7 hyvää syytä kehittää organisaation osaamista verkkokoulutuksella

Koulutuspalvelujen digitalisoituminen on ollut Suomessa hidasta. Markkinoilla on vahvoja kansainvälisiä toimijoita, kuten Lynda ja edX, mutta suomalaiset yritykset lähettävät työntekijänsä edelleen lähiopetukseen koulutuksenjärjestäjän tiloihin tai hotelliin.

Muuta tarjontaa ei juuri ole. Webinaareja kyllä järjestetään, mutta toteutukset ovat usein lähiopetuksena pidettävän koulutuksen livestriimauksia tai konsultin tarjoamaa sisältömarkkinointia, jonka tarkoituksena on myydä omia palveluita. Iso osa digitaalisen koulutuspalvelun parhaimmillaan synnyttämästä arvosta jää tällöin saamatta.

Hyvin toteutetulla digitaalisella koulutuspalvelulla olisi kuitenkin useita etuja, kun organisaatioissa kehitetään osaamista.

  1. Verkko-oppiminen säästää aikaa ja rahaa. Työnantajan ei tarvitse lähettää työntekijöitä koulutukseen pitkien matkojen päähän vaan oppiminen alkaa heti, kun video käynnistyy. Tarvittaessa yhtä aikaa useassa toimipisteessä ja maassa.
  2. Kulut eivät yllätä. Henkilöstölle kiinteään hintaan hankittu koulutuspalvelu tekee osaamisen kehittämisen kulut näkyviksi. Samalla koulutuskustannusvähennysten hakeminen helpottuu tarkkojen raporttien myötä.
  3. Verkkoympäristö tekee oppimisen näkyväksi. Mitä kursseja on opiskeltu? Kuinka paljon aikaa on käytetty? Mitä tuloksia osaamistesteistä on saatu ja mikä on osaamisen taso? Nämä kaikki tiedot ovat verkkopalvelussa helposti nähtävillä.
  4. Verkkosisältö tehdään asia edellä. Kun matkustaminen ei vie aikaa, koulutuksen ei tarvitse kestää yhtä tai kahta päivää, vaan video kestää täsmälleen niin pitkään kuin sisältö vaatii. Kenties vain puoli tuntia.
  5. Video odottaa ja kertaa. Haluatko palata vaikeaan kohtaan tai jäikö jotain kuulematta? Vai haluatko vain hakea lisää kahvia? Videota voi kelata ja tauottaa joustavasti.
  6. Opiskele milloin ja missä tahansa. Voit katsoa koulutusvideosta pätkän töissä tietokoneella ja jatkaa samasta kohdasta kotimatkalla ratikassa tai kotisohvalla tabletilla. Verkkoyhteys ja nettiselain riittävät.
  7. Paras mahdollinen kuva ja ääni. Laadukkaat studio-olosuhteissa kuvatut koulutusvideot takaavat, että kouluttajan ääni kuuluu aina eikä kenenkään pää ole diojen edessä.

Kuulostaako kiinnostavalta? Kauppakamari on juuri avannut uuden kotimaisen verkkokoulutuspalvelun, KoulutusOnlinen. Katso yllä olevalta videolta lisää ja jatka halutessasi tutustumista osoitteessa www.koulutusonline.fi.

– Antti-Pekka Hulkko
palveluliiketoiminnan johtaja, Helsingin seudun kauppakamari
antti-pekka.hulkko@chamber.fi

Mitä jokaisen johtajan ja omistajan pitäisi ymmärtää kasvusta ja kehittämisestä juuri nyt

Olemme täällä Ratkaisutoimisto Seedissä kohta kahdeksan vuoden ajan kuunnelleet noin 200 yrityksen ongelmia ja hakeneet niihin sopivia ratkaisuja. Ongelmien syynä on poikkeuksetta kasvu tai lähinnä sen puute. Kasvu nimittäin selittää myös kannattavuuden pitkällä aikavälillä.

Vuosia kestänyt kannattavuuteen keskittyminen näyttää muuttuneen nopeasti vuoden taitteessa 2015–2016. Vielä lokakuun 2015 PK-barometrin mukaan vain 8 % suomalaisista pk-yrityksistä hakee ensisijaisesti kasvua, kun Seedin ja kumppaneiden pk-yritysten johdon Future CEO 2017 –tutkimuksen mukaan peräti 63% pk-yrityksistä tulee panostamaan kasvuun vuonna 2017.

Kaikille kasvua hakeville maailma tarjoaa juuri nyt parempia mahdollisuuksia kuin koskaan. Suuriin tilaisuuksiin tarttuminen tai edes olemassa olevaan markkinaan panostaminen ei kuitenkaan tunnu Seedin kokemuksen mukaan olevan yrityksille helppoa.

Kattotasolla johdon ja omistajien ongelmat kasvuun liittyen voidaan Seedin näkemyksen mukaan jakaa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Omistaja ei tiedä, kuinka paljon kasvua ja kannattavuutta pitää hakea? Onko yrityksellä kasvumahdollisuuksia, ja jos niin mistä ne löytyvät?
  2. Mikä on organisaation kasvun suurin ongelma?
  3. Miten kasvua rakennetaan?

