Kymppi-koulutuksella tehokkuutta ja mielekkyyttä työhön

Satu Lipsanen_kuvaajaKariKauppinen

Työntekijöistä koulutetaan oman yksikkönsä linkki työnjohtoon päin, koko työyhteisön tehokkuus ja työn mielekkyys kasvavat

Teksti ja kuvat: Kari Kauppinen

Yritysjohdossa ollaan tyytyväisiä Etelä-Savon kauppakamarin ja VMK valmennuksen Kymppi-koulutukseen. Kymppi-koulutus pyrkii muun muassa madaltamaan kynnystä työntekijöiden ja toimihenkilöiden sekä yritysjohdon välillä. Tämän pitäisi lisätä vuoropuhelua, kehitysideoita ja työviihtyvyyttä, jotka heijastuvat myös yrityksen tulokseen.

Kymppi-koulutuksen tavoitteena on luoda yrityksille uusia työkaluja ja toimintamalleja johdon ja esimiestyön tueksi. Samalla se on viestintäkanava johdosta työntekijäportaaseen johdon linjaamista strategioista ja liiketoiminnan kehittämispäätöksistä.

Esimerkiksi Lipa-Betoni Oy:n toimitusjohtaja Satu Lipsanen (kuvassa) sanoo, että työstä voi tulla koulutuksen myötä mielekkäämpää, mikä voi siten näkyä työviihtyvyydessä ja yrityksen tuloksessa.

– Kun saadaan joitakin turhia ja tyhmiä asioita karsittua, niin tekeminen tehostuu. Saadaan tehtyä asioita helpommin ja fiksummin, sanoo Lipsanen.

Lipsanen miettii myös sitä, että viesti kulkee jatkossa paremmin, kun työnjohdon valtuuttamina on yksiköissä Kymppejä, jotka on nostettu työntekijöiden joukosta.

– Välillä voi olla iso kynnys sanoa asiasta toimihenkilölle ja on helpompi sanoa asiat toiselle vastaavanlaiselle työntekijälle.

Nyt koulutettavat Kympit ovat juuri niitä linkkejä, jotka voivat viedä yrityksen ruohonjuuritason ajatuksia, ideoita ja toiveita eteenpäin päätettäväksi.

Yksi käytännön esimerkki työprosessien järkevöittämisestä Lipa-Betonissa oli lomatoiveiden läpikäyminen.

– Kympit kävivät tämän asian omien työryhmiensä kanssa läpi sen sijaan, että työnjohtajan olisi tarvinnut olla siellä sumplimassa asiaa. Yksi porras jäi välistä pois, sanoo Satu Lipsanen.

Kymppi on myös sovittujen asioiden valvoja.

– Hän pystyy pitämään omassa yksikössään yllä sovittuja asioita, muistuttamaan tarvittaessa, että tästä on ollut puhetta.

Lipsanen sanoo, että yritys lähti koulutukseen mukaan juurikin siksi, että koulutuksessa tulisi konkreettisia vinkkejä siitä, mitä asioita olisi hyvä käydä läpi, jotta arkityön metodit paranisivat.

– Ja myös miten Kympit on järkevää valita, monta heitä pitäisi olla ja millainen on heidän tehtäväkuvansa.

– Uskon, että olemme tässä hyvässä alussa ja saamme tästä hyvän toimintamallin, työkalun, meille, sanoo Satu Lipsanen.

Osaajan itsetunto nouse

Plastep Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Ketomäki sanoo, että Kymppi-koulutus on tuonut tehokkuutta asioihin ja Kympeiksi nimetyt ovat ottaneet oman uuden roolinsa yritystä entistä enemmän hyödyttävällä tavalla.

– Oma osaaminen ja tekeminen on noussut merkittävään rooliin ja fokusoitunut oikeisiin asioihin. Kymppi uskaltaa tuoda osaamistaan esiin ja tehdä ratkaisuja.

– Kun on selkeä nimetty rooli ja kyseiseen tehtävään on saatu koulutusta, niin se on nostanut ammatillista itsetuntoa. Meillä on joka vuorossa Kymppi, joka aina tietää, miten homma pitäisi mennä ja mitä pitää tehdä.

– Kympit osaavat ottaa vastuuta, kun huomaavat, että omassa tiimissä ja työvuorossa kaikki ei mene kuten pitäisi. Kymppi-nimi on Kympille selkänoja, että minulla on oikeus, velvollisuus ja tahtotila saattaa asia paremmalle tolalle. Valtaosalla tämä kyky on muutenkin, mutta ei aina välttämättä rohkeutta tehdä asioita. Kympit ymmärtävät tiimin roolin kokonaisuudessaan, selvittää Ketomäki.

Kristiina Ketomaki_kuvaajaKariKauppinen
Kristiina Ketomäki on tyytyväinen. Prosentit voisivat olla aina sata, ”mutta ei ole huono tämäkään”.

– Meillä on koulutuksen jälkeen muuttunut se, että yhdellä ihmisellä on selkeä vastuu pienemmästä kokonaisuudesta. Seuraavilla portailla on sitten vastuu isommasta kokonaisuudesta.

– Ja kyllä tämä helpottaa tiedonkulkua, asioiden suunnittelua ja valvontaa, jatkaa Ketomäki.

– Koulutus oli mielestäni hyvin rakennettu kokonaisuus ja se tuotti tulosta. Elämä on jatkuvaa oppimista.

– Lisäksi kaikki meidän Kympit suorittivat koulutuksessa Kymppipassin. Eli he ovat suorittaneet aiheesta pienimuotoisen tutkimuksen ja tehneet kehitystehtävän.

Oppeja Kymppi-koulutuksesta

Lauri Kero_kuvaajaKariKauppinen
Kymppi Lauri Kero: Olen oppinut ajattelemaan asioita laajemmin

Kymppi-henkilölle koulutus laajentaa ammatillista osaamista, tuo uusia mielenkiintoisia tehtäviä ja vastuita omalla työpaikalla sekä lisää mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Kymppi on samalla tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun kehittämisen osaaja.

Yksi koulutuksessa mukana olleista on Norelco Oy:n Lauri Kero (kuvassa), joka työskentelee laadunvalvonnassa.

– Koulutuksen jälkeen olen oppinut ehkä ajattelemaan asioita hieman laajemmin ja pyrin huomioimaan kehitettävien asioiden vaikutusta pidemmälle koko prosessiin.

– Uskon, että koulutuksen kautta saamme potkua yrityksen kehittämiseen jatkossakin. Uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen on tärkeää ja lisää työn mielekkyyttä.

Kero kertoo käytännön esimerkin omalta työpaikaltaan.

– Siisteys ja järjestys sekä kuinka ne vaikuttavat tuotannon toimivuuteen ja yleiseen vaikutelmaan yrityksen toiminnasta oli yksi pääteemoista, joita lähdettiin työstämään koulutuksen aikana ja tähän löydettiinkin joitakin kokeiltavia ratkaisuja.

– Samaan aikaan heräteltiin myös henkilökuntaa tuomaan esiin omat ajatuksensa kehitystarpeista, ja niitä ruvettiin kirjaamaan ylös entistä tarkemmin, sekä toteuttamaan määrätietoisemmin.

Samassa syntyi selkeitä ydinlauseita työn tehostamiseksi ja merkityksellisyyden kasvattamiseksi.

– Vain kirjattu idea on oikeasti olemassa ja sille tulee vaatia konkreettisia toimia, sekä toteutukselle aikataulu.

Kymmeniä kehitysajatuksia

Niin ikään Norelcolla, sen suunnittelupuolella, työskentelevä varaesimies Ari Kinnunen kertoo, että hänen työnkuvaansa kuuluu uusien ideoitten (muiden sekä omien) läpikäynti ja niiden toteutuksen hahmottaminen ja kokeileminen.

– Pelkästään tänä vuonna olemme saaneet jo yli 40 tuottavuutta ja toimintatapoja kehittävää ja parantavaa ideaa toteutettua omassa salissamme, jossa työskentelee noin 30 henkilöä. Vaikutukset tuotantoon, tehokkuuteen ja erityisesti turvallisuuteen ovat jo nyt näkyvillä, kiittää Kinnunen.

Aikaa voi käyttää tehokkaammin

Norelcon tuotannon työnjohtaja Jarkko Paappanen sanoo, että koulutuksen avulla, kun tehtäviä on siirretty Kympeille, on työtaakkaa saatu muutettua.

– Omaa henkilökohtaista työrasituskuormaa on tällä saatu kevennettyä ja pystyn käyttämään aikaani tehokkaammin tärkeämpiin asioihin.

– Lähdin koulutukseen hakemaan oppia, miten meidän työpaikassa voitaisiin hyötyä Kymppien käytöstä.

Norelcossa onkin nimetty kymmenen henkilöä Kympeiksi, joille on annettu omia vastuualueita. Tällaisia ovat esimerkiksi tuotannon jatkuva parantaminen.

– Tuotannon esimiehet saivat nämä valitut henkilöt käyttöönsä. Monessa tuotantosalissa Kymppi hoitaa myös työnjohtajien lomien tuurauksen, sanoo Paappanen.

Koulutus- ja kehittämisohjelman nimi on ”KYMPPI – yhteisellä asialla”. Etelä-Savon kauppakamari toteuttaa koulutus- ja kehittämisohjelmaa yhdessä VMK valmennuksen kanssa. Syksyllä 2019 alkoi uusi koulutusohjelma, jossa on hyödynnetty kesällä 2019 päättyneen koulutuskokonaisuuden kokemuksia.

Kymppi-koulutushanke on saanut ESR-rahoitusta eli Euroopan sosiaalirahaston tukea. ESR:n tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä.

Teksti ja kuvat: Kari Kauppinen

Etelä-Savon Kasvupolku – Huippusparrausta ja kontakteja – olisiko nyt sinun vuorosi?

Tiesitkö, että Kasvu Open®  järjestää yhdessä Miksei Oy:n, Etelä-Savon kauppakamarin, Etelä-Savon Yrittäjien, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin yliopistokeskuksen, Pieksämäen kaupungin, Mikkelin seudun sekä Juvan ja Rantasalmen kuntien kanssa Suomen suurinta yritysten sparrauskilpailua Kasvu Openia jälleen Etelä-Savon alueella. Etelä-Savon  Kasvupolku® tarjoaa kahdenkeskeisissä asiantuntijatapaamisissa työkaluja yrityksesi kasvun rakentamiseen – täysin ilmaiseksi.

Mikä Kasvu Open ja Kasvupolku?

Valtakunnallisen Kasvu Openin puitteissa järjestetään kaikkiaan 30 alueellista ja teemallista Kasvupolkua eri puolella Suomea. Kasvu Openissa kohtaavat vuoden aikana lähes 1100 kokeneen yritysjohtajan osaamispääoma ja yli 450 kasvuhakuisen pk-yrityksen kasvunnälkä. Kasvu Open synnyttää uusia yrityksiä, mutta keskittyy erityisesti jo olemassa olevien yritysten kasvun vauhdittamiseen. Uudistettu Kasvupolku –kokonaisuus muodostuu kolmesta tapahtumapäivästä: kaikille Etelä-Savon Kasvupolulle hakeneille yrityksille järjestettävä Kasvun työpajapäivä Mikkelissä 15.3.2018 sekä valituille yrityksille ja sparraajille tarkoitetut Kiitorata-sparrauspäivät Pieksämäellä 4.4. sekä Mikkelissä 3.5.2018.

Kasvu Openissa yrittäjä saa kasvuidealleen maailman parhaat onnistumisen edellytykset, eikä mikään kasvuidea tai kasvusuunnitelma ole liian pieni Kasvu Openille. Kaikki on kiinni omasta kasvutahdosta, intohimosta ja sisusta. Me tuomme sparrauksen, rahoittajat ja osaajat. Kasvu lähtee yrittäjän omista lähtökohdista, oli tavoitteena sitten kasvattaa yrityksen liikevaihtoa, henkilöstömäärää, lanseerata uusi tuote tai selvittää kansainvälistymisen mahdollisuuksia.

Lisätietoja Kasvupolusta saat myös osoitteesta: https://www.kasvuopen.fi/kasvupolut/etela-savon-kasvupolku-2018

Herätä Kasvukipinäsi ja hae mukaan tästä linkistähttps://www.kasvuopen.fi/hae

Etelä-Savon Kasvupolun ilmoittautuminen sulkeutuu sunnuntaina 28.2. Kaikissa Kasvupolkuun liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Etelä-Savon Kasvupolun fasilitaattoriin Oona Ikoseen, p. 040 555 554 tai sähköpostitse oona.ikonen@bang.fi.

Kympit yrityksen tueksi -hankkeella uudenlaista koulutusta pk-yrityksille

Etelä-Savon kauppakamarin ja VMK valmennuksen yhteishankkeessa, Kympit yrityksen tueksi, luodaan uudenlainen koulutus- ja kehittämisohjelma pk-yrityksille. Ohjelman tavoitteena on ensi sijassa lisätä yritysten tuottavuutta avainhenkilötoimintaa kehittämällä.

Kymppi on työntekijätason avainhenkilö, jonka työnantajan edustaja on valtuuttanut hoitamaan yrityksessä tiettyjä, yhdessä työantajan kanssa sovittuja asioita. Kymppi–nimikkeen sijasta yrityskohtaisesti voidaan käyttää myös muita nimikkeitä.

Koulutus- ja kehittämisohjelmaan sisältyy kaksi eri osiota, jotka toteutetaan rinnakkain. Koulutusosiossa osallistujayrityksen Kympeille annetaan hyvät eväät Kymppinä toimimiseksi koko yrityksen hyväksi. Erityisesti korostetaan yrityslähtöistä ajattelutapaa. Kehittämisosuudessa osallistujayritys toteuttaa kehittämisprojektin Kymppikoulutettavien johdolla. Kehittämisprojektit ovat yrityskohtaisia ja heidän tarpeistaan suunniteltuja. Näiden lisäksi järjestetään osallistujille mm. pienryhmätapaamisia, jossa he pääsevät verkostoitumaan, saavat vertaistukea sekä pääsevät syventämään koulutuspäivissä saatuja oppeja.

Kymppi – yhteisellä asialla -nimellä lanseerattu koulutus- ja kehittämisohjelma alkaa ensimmäistä kertaa 20.2.2018 järjestettävällä koulutuspäivällä. Kokonaisuuteen osallistuu 12 eteläsavolaista yritystä, eri kokoluokista ja eri aloilta. Hanke toteutetaan pilottina, jonka jälkeen ohjelmaa kehitetään kokemusten pohjalta kauppakamarin (kauppakamarien) pysyväksi palvelutuotteeksi.

EU-logot

Lisätietoja: http://www.eskauppakamari.fi/kauppakamari/projektit-hankkeet/kymppi-yhteisella-asialla/

Projektipäällikkö Tiina Ylönen, tiina.ylonen@kauppakamari.fi, 044 732 1180

Valmennusta tietosuojaan – uusi palvelu avattu!

Kauppakamarin tietosuojavalmennus on kauppakamarin jäsenille suunnattu kokonaisuus, jonka avulla yrityksesi ymmärtää EU:n uuden tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimukset ja pystyy hallitsemaan niitä kokonaisvaltaisesti. Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on henkilötietojen käsittelyn laadun parantaminen ja niiden luotettava suojaaminen. Kauppakamarin tietosuojavalmennus -sivusto kerää yhteen kauppakamarin jäsenilleen tarjoamat uuteen tietosuoja-asetukseen liittyvät palvelut. Mukana on nyt kahdeksan kauppakamaria. Tavoitteena on varmistaa, että yritykset saavat alueellisesti tähän muutosprojektiin parasta mahdollista apua.

Valmennukseen voit liittyä missä vaiheessa haluat ja liittyminen kauppakamarin jäsenille on maksutonta eikä sido mihinkään. Liity mukaan täällä alla olevasta linkistä. Liityttyäsi valmennukseen saat ajankohtaista tietoa tietosuojamuutoksesta, löydät koulutukset, infotilaisuudet, asiantuntijat läheltäsi sekä työkalut tietosuojan hallintaan.

Lue lisää ja liity mukaan valmennukseen täällä.

Tietosuojavalmennusta tarjoamassa useat alueelliset kauppakamarit.

Tietosuoja – GDPR -koulutus Mikkelissä 14.3.2018:
http://www.eskauppakamari.fi/events/tietosuoja-gdpr-koulutus/

Muutoksia vuodelle 2018

Uusi vuosi tuo jälleen muutoksia varsinkin verotukseen liittyviin asioihin. Tässä on lista suurimmista vuoden 2018 mukanaan tuovista muutoksista. Kerromme mielellämme lisää, jos haluat saada lisätietoja näihin aiheisiin liittyen.

Varainsiirtovero poistuu eräissä yritysmuodon muutoksissa

Varainsiirtovero poistuu, jos toiminimiyrittäjä tai maa- ja metsätalousyrittäjä ryhtyy harjoittamaan toimintaa osakeyhtiönä ja kiinteää omaisuutta tai arvopapereita siirtyy siinä yhteydessä perustettavalla osakeyhtiölle. Verovapaus ei laajene tilanteisiin, joissa toiminimiyrityksen tai maa- ja metsätalousyrittäjän omaisuutta siirretään henkilöyhtiölle (Ay tai Ky) yritysmuodon muutoksessa. Lakia sovelletaan 1.1.2018 tai sen jälkeen tapahtuviin luovutuksiin. 

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Verohallinnolle

Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnolle 1.1.2018 alkaen, kun tuojana on arvolisäverovelvollisten rekisteriin merkitty yritys. Arvonlisäveron perustetta ja veroa ei ilmoiteta enää tullausilmoituksella, eikä maahantuoja maksa veroa Tullille. Vero ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella. Samalla ilmoituksella ilmoitetaan myös suoritettavaa veroa vastaava vähennys, mikäli tavara tulee yrityksen vähennykseen oikeuttaavaan käyttöön.

Yritysten verotusmenettely uudistuu

Eduskunnassa on käsiteltävänä lakiehdotus, jonka mukaan osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen sekä yhteisetuuksien (esim. tiekunnat) verotus päättyisi yksilöllisesti, kun Verohallinto on toimittanut verotuksen.  Verotuspäätöksellä ilmoitettaisiin verotuksen päättymispäivä yrityskohtaisesti samoin kuin mahdollisen jäännösveron, kansankielellä ”veromätkyn”, eräpäivä. Hallituksen esityksen mukaan yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotus päättyisi viimeistään 10 kk kuluessa tilikauden päättymisestä. Myös veroilmoituksen virheistä aiheutuvien veronkorotusten määriin on tulossa muutoksia lakiesityksen toteutuessa. Tavoitteena on, että uudistuvat säännöt tulisivat voimaan pääosin 1.5.2018. 

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien ennakonkanto muuttuu 

Mikäli tilikausi on kalenterivuosi, voi ennakkoa täydentää ilman korkoseuraamuksia tammikuun loppuun saakka. Helmikuun alusta jäännösverolle lähtee juoksemaan niin sanottu huojennettu viivästyskorko, joka on 2 %. Koron laskenta alkaa siis kolme kuukautta nykyistä aiemmin. Toiminimet ja henkilöyhtiöt siirtyvät tähän menettelyyn 1.11.2018. 

Taksien autoverotus muuttuu

Hallitus esittää, että taksien nykyinen 4 800 euron autoveron alennus poistuisi vaiheittain heinäkuuhun 2022 mennessä. Nykyisen suuruisen alennuksen saisi, mikäli auto on rekisteröity taksiliikenteeseen ennen lainmuutoksen voimaantuloa 1.7.2018. Isot esteettömät tila- ja koulukuljetustaksit säädettäisiin kuitenkin kokonaan autoverottomiksi.

Työantajan korvaamien koulutuskustannusten verovapaus laajenee

Veronalaista tuloa ei synny työnantajan kustantamasta työntekijän koulutuksesta, joka tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä. Verovapaus laajenee kattamaan myös peruskoulutuksen. Koulutuksen katsottaisiin tapahtuvan työantajan intressissä aina, kun työnantaja päättäisi kustantaa työntekijälle koulutusta, joka olisi hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työantajan palveluksessa. Verovapaus koskee myös yhtiön johtoa ja hallintoa sekä osakeyhtiön osakkaita ja henkilöyhtiön yhtiömiehiä.

Tilapäisen työmatkan määräaika pitenee

Komennukselle lähtevien työntekijöiden verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen.

Teksti: Mediatili Oy, Savonlinna.
Alkuperäinen lähettäjä ja luvan antaja: Suomen Taloushallintoliitto Ry

 

Kurkkaa oman alueesi kauppakamarin ajankohtaiset aihepiiriin liittyvät koulutukset: https://kauppakamari.fi/k2/kauppakamarit/etsi-oma-kauppakamarisi/

 

Hallitaanko teillä?

Olin mukana HHJ-Alumnitapaamisessa marraskuisena päivänä Tampereella. Matkalla tapaamiseen jäin miettimään, kuinka monella pienellä yrityksellä on hallituksessaan muita jäseniä kuin yrittäjä-omistaja varsinaisena jäsenenä sekä varajäsen, mahdollisesti puoliso? Varmaa vastausta en ole löytänyt, mitä se on koko Suomessa, mutta näppituntumalla näitä yrityksiä on paljon. 

Suomessa myös osakeyhtiö on helppo perustaa. Tarvitaan vain pankkitunnukset ja nettiyhteys. Samalla istumalla saat tehtyä yrityksen perustamisen alusta loppuun. Näinhän useimmiten asia hoidetaan. Ei siinä aloittamisen innostuksessa tule miettineeksi, onko yhtiömuoto ensinkään oikeanlainen yrityksen toimintaan nähden, tai olisiko kuitenkin nimettävä jo tilintarkastajakin heti alkuun. Mitä siellä lomakkeella tarkoitetaan liikevaihdolla, halutulla ilmoittamisjaksolla tai mitä se ensimmäisen tilikauden tulos voikaan olla? Usein ei muisteta, että liikevaihto ja myynti ei välttämättä ole sama asia tai että tilikauden verotettava tulo ei ole sama kuin tilikauden tulos. Lopuksi vielä omat tiedot ja varajäsenen tiedot, maksetaan ilmoittamismaksu ja näin toiminta voi alkaa. 

Olen ollut ehdottomasti sitä mieltä, että on hyvä asia, kuinka helpoksi yrityksen perustaminen tai muutosilmoituksen tekeminen on tehty. Asialla on kuitenkin toinenkin puoli. Onko se jopa liiankin helppoa? Olisiko kuitenkin hyvä miettiä asiaa vielä toisenkin kerran? Yön yli nukkuminen ei välttämättä ole huono asia. Ja tässäkin asiassa, mitään ei menetä, jos kysyy toisenkin mielipiteen. 

Yrityksen perustamiseen tarvitaan pankkitunnukset ja nettiyhteys” 

Takaisin hallitukseen. Osakeyhtiölain mukaan, mikäli yhtiön hallitukseen valitaan vähemmän kuin kolme henkilöä, on valittava vähintään yksi varajäsen. Kannattaa pohtia, miksi hallitukseen ei valita vähintään kolmea jäsentä? Yleisin ajatus kai on, ettei yhtiössä ole muita osakkaita. Tekosyy. Pelätään, että ”menetämme yhtiön hallinnan”, jos hallituksessa on vieraita ihmisiä. Tekosyy. Ujostellaan, ei tämä kuitenkaan ketään kiinnosta. Tekosyy. Syitä, miksi ei valita, löytyy lähes yhtä monta, kuin on yrittäjääkin. 

Yhtiön ulkopuolisesta jäsenestä voi olla korvaamatonta hyötyä yritykselle. Ulkopuolinen henkilö tuo yleensä uutta näkemystä yrityksen toimintaan. Hän tai he voivat avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tuoda vahvuutta markkinointiin, laskentaan tai tehdä yrityksestä mielenkiintoisemman rekrytointitilanteessa, puhumattakaan yrityksen myynnin yhteydessä. Tärkeintä on miettiä, millaista osaamista yrityksen johtamisessa tarvitaan ja määritellä roolit. 

Tiedän, tiedän. Seuraavana esitetään väittämä, että sellaiset maksaa ja minä en lähde maksamaan kenellekään, joka tulee perkaamaan minun yritystäni, minun liiketoimintaani. Miksi? Jos saan uusia ajatuksia, jos saan jonkun luotettavan henkilön, jonka kanssa pystyn peilaamaan liiketoimintaani. Pohtimaan kanssani liiketoiminnan muutostilanteita, rahoitusvaihtoehtoja jne. Eikö sellaiselle kumppanille jo voi jonkunlaista korvausta harkita? Jos harkitaan myös hallituksen kokoonpanoa heti perustamisen yhteydessä, on suurin kynnys ylitetty. Silloin on jo ajateltu yrityksen liiketoiminnan kasvua ja jatkuvuutta heti ensi hetkestä alkaen. 

Mistä sitten tällaisia hallituksen jäseniä löytää?

Tampereen kauppakamari on kehittänyt HHJ-koulutuksen, jota järjestetään jokaisen kauppakamari alueella. Kurssin suorittaneita on jo yli 7000 henkilöä ja tutkinnon on suorittanut yli 3000 henkilöä. Ammattitaitoisia ihmisiä kyllä riittää. Hallitustyöstä kiinnostuneita henkilöitä varmasti löytyy, vaikkei heillä olisi yllä mainittua koulutustakaan. Kannattaa kysellä. Yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit yleensä ovat hyviä kumppaneita, joista löytyy tietoa. Tilitoimisoissa on kokemusta ja laajaa asiakaskunta. Sitä kautta voi löytyä sopiva yhteys. On myös olemassa järjestö, jonka kautta voi hakea yritykselleen sopivia hallituksen jäseniä, Hallituspartnerit ry. Kannattaa googlettaa omalla alueella toimiva yhdistys. 

Ja kyllä. Mikäli asia alkoi kiinnostaa, olen käytettävissä tai voin olla etsimässä yrityksellesi sopivaa hallituksen jäsentä. Voit ottaa yhteyttä suoraan sähköpostiini etunimi.sukunimi@tiliarja.fi 

Kirjoittaja: HHJ, KLT Arja Hämäläinen / Tiliarja Oy, Pieksämäki

Kumpi tuli ensin, muna vai kana?

Lähes kaikki strategiakonsultit lausuvat kaanonissa, että ”yrityskulttuuri syö strategian aamupalaksi”. Tarjoan itsellenikin tässä vaiheessa naamanapalmia(facenapalm) tämän vertauksen käytöstä. Harvoin sitä tosissaan miettii mitä tuo kliseinen lausahdus käytännössä tarkoittaa.

Omasta mielestäni yrityskulttuurin määrittäminen siten, että sitä yhdessä ja kiireettömästi määritellään on tärkein yksittäinen liiketoiminnan kehittämisen keino ennen varsinaista strategiavääntöä. Tämän määrittelyn lopputuloksena voi olla esimerkiksi yrityskulttuuriohjeisto, mitä hyödynnetään strategiatyön lisäksi esimerkiksi uuden henkilön perehdyttämisessä. Se myös luo yritykselle kilpailuetua muihin työnantajiin nähden.

Selventääkseni kuitenkin pointtiani lähdetään liikkeelle perusasioista. Jokaisessa yrityksessä on olemassa omistus. Tämä omistajataho useasti määrittelee, millaista tuottoa he sijoitetulle pääomalleen haluavat ja tätä kuunnellen seuraava taso eli yrityksen hallitus määrittelee strategian, miten haluttuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Hallitus nimittää yritykselle toimitusjohtajan, joka operatiivisena johtajana vie eteenpäin, yleensä johtoryhmän avustuksella hallituksen laatimaan strategiaa. Näin siis ihannetilanteessa.

Menikö kuin Strömsössä?

Todellisuus on yleensä aikalailla karumpaa ja hyvin useasti omistajataholla ei ole mitään käryä siitä, mitä omistamansa liiketoiminta täsmällisesti tarkoittaa. Näistä omistajista on sitten koottu paperille hallitus, minkä tehtävänä on istua neuvottelutilassa ryystää kahvia ja herkutella kauden parhailla kampaviinereillä. Tällä ei ole strategian kanssa mitään tekemistä. Sitten toimitusjohtajaraukka joutuu räpistelemään itsekseen jonkintyyppistä strategiapaperia johon edes jollakin tavalla nojata, kun maailman tuulet tuivertavat ja ajat on muutenkin kovat. Tilikauden päättyessä ollaan joko plussalla tai miinuksella, mutta kasvusta on tässä kohtaa ehkä aika turha puhua. Tuurillahan ne laivatkin toisaalta seilaa, mutta hyvällä reittisuunnitelmalla todennäköisesti seilaavat haluttuun satamaan.

Todellisuus on yleensä aikalailla karumpaa ja hyvin useasti omistajataholla ei ole mitään käryä siitä, mitä omistamansa liiketoiminta täsmällisesti tarkoittaa.

Kun keskimääräisessä PK-yrityksessä ollaan juuri kuvatunlaisessa tilanteessa, syntyy sinne itsestään yrityskulttuuri. Tällä tarkoitetaan niitä kirjoittamattomia sääntöjä ja ohjenuoria, mitkä kaikki vaan tuntuvat tietävän ja toimivat niiden mukaan. Se vaan syntyy.

Jossakin vaiheessa tuuliajolla heittelehtineet yritykset heräävät, saavat toivon kipinän paremmasta huomisesta ja palkkaavat strategia- ja kasvusuunnitelmatyöhön konsultin ja, jos tässä kohtaa hypätään suoraan strategiatyöhön sekä kasvusuunnitelmaan kuuntelematta ja havainnoimatta vallitsevaa yrityskulttuuria, mennään suohon yleensä ja syvälle. Jengi ei ota vastaan sellaisia käskyjä ja komentoja, mitkä eivät tue tekemisen meininkiä ja vallitsevaa yrityskulttuuria.

Siksi marssijärjestyksen tekeminen järkevässä liiketoiminnassa on seuraava:

1. Omistajien tahtotilan kuuleminen ja kasvutahdon selvittäminen

Ja tässä kohtaa kannattaa muistaa, että omistajat eivät välttämättä ole edes osanneet ajatella kaikkia niitä mahdollisuuksia, mihin parhaimmillaan yritys jota omistavat voivat päästä. Täytyy myös muistaa, että ilman selkeää tahtotilaa kasvaa (tai vaihtoehtoisesti kukistua) ei tapahdu oikeasti mitään.

2. Yrityskulttuurin selvittäminen

Yrityskulttuuri on keskeisin tekijä, lähteekö kasvustrategia jalkautumaan vai ei ja täytyy ymmärtää, että yrityskulttuuri on paljon strategiaa isompi asia. Se on sitä, miten ihmiset yrityksessä toimivat ja haluavat toimia. Siksi kasvustrategiaa laatiessa meidän tulee selvittää, millainen kulttuuri yrityksessä vallitsee ja miten se saadaan tukemaan myöhemmin laadittavaa strategiaa. Tähän on olemassa paljon erittäin hyviä työkaluja ja menetelmiä, millä yrityskulttuuri saadaan aukikirjoitettua, että sitä pystytään strategiatyötä tehdessä tarkastelemaan.

3. Kasvustrategian laatiminen

Strategiatyö on aina hallituksen tehtävä. Sitä tehdessä liiketoimintaa tulee analysoida monelta eri kantilta ja sen tekemiseen kannattaa varata aikaa enemmän kuin yksi iltapäivä tai puolikas hallituksen kokous. Aivan minimissään strategian tulisi vastata seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä on yrityksen visio, missio ja tavoitteet
  • Yrityksen toimintamalli ja eeppinen ydin
  • Ihmisten johtamisen malli
  • Asioiden toimeenpano

Ei tee ollenkaan pahaa, jos toimitusjohtajaa ja erilaisia sidosryhmiä yrityksen sisältä osallistetaan strategiatyön tekemiseen, se nimittäin omalta osaltaan helpottaa strategian jalkautumista myöhemmässä vaiheessa. Strategiatyötä helpottaa myös se tosiasia, että hallituksen jäsenet (viralliset ja/ tai ulkopuoliset tahot) osaavat laatia eri näkökulmista strategiaa ja kyllä, markkinointi ja myynti ei ole niin operatiivinen toimi etteikö sitä voi hallitustasolla käsitellä.

Näin toimimalla saadaan parannettua sitä mahdollisuutta että vallitseva yrityskulttuuri tukee kasvustrategian jalkautumista sen sijaan, että se haukkaa sen aamupalaksi. Tämä ei ole missään tapauksessa oikotie onneen mutta auttaa eri organisaation tasoja keskittymään tärkeimpiin tekemisiinsä.

Terkuin yrityskulttuuriystävänne Teemu Kankainen

(julkaissut Tanja Puputti Teemu Kankaisen luvalla)