Älä esimies väistä ”draamaa” vaan käsittele se

henrietta aarnikoivu

Työyhteisö koostuu erilaisista työntekijöistä. Työpaikalla kaikkia persoonasta ja toimintatyylistä riippumatta yhdistää sama työpaikka ja yrityksen tavoitteet. Työntekijöiden erilaisuus konkretisoituu työn tekemisen tavoissa ja tuloksissa. Työntekijän käyttämismalli voi edistää työyhteisön tavoitteiden saavuttamista ja hyvinvointia. Se voi myös toimia toisin päin. Työntekijän tapa toimia vaikuttaa haitallisesti työyhteisön suoritukseen ja hyvinvointiin.

Yksilöllisyys ja erilaisuus tulee kiistatta huomioita esimiestyössä. Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että yksilöllisyyden huomioimisen varjolla henkilöstö asettuu epätasa-arvoiseen asemaan. Yksilöllisyyden huomioiminen pahimmillaan on haitallisen käyttäytymisen ja laiminlyöntien ymmärtämistä persoonan ja toimintatyylin varjolla. Huomiotta jää, että jokainen kuitenkin viime kädessä valitsee miten käyttäytyy. Parhaimmillaan yksilöllisyyden huomioiminen tukee työntekijöiden kukoistusta.

Tunnistatko tilanteen, jossa yhdelle työyhteisön jäsenelle muista poiketen sallitaan haitallinen käyttäytyminen? Usein näissä tilanteissa taustalla on kyse yrityksestä ylläpitää näennäistä tasapainoa, joka johtaa kuitenkin epätasapainoon. Esimiehen on helppo pistää pää pensaaseen ja ohittaa hankalan tapauksen epäasiallinen toiminta. Näin vältytään niin sanotulta ”turhalta draamalta”. Puuttuminen kohdistetaan henkilöön, joka on helpommin hallittavissa ja avoimen negatiivisen reaktion riski on pienempi. Samaan aikaan kuitenkin koko yhteisö näkee tilanteen, jossa henkilöstö asettuu epätasa-arvoiseen asemaan. Tämän myötä vähemmän dramaattiset työntekijät menettävät uskon yritykseen ja keskinkertaistuvat tai lähtevät pois.

Kun esimies väistää draamaa, tarkoittaa se yleensä sitä, että samalla aiheutetaan haittaa yrityksen sitoutuneille ja työnimua omaaville työntekijöille. Hyvä kysymys on miksi tasapaino on meille niin tärkeä? Tasapainon hakeminen saattaa tarkoittaa toimimattomia kompromisseja. Liiallinen tasapainon haku ja draaman pelko vie työyhteisön harmauteen, jossa pinnistely yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja ylpeys työstä näivettyvät. Keskiössä on draamailun kuningas tai kuningatar, joka heiluttaa tahtipuikkoa ja toimii omilla säännöillään.

Miten sitten suhtautua draamaan? Kuten todettu sitä ei kannata pelätä. Se kuuluu asiaan. Työyhteisöön kuuluu myös henkilöitä, joilla on vahva draaman taju ja vahvat sekä dramaattiset reaktiot. Näitä ei tule tyrmätä, niitä ei tule väistää, vaan ne tulee käsitellä. Tunteisiin on oikeus työpaikallakin, mutta rajojakin on asetettava. Kun tunteita käsitellään niiden ilmaisu myös kehittyy. Tämä toki vaatii panostuksia esimieheltä, mutta pidemmällä aikavälillä palkitsee.

Esimiestehtävä on myös kasvatustehtävä asianmukaiseen käyttäytymiseen työyhteisössä. Se vaatii sitkeyttä ja työtä. Jossain vaiheessa tulee myös tunnistaa tuottaako panokset tuloksia. Jos tuloksia ei kohtuullisessa ajassa synny, esimies ei väistä, vaan työyhteisön etu huomioiden luopuu negatiivisesti työyhteisöön vaikuttavasta työntekijästä.

Teksti: Henrietta Aarnikoivu, ProTulos Oy

Kirjoittaja on ratkaisukeskeinen valmentaja, YTM ja ProTulos Oy:n perustaja. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus esimiehenä ja esimiestyön sekä johtamisen kehittäjänä.
Henrietta pitää Asiantuntijasta esimieheksi -koulutuksen Kokkolassa 21.3.

Rekrytointi vaatii vahvan brändin ja viestintää

vappu2 (1)

Työmarkkinat ovat murroksessa ja työnhaun asetelma on jo kääntynyt takavuosien lama-ajoista toisinpäin. Yhä useammalla alalla työnantajat käyvät hyvistä tekijöistä kiihtyvää kilpailua. Työnhakijat valitsevat seuraavan työnantajansa yhä tarkemmilla kriteereillä.

Vakituinen työpaikka ei siis enää olekaan se ensisijainen haave nuoren osaajan mielessä. Tutkimusten mukaan yhä harvempi on valmis muuttamaan työn perässä tai uhraamaan muuta elämäänsä työn eteen.

Mikä sitten ratkaisee kiihtyvässä kilpailussa hyvistä tekijöistä? Toki työn sisältö on edelleen ykkönen. Yhä kiinnostuneempia ollaan siitä, että työllä on tarkoitus ja merkitys – ja työnantajan arvomaailma sopii sopivat yhteen oman ajattelun kanssa.  Myös työhyvinvointi ja työyhteisö ovat nousseet yhdeksi merkittävimmistä kriteereistä työnantajaa kohtaan.

Mihin asemaan tämä jättää työnantajat? Työnhakijoita neuvotaan timanttisen CV laadinnassa, omien vahvuuksien korostamisessa ja videohaastatteluiden tekemisessä, mutta missä on toisen osapuolen eli työnantajan toimintatavan kehittäminen? Liian monessa organisaatiossa työnantajaprosessit ja -viestintä ovat vielä edellisellä vuosituhannella. Eikä niillä nykyisessä toimintaympäristössä pitkälle pötkitä.

Viesti avoimesti ja rohkeasti

Kun mietitään ”Miten saamme parhaat tekijät meille?”, keskitytään usein vain muotoilemaan kauniita lauseita työpaikkailmoitukseen.  Ilmoitukset lupaavat yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ja jättävät kertomatta olennaisia asioita työnkuvasta ja tehtävään haettavan roolista yrityksen arjessa. Parasta kuitenkin olisi antaa hakijalle mahdollisimman tarkka ja rehellinen kuva, millaiseen tehtävään ja ympäristöön hakija on tulossa. Mitäpä jos työnantaja tekisikin itsestään videon, jossa esittelisi työtä, tiimiä ja yleisfiilistä!

Nykyisessä avoimessa ja läpinäkyvässä viestintäympäristössä kaunistelulla on lyhyet jäljet. Digitaaliset verkostot antavat työnhakijalle vikkelän väylän perehtyä ja pahimmillaan pettyä siihen, vastaavatko ylisanat todellisuutta.

Yrityksen verkkosivujen rooli nousee merkittäväksi myös työntekijöiden houkuttelussa. Kerrotaanko siellä meistä työpaikkana avoimesti ja vakuuttavasti, työntekijöiden suulla? Myös keskustelupalstat, sosiaalinen media ja google-arviot ovat täynnä kommentteja niin yritysten nykyisiltä kuin entisiltäkin työntekijöiltä. Ilmoitusten kiiltävän pinnan alta paljastuu helposti vähemmän mairittelevia totuuksia, mikäli yritys ei ole välittänyt pitää huolta työntekijäkokemuksesta.

Vasta tämän jälkeen potentiaalinen hakija tekee päätöksen, onko työnantaja riittävän kiinnostava, jotta hän on valmis uhraamaan aikaa hakemuksen tekemiseen.

Älä mokaa hakuprosessia

Hakuprosessi on se työntekijäkokemuksen varsinainen koetinkivi, jota ei parane mokata. Yllättävän moni yritys ei edelleenkään ole ymmärtänyt jatkuvan viestinnän merkitystä työnhakuprosessissa.

Helsingin Sanomien tekemän kyselyn mukaan on enemmän sääntö kuin poikkeus, että työhakemuksiin ei vastata mitenkään. Jos hakija on käyttänyt päiviä valmistellen ennakkotehtäviä, hakemuksia, ja haastatteluita, vähintä mitä työnantaja voi tehdä on noteerata hänen vaivannäkönsä  ja kertoa ripeästi prosessin etenemisestä.

Rekrytointi on ennen kaikkea vuoropuhelua, jossa pitäisi olla mahdollisuus kommunikoida avoimesti – puolin ja toisin. Sen aikana tehdään lopullinen päätös yritykseen sitoutumisesta. Onpa niitäkin, jotka jättävät leikin kesken haastattelun jälkeen, kun kokemus yrityksestä on ollut negatiivinen.

Ja kun sopimus sitten syntyy – voi sitä onnen päivää! Mutta tästä alkaa vasta todellinen työnantajamielikuvan testi. Onko yritys sellainen, että työntekijät viihtyvät, saavat mahdollisuuksia ja ovat valmiita suosittelemaan työpaikkaa? Työhyvinvointi on muutakin kuin työterveyspalvelua: se koostuu mm. yrityskulttuurista, johtamisesta, työn merkityksellisyydestä ja sopivuudesta eri työntekijäryhmien elämäntilanteisiin.

Koska lopulta kuitenkin parasta työnantajamarkkinointia on olla aidosti hyvä työnantaja. Jos hoidat huonosti nykyiset työntekijät, voit olla varma, että parhaat uudetkaan kyvyt eivät hakeudu luoksesi. Huono työnhakijakokemus voi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen menestykseen vielä vuosien päästä, kun vanhat työnhakijat ovatkin päättävässä asemassa pöydän toisella puolella.

Luottamus syntyy, kun toimitaan kuten luvataan. Ja luottamuksesta kannattaa kertoa – isolla kellolla!

Kirjoittaja Vappu Aura vastaa Avidlyssä viestinnän palveluista sekä strategisesta viestinnän suunnittelusta. Yhdessä Johanna Kivimäen kanssa hän pitää Vaasassa 20.3. koulutuksen Halutaanko teille töihin? -Näin rakennan työnantajamielikuvaa.

Pohjanmaalla rekrytoidaan kaikilla aloilla

 

Tilanne Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityskentällä on hyvä, kertoo Pohjanmaan kauppakamarin jäsenyritystensä parissa tämän kuun alussa toteuttama Business Panel -suhdannekysely. Kaikki mittarit ovat nousseet edellisestä, marraskuussa toteutetusta mittauksesta. Kaikki mittarit ovat myös vahvasti nollaviivan yläpuolella eli positiivisia vastauksia on selvästi enemmän kuin negatiivisia.

Viime keväästä asti näkynyt työvoimapulan kasvu on jatkunut edelleen. Kasvua syksyn mittauksesta on 6 prosenttiyksikköä ja vuoden takaisesta 15 prosenttiyksikköä. Ammattitaitoisen työvoiman puute jarruttaa kasvua jo lähes puolella (47 %) vastaajayrityksistä. Työvoimapula on merkittävin rakennusalalla (57 %) ja teollisuudessa (52 %). Palvelualalla osaajapula jarruttaa kasvua 44 prosentilla ja kaupan alalla 42 prosentilla. Riittämätön kysyntä jarruttaa kasvua vielä 19 prosentissa vastaajayrityksiä. Merkittävää on, että enemmän kuin riittämättömästä kysynnästä kärsiviä yrityksiä, on niitä, joilla ei ole lainkaan tuotantokapeikkoja (21 %). 

Lisäkysymyksenä kysyttiin tällä kertaa yritysten rekrytoinnissa kohtaamia haasteita. Ylivoimaisesti suurin haaste (68 prosenttia) on hakijoiden tehtävään riittämätön työkokemus. Merkittäviä haasteita ovat myös se, että avoimiin työpaikkoihin ei saada hakemuksia lainkaan (50 %), hakijoiden tehtävään soveltumaton koulutus (48 %) sekä kova kilpailu työntekijöistä (42 %). Yrityksiltä kysyttiin myös ammatteja, työtehtäviä tai osaamisia, joista on pulaa. Vastauksissa erityisesti esiin nousivat koodarit, teollisuuden tuotantotehtävät, syvempää osaamista vaativat myyntitehtävät sekä rakennusalan työnjohtotehtävät.