. Hallituksen esityksen mukaan yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotus päättyisi viimeistään 10 kk kuluessa tilikauden päättymisestä. Myös veroilmoituksen virheistä aiheutuvien veronkorotusten määriin on tulossa muutoksia lakiesityksen toteutuessa. Tavoitteena on, että uudistuvat säännöt tulisivat voimaan pääosin 1.5.2018. 

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien ennakonkanto muuttuu 

Mikäli tilikausi on kalenterivuosi, voi ennakkoa täydentää ilman korkoseuraamuksia tammikuun loppuun saakka. Helmikuun alusta jäännösverolle lähtee juoksemaan niin sanottu huojennettu viivästyskorko, joka on 2 %. Koron laskenta alkaa siis kolme kuukautta nykyistä aiemmin. Toiminimet ja henkilöyhtiöt siirtyvät tähän menettelyyn 1.11.2018. 

Taksien autoverotus muuttuu

Hallitus esittää, että taksien nykyinen 4 800 euron autoveron alennus poistuisi vaiheittain heinäkuuhun 2022 mennessä. Nykyisen suuruisen alennuksen saisi, mikäli auto on rekisteröity taksiliikenteeseen ennen lainmuutoksen voimaantuloa 1.7.2018. Isot esteettömät tila- ja koulukuljetustaksit säädettäisiin kuitenkin kokonaan autoverottomiksi.

Työantajan korvaamien koulutuskustannusten verovapaus laajenee

Veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Verovapaus laajenee kattamaan myös peruskoulutuksen. Koulutuksen katsottaisiin tapahtuvan työantajan intressissä aina, kun työnantaja päättäisi kustantaa työntekijälle koulutusta, joka olisi hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työantajan palveluksessa. Verovapaus koskee myös yhtiön johtoa ja hallintoa sekä osakeyhtiön osakkaita ja henkilöyhtiön yhtiömiehiä.

Tilapäisen työmatkan määräaika pitenee

Komennukselle lähtevien työntekijöiden verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen.

Teksti: Mediatili Oy, Savonlinna.
Alkuperäinen lähettäjä ja luvan antaja: Suomen Taloushallintoliitto Ry

 

Kurkkaa oman alueesi kauppakamarin ajankohtaiset aihepiiriin liittyvät koulutukset: https://kauppakamari.fi/k2/kauppakamarit/etsi-oma-kauppakamarisi/

 

Älä dissaa mun bonarii

Johtamisen opit ja ismit tuntuvat olevan jatkuvalla laukalla. Keskustelu nelistää laidalta toiselle, vaikka viisaus on ja pysyy keskitiellä. Palkitsemisessa aineeton on ollut viime aikojen mantra. Ihan aiheesta, mutta samalla tuntuu usko taloudelliseen palkitsemiseen kadonneen. Tasapainon vuoksi listasin 5 hyvää syytä rahapalkkioille.

  1. Työsuhde on vaihtosuhde. Vaikka kuinka tekisi rakkaudesta lajiin, on vaihtokaupan oltava reilu. Kun antaa ja saa aikaan enemmän, ansaitsee muutakin kuin sydämelliset kiitokset.
  2. Rahalla on arvoa. Taloudellisen palkitsemisen vaikutuksen on todettu laimenevan, mitä ylemmillä ansiotasoilla liikutaan. Suurimmalle osalle meistä rahalla on kuitenkin väliä. Merkityksellisyyden kokemus tekee työstä antoisaa, mutta myös tulospalkkio antaa mahdollisuuden lisätä elämään laatua.
  3. Rahasta saa dopamiini-hitin. Dopamiini on mielihyvähormoni, jota erittyy saavuttamisen kokemusten yhteydessä. Raha siis palkitsee, mikäli koemme että bonus on osittain tai kokonaan oman ponnistelun tulos. Dopamiini addiktoi, mikä saa meidät toistamaan palkittavaa toimintaa. Myyntimiesten bonarimalleissa on siis iät ja ajat noudatettu pelillistämisen peruslogiikkaa.
  4. Raha vahvistaa viestiä. Kokemus arvostuksesta välittyy ihmiseltä ihmiselle, aidossa kohtaamisessa. Vaikutus kuitenkin rapautuu, mikäli viestiä ei missään vaiheessa vahvisteta rahalla. Kun yritys menestyy, on kohtuullista että tekijät saavat osansa. Sisäinen motivaatio on kovilla, jos herää tunne epäoikeudenmukaisuudesta.
  5. Palkitsemisjärjestelmä vahvistaa sisäistä motivaatiota. Kyllä. Todellakin. Järjestelmä ja sen palkitsemisperusteet voidaan rakentaa tavalla, joka vahvistaa yhteisöllisyyden, merkityksellisyyden, autonomian ja hallinnan tunnetta. Palkkiot ovat tällöin piste iin päällä.

Palkitsemisessa onnistuminen ei riipu palkitsemistavasta. Huono johtaminen on huonoa ja hyvä hyvää, tulee se missä paketissa tahansa. Palkkioiden ympärillä käytävän eipäs-juupas –keskustelun sijaan kannattaisi tutkiskella, minkälaisin edellytyksin palkitsemistarkoituksessa tehdyt teot tuottavat aitoa lisäarvoa yhteisölle.

