On vain brändi.

Digitalisoituminen on muuttanut mediaa ja samalla markkinoinnin pelikenttää ja jopa toimintalogiikkaa. Sosiaalisen median ryntäys on pakottanut yritykset laajentamaan fokustaan perinteisen printtimedioiden ja television kautta tehdyn viestinnän lisäksi digitaaliseen, internetin kautta käytävään viestintään. Brändin rakentamista, kasvattamista, ylläpitämistä ja mittaamista voidaan tehdä usein eri tavoin esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Merkittävä muutos markkinoinnin laajenemisessa printtimediasta internetiin on keskustelun kaksisuuntaisuus. Yrityksen viestintä kohdeyleisölle ei ole enää yksipuolista tiedottamista, vaan se on muuttunut interaktiiviseksi keskusteluksi. Uskon esimerkiksi asiakaspalautteen luonteen muuttaneen asemaansa brändin rakentamisen olennaisen tärkeänä tekijänä. Asiakaspalautteeseen reagoiminen voi nostaa tai tuhota tuotteen menestyksen markkinoilla. Niin kutsuttu puskaradio on muuttunut entistä tehokkaammaksi ja laajemmaksi eikä yritys pysty suodattamaan asiakkaiden antamaa palautetta julkisuudessa, kuten ennen.

Yleisöä, toisin sanoen potentiaalista asiakaskuntaa, on läsnä joka puolella ja jokaisessa hetkessä. Markkinoinnin kentän laajentuminen internetiin on antanut yleisölle mahdollisuuden suoraan, jatkuvasti kehittyvään ja vastavuoroiseen palautteeseen. Yritykset tarvitsevat tätä palautetta ja yleisöä. Mikäli yritys ei rakenna, osallistu ja aktivoi yleisöä osallistumaan, jää se helposti kehityksessä jälkeen. Käyttämällä hyödyksi sekä maksettua että ansaittua mediaa yritys voi lisätä niin kutsuttua omaa yleisöään (= ihmiset, jotka herkästi valitsevat kyseisen yrityksen tuotteen tai palvelun kilpailijan sijaan). Panostamalla suuremman ja paremman oman yleisön kehittämiseen voidaan saavuttaa suunnaton etu markkinoilla.

Tulevaisuuden tarpeiden ennustaminen vaatii jo ymmärrystä trendeistä ja heikkojenkin signaalien tulkintaa, niin sanottua muutosten haistelua. Lokerointiajattelu on lyhytnäköistä – ja sitä paitsi historiaa. Ei ole erillistä viestintää. Ei ole erillistä markkinointia. Ei ole erillistä somea. Ei ole edes erillistä tuotetta. On vain brändi, jota kaikki yrityksen toimet tukevat.

 

Lilla Jokinen, koulutuspäällikkö, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarisihteeri2

Tomas Forsgård: yritys kasvuun Out-In-mallilla

Tomas_Forsgard

Millainen yritys menestyy? Kokeneen yritysjohtajan ja strategiatyön ja markkinoinnin kouluttajan Tomas Forsgårdin yksi pääteesi on niin sanottu Out–In-malli. Siinä asiakkaat ja markkinat määräävät, kenelle ja miten rakennetaan tarjooma, jolla selkeästi erottaudutaan muista pelaajista tehden kilpailijoista irrelevantteja.

Mallin vastakohta on In–Out-näkökulma, jossa keskiössä on yrityksen nykyinen tarjooma. Pohdinnat keskittyvät siihen, mistä tarjoomalle löytyy asiakas. Jos asiakasta ei helposti löydy, niin annetaan alennusta, jotta kauppa käy. Se tie on pian nähty.

Tomas on 30-vuotisen uransa aikana käynyt läpi kolme suomalaisen teollisuuden peruskiveä: paperi ja kartonki, kemia ja metalli. Hän on työskennellyt liiketoiminnan johto- ja kehitystehtävissä suomalaisten suuryhtiöiden, kuten Huhtamäki, Kemira ja UPM, palveluksessa kotimaassa ja maailmalla. Tehtäviin on kuulunut niin strategiavastuuta, myyntiä kuin esimerkiksi tuotannon ja toimitusketjujen kehitystä..

Tällä hetkellä Tomas toimii sijoittajana ja neuvonantajana yhtiöryppäässä, jossa kehitetään teknologialähtöisiä konsepteja ja luodaan niistä kaupallisia tuotteita ja palveluita. Osa konsepteista on omia ja osa ostettuja. Kaikissa on tavoitteena irtaantua niin sanotun toisen vaiheen rahoituksen jälkeen.

Tomas on lupautunut yhdeksi kasvumentoriksi Kauppakamarin syksyllä 2017 käynnistyvään Kasvu 100 -mentorointiohjelmaan, jossa kunnianhimoisena tavoitteena on voittaa yrityksen kasvun esteet 100 päivän aikana. Haasteena voi olla esimerkiksi

  • toiminnan kasvattaminen kotimaassa tai laajentuminen kansainvälisesti
  • myynnin ja markkinoinnin kehittäminen
  • strategian uudistaminen
  • liiketoimintamallin kehittäminen.

Kasvu 100 -ohjelmasta voi lukea lisää Kauppakamarin sivuilta sekä aiemmasta blogikirjoituksesta 10 kysymystä ja vastausta Kasvu 100-mentorointiohjelmasta.

Ohjelmasta antavat mielellään lisätietoja:

Jukka Jääskeläinen
myyntipäällikkö
p. 040 588 5484
jukka.jaaskelainen(at)chamber.fi

Kimmo Sallinen
yhteyspäällikkö
p. 0400 455 763
kimmo.sallinen(at)chamber.fi

Antti-Pekka Hulkko
palveluliiketoiminnan johtaja, Helsingin seudun kauppakamari

Kuinka onnistua digiratkaisujen hankinnassa?

Digiratkaisu on ehkä digitalisaatiota helpommin hahmotettava, käytännönläheisempi käsite. Etelä-Pohjanmaan kauppakamari kannustaa puhumaan digitalisaatiosta – pilkkomalla tarve osiin. ”Isoimmat virheet tehdään monasti heti tarpeen arvioinnissa.” sanoo Mikko Jauhonen jäsenyrityksestämme Tehoksesta.

Jauhonen koulutti alueemme yrityksiä Seinäjoella. Tästä blogista luet hankinnan 10 vaiheesta, toimittajasopimuksen tekemisestä ja loppukäyttäjän haltuunotosta.

#epkauppakamari
#kamarikouluttaa
#digitalisaatio
#digiratkaisu
#digihankinnat

Kuinka onnistua digiratkaisujen hankinnassa?

Muistanet WAP:in 2000-luvun alusta?  Sen menestys jäi torsoksi. Digitalisaatio on samanmoinen suutari ellei päästä puhumaan käytännön toteutuksista. Digitalisaatiossa on mahdollisuuksia tehdä rahaa. Puhutaan siis muun muassa työtä tehostavista digiratkaisuista.

Kerron muutamia vinkkejä, miten voit onnistua digiratkaisuiden hankinnassa. Käsittelyssä ovat vaiheet ennen hankintapäätöstä ratkaisun hyötyjen kotiutukseen.

blogikuva 1 Tehos

Isoimmat virheet tehdään monasti heti tarpeen arvioinnissa. Joskus peruste puuttuu. Halvin projekti on huono idea, jota ei aleta toteuttamaan. Tämä tarkoittaa, että joskus kun lähdetään arvioimaan tarvetta, huomataan onneksi ajoissa ettei sen idean konkretiaan vieminen olekaan hyvä idea. Tee siis laskenta hankintahinnasta sekä jatkuvista kustannuksista ja tuotoista.

Kerro kustannusarvio varmuuden vuoksi 1,5:llä ja jaa hyötyarvio 1,5:llä.
Muista varata rahaa myös käyttöönoton jälkeisille parannuksille.

Hankintaperusteen löytyessä on syytä sanoin ja luvuin avata, miksi ratkaisu on syytä hankkia ja mihin ongelmaan se vastaa. Parhaimmillaan tarina mahtuu 1-2 sivulle. Vältät monta ongelmaa, kun kaikki tietävät heti alkuunsa ison kuvan.

Toimittajien etsinnässä voit hyödyntää verkostoja, hakukonetta ja asiantuntijoita. Apua on tarjolla.

Kilpailutusvaiheessa kuvaa ne käyttötapaukset, mihin ratkaisun on vastattava. Pyydä nähdä demo. Ota loppukäyttäjät mukaan jo tässä vaiheessa. Käy referenssikohteissa, mikäli kandidaatilla sellaisia on. Painota valinnassa enemmän teillekin tulossa olevan ratkaisun käytössä olon aikaa kuin aikaa ennen sitä.

Kelpo sopimus antaa verrattoman raamin hankinnan onnistumiselle ja tekemiselle. Esimerkiksi yleiset IT-sopimusehdot toimivat runkona. Tingi vielä hinnasta ja sisällytä sopimukseen kohdat, joilla varmistat toimittajan sitoutumisen.

blogikuva 2 Tehos

Ota henkilöstö mukaan työhön alusta alkaen ja kasvavasti. Jos ratkaisuun satsaat 100 rahaa, käytä vielä 10 rahaa lisää perehdytykseen: saadut hyödyt tuplaantuvat.

blogikuva 3 Tehos

Joskus kyse on vain siitä, vanhoja digiratkaisuita ei vain käytetä oikein. Uusia ei ole aina parempi. Mieti, onko vanhasta vielä tekoa. Vasta ratkaisun käyttö opettaa: poista havaitut typeryydet ja paranna jatkuvasti.

Hankintaan on olemassa oivia käytäntöjä. Lopputuloksen tulee olla tärkeämpi kuin menettelyn. Käytä byrokratiaa vain sen verran kuin on tarpeen.

Ja yksittäistä vippaskonstia ei ole olemassa. Digihankinnoissa onnistuminen on sarja oikeita valintoja, alkaen ideasta siihen asti, kunnes ratkaisusta luovutaan. Sinäkin onnistut.

Mikko Jauhonen

Kirjoittaja on Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin jäsenyrityksen Tehos Oy:n toimitusjohtaja ja kouluttaja.