Onko yrityksellä kasvumahdollisuuksia, ja jos niin mistä ne löytyvät?

Kaikille kasvua hakeville maailma tarjoaa juuri nyt parempia mahdollisuuksia kuin koskaan:

  • Mooren lain mukaan laskentateho jauhaa yhä eksponentiaalisesti ylöspäin ja nyt puhdas teho saadaan entistä paremmin käytännön ratkaisuiksi mm. tietoliikenneteknologian ja vaikkapa videokuvan käsittelyn kehittyessä. Juupajoelta palvelut matkaavat Manhattanille alle sekunnissa.
  • Maailman energia- ja ruokatuotannon sekä materiaalien käytön on uudistuttava.
  • Länsimaissa kuluttajien ostokäyttäytyminen globalisoituu ja samalla jakaantuu pienempiin kansainvälisiin lohkoihin. Otetaan tästä esimerkkinä vaikkapa varakkaat seniorit, joiden määrä Suomessa kasvaa varmasti seuraavat 15 vuotta ja muut Länsimaat tulevat perästä.

Suuriin tilaisuuksiin tarttuminen tai edes olemassa olevaan markkinaan panostaminen ei kuitenkaan tunnu Seedin kokemuksen mukaan olevan yrityksille helppoa. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä Suomen BKT on samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Tämän ajan moni yrityskin on keskittynyt kulusäästöihin. Meillä on kasvun ja kehittämisen osalta kokonainen menetetty vuosikymmenen ja samalla kymmenen vuoden aukko kasvun osaamisessa.

Kadonneen kasvun ja kehittämisen vuosikymmenen seurauksena näyttää olevan myös niin, että lähes poikkeuksetta asiakkaamme saavat hyvin lyhyellä aikajänteellä sekä kasvua ja kannattavuutta että asiakastyytyväisyyttä.

Miten kasvua rakennetaan

Suuressa kuvassa kasvua rakennetaan johtamalla organisaation muutoskyky – kilpailukyky – asiakastyytyväisyys -ketjua. Julkishallinnon kehittämisen johtaminen tapahtuu aivan samoin, mutta kilpailukyky termin sijaan Seedi on käyttänyt suorituskykyä. Kun tunnetaan tauti, lääkkeet on helppo määrätä.

Kasvun hukatun vuosikymmenen aikana kehittäminen ja sen organisoiminen on kehittynyt merkittävästi. Ja yritykset ovat jääneet tästä kehityksestä jälkeen. Kehittämisen tämän päivän osaamisen jaamme Seedissä hieman alle 200 kehitysprojektin perusteella neljään osaan:

Kuva-1

Kasvun kehittämisen viitekehys

Tavoitteen asettaa aina viime kädessä omistaja, ja onnistumisen mittaa asiakkaat. Käytännön työssä asiakas- ja organisaatioymmärrys muodostavat kehittämisen kivijalan, akselin.

Hieman karrikoiden voi väittää, että liiketoimintastrategian ytimessä on kilpailuetu, tuote- ja palvelukehityksen ytimessä on asiakastyytyväisyys ja kommunikaation ytimessä on myynti. Kaikki nämä perustuvat edelleen ytimessä oleviin ihmisiin.

Leonardo da Vinci totesi, että mitään asiaa ei voi ymmärtää katsomatta sitä vähintään kolmesta eri näkökulmasta. Kehittämisen osalta voimme todeta, että kehittämis-hankkeita ja siten kasvua ei voi hallita hallitsematta yllä olevan kuvan neljää eri näkökulmaa samanaikaisesti. Suurin ongelma kehittämistyössä on näiden näkökulmien siiloutuminen organisaatiossa.

Käytännössä onnistunut kasvu rakennetaankin neljä substanssiosaamista yhdistävissä kehittämistiimeissä, joilla on selkeät tavoitteet myynnin, kustannussäästöjen ja asiakastyytyväisyyden suhteen. Tiimit työskentelevät tavoitteensa parissa lyhyissä muutaman viikon tai kuukauden trimmeissä, joihin kuuluu testaaminen organisaatiossa ja asiakkailla.

Neljän substanssiosaamisen lisäksi Seedi on löytänyt itse kehittämistyöskentelystä kolme toisiaan täydentävää kehittämisosaamista. Kehittämistiimien kokoamisessa substanssiosaamistakin tärkeämpää on tasapainottaa tiimi kehittämisosaamisensa suhteen. Itsensä ja tiiminsä voi testata veloituksetta osoitteessa kehittäjä.fi.

Iloisena uutisena Sinulle, joka olet jaksanut lukea tänne loppuun asti, paljastetaan, että oikein johdetulla kehittämisellä saa tänä päivänä suorastaan huikeita tuloksia aikaiseksi. Yksittäisissä hankkeissa sekä kulut laskevat, myynti nousee, että asiakastyytyväisyys kasvaa. Parhaimmillaan takaisinmaksu saadaan lisämyyntinä tai kulusäästönä jo itse kehityshankkeen aikana. Yli puolessa tapauksessa takaisinmaksu on alle puolivuotta hankkeen valmistumisen jälkeen.

Eikä tässä vielä kaikki, sillä kehityshankkeet itsessään parantavat organisaation muutoskykyä, sillä

  • kehittyminen paljastaa ja poistaa muutoksen esteitä
  • kehittämiseen osallistuneet tiimin jäsenet oppivat kehittämistä
  • yrityskulttuuri paranee keskeisten muutoskyvyn kulttuuriominaisuuksien osalta (nopeus ja luottamus).

Toivon, että sait tästä julkaisusta tuoreita ideoita oman yrityksesi kasvun ja kehittymisen varmistamiseksi.  Kiitos ajastasi ja kaikkea parasta yrityksesi kasvattamisessa!

Hyvistä kehittäjistä parhaita valmennetaan Seedin ja kauppakamarin yhteisessä Hyväksytty toiminnan kehittäjä (HTK) -valmennuksessa.

Marko Parkkinen

Marko Parkkinen
toimitusjohtaja
Ratkaisutoimisto Seedi Oy

Tehosta virtausta, älä resursseja – Lean-iltapäivä Orionilla 15.5.17

WP_20170515_14_33_07_Pro (2)

Orion on ottanut Leanin käyttöön yritystasolla vuoden 2016 alussa ja panostaa merkittävästi Leanin hyödyntämiseen mm. henkilökunnan koulutuksilla ja tapahtumilla sekä tukemalla yksiköiden omia Lean-projekteja. Orionin omaa Lean-verkostoa vetää Olli Voima, Head of Business IM.

Lean-filosofian mukaan on vain kolmenlaista työtä: arvoa lisäävää, arvon tuottamisen mahdollistavaa ja hukkaa. Työ, joka ei tuota asiakkaalle arvoa, on hukkaa ja siitä pitää luopua. Tavoitteena on siis järkeenkäyvästi keskittyä olennaiseen ja karsia turhaa. Lean ei ole kuitenkaan yksittäinen projekti, vaan ajattelumalli ja jatkuva prosessi, jonka ytimessä on jatkuva parantaminen.

Tuottamattoman työn poistamisen ja jatkuvan kehittymisen lisäksi Leanin kolmas tärkeä elementti on ihmisten osallistaminen ja ryhmätyö. Jokainen tiimi tuntee oman työnsä parhaiten, joten Lean ei tule koskaan ylhäältä annettuna. Esimiehen rooli on tukea, haastaa ja asettaa tavoitteita ryhmälle sekä osallistua aktiivisesti ryhmän kehitystoimintaan. Näin myös esimiehen ymmärrys prosessista kasvaa.

Keskeinen menetelmä Leanissa on työn standardisointi: vakioidaan se mikä pystytään, eli esimerkiksi prosessit, työtavat ja viestintä. Sitten kun löydetään uusi paras tekemisen tapa, standardi muuttuu – jatkuvasti parantaen.

Kiinnostavaa Leanissa on suhtautuminen resursseihin. Asiakaslähtöisessä yrityksessä resurssitehokkuus ei voi olla ainakaan ainoa mittari:

Jos autotien kapasiteetista on 100 % käytössä, se on kenties tienpitäjän mielestä hyvä suoritus, mutta ruuhkassa jumittavan autoilijan näkökulmasta kaukana siitä!

Lean asettaakin tärkeimmäksi tavoitteeksi virtaustehokkuuden: miten nopeasti auto, tai vaikkapa tehtaan valmistama tuote, etenee koko moottoritien tai prosessin läpi.

Yrityksissä virtaustehokkuutta on myös se, ettei käynnistetä liikaa projekteja, jotka puuroutuvat ja mikään ei tule valmiiksi:

Jos työntekijöillä on ylimääräistä aikaa, hyvä! Silloin pystytään varautumaan ruuhkahuippuihin ja virtaus toimii tehokkaasti.

Orionilla kokemukset Leanista ovat olleet hienoja ja prosesseissa on saavutettu merkittäviä läpimenoaikojen parannuksia. Orionin strategia on yhteensopiva Leanin periaatteiden kanssa ja yritys kouluttaa kaikki uudet ja nykyiset työntekijänsä Leanin filosofiaan ja siten jatkuvan parantamisen kulttuuriin.

Kauppakamari onnittelee 100-vuotista Orionia ja kiittää kaikkien klubilaisten puolesta Ollia ja myyntijohtaja Sari Pesosta vierailun järjestämisestä ja erinomaisesta vieraanvaraisuudesta.

Kauppakamarin klubilaiset vierailivat 15.5. Orionin pääkonttorissa Espoossa kuulemassa Orionin toiminnasta ja Leanin hyödyntämisestä. Klubit ovat yritysjohdon luottamuksellisen keskustelun ja verkostoitumisen ryhmiä, joihin kuuluu yritysvierailuja.

Antti-Pekka Hulkko
Palveluliiketoiminnan johtaja,
Helsingin seudun kauppakamari

Tomas Forsgård: yritys kasvuun Out-In-mallilla

Tomas_Forsgard

Millainen yritys