Viime kädessä kaikki palkitseminen on aineetonta, palkitsevien kokemusten tuottamista. Ja palkitsemisessa epäonnistuminen tulee aina kalliiksi, käytti rahaa tai ei.

Teksti: Saara Tarumo on sosiologi ja yrittäjä, joka muotoilee työkseen palkitsevia työyhteisöjä. http://www.happycompany.fi/

 

Kuka tarvitsee ihmistä, kun robotit vievät työt – vai vievätkö?

Kauppakamarin ja Henry ry:n joka keväisessä Henkilöstöpäivät- laivaseminaarissa tietokirjailija, kolumnisti Petteri Järvinen pohti esityksessään, vievätkö robotit ihmisten työt ja tarvitaanko jatkossa ihmisiä.

Petteri Järvisen henkilökohtainen avustaja Amazon Echo, musta pieni pönttö nimeltään Alexa kertoi esityksen aluksi, millainen sää on seminaarimatkan kohteena olevassa Tukholmassa. Alexa tiesi myös, mitä Järvisen ostoslistalla on. Alexa viihdytti kuulijoita myös soittamalla mitä tahansa musiikkia siltä pyydettiin, mutta juomia Alexa ei kuitenkaan suostumaan tarjoilemaan seminaariväelle.

Puhelin ratkaisee jo yhtälöitä – tarvitaanko enää matematiikan opettajia. Tai puhelin kääntää eri kielille lauseita. Monet perinteiset palvelut ovat jo muuttuneet digitaaliseksi. IoT yhdistää palvelut ja laitteet toisiinsa. Esimerkkinä Järvinen mainitsi ruokaa tilaavan jääkaapin, joka esiteltiin alkuvuodesta USAssa. Koulutuksen perässä pysyminen on iso kysymysmerkki. Petteri Järvinen ennustaa, että koulutusta tarvitaan jatkossa luovuudessa , jatkuvassa oppimisessa tai sosiaalisissa taidoissa. Perinteisen ohjelmoinnin osaaminen voi olla jo aikansa elänyttä, sillä pian laitteet ymmärtävät ihmisen puhetta, kuten Järvisen henkilökohtainen avustaja Alexa tekee.

Vanhoja työpaikkoja kuolee, mutta uusia syntyy, kuten aina ennenkin.Esimerkiksi pankkisektori työllistää nyt enemmän kuin v. 2000. Digitalisaatio on fakta, joka luo kasvua ja kasvu luo työtä. Muutoksen nopeus kuitenkin uhkaa ylittää ihmisen oppimiskyvyn nopeuden.

Järvinen nosti Uberin esimerkkinä, jossa yhdistyvät kaikki digitalisaation elementit kuten disruptiivisuus, jakamistalous tai mobiilitekniikka. Uber hyödyntää kuitenkin lain harmaata aluetta, sillä ansiontarkoitus ja välityspalvelu ovat luvanvaraisia. Rakennemuutos tuntuu hallitsemattomalta, mutta onko koskaan rakennemuutos ollut hallittua. Pahin este suomalaisten menestykselle on korvien välissä ja silmien edessä. Järvisen mukaan Suomi ei ole mikään byroslavia. Hän toi terveisiä USAsta, jossa eri osavaltiossa on erilaisia säädöksiä ja oli sitä mieltä, että Trumpin suosio perustuu sääntelyyn kyllästyneisiin amerikkalaisiin.

Kotitöiden osalta voimme me naiset olla huoletta, sillä tietoyhteiskunnassa pääsääntöisesti naisten hoitamat tehtävät ovat korvaamattomia. Roboteille on vaikea opettaa ihmistaitoja, sillä puutarhan hoitaminen tai pyykin peseminen ovat haasteellisia töitä.Tosin Panasonicin pesukone on jo oppinut viikkaamaan yhden paidan vain 3 minuutissa.

Ihmisen vahvuuksia ovat reagointikyky odottamattomiin tilanteisiin, viestintä ihmisten kanssa tai empatia ja inhimillisyys. Paras tulos saadaan hyödyntämällä robottien ja ihmisten vahvuuksia, ei kilpailemalla keskenään. Järvinen muistutti, että robotilla ei tarkoiteta elokuvista tuttua, kävelevää hirviön näköistä otusta, vaan tietokonetta ja tulevaisuuden uudenlaisia tietoteknisiä laitteita.

Työtä ei mitata pelkällä tehokkuudella. Etiikka ja arvot ovat ennenkin ohjanneet kulutusta ja kehitystä. Järvinen päätti esityksensä toteamalla, että ”ihminen ei voi kilpailla robotin kanssa muuttumalla yhä enemmän koneeksi vaan olemalla yhä enemmän ihminen”.

Helsingin seudun kauppakamari järjestää vuosittain Henry ry:n kanssa yhteistyössä jäsenorganisaation henkilöstöpäättäjille suunnatun laivaseminaarin. Tänä vuonna seminaarin ajankohta oli 25. – 26.5.2016. Seuraavan kerran henkilöstöpäättäjät kokoontuvat Henkilöstöpäiville 7. -9.6.2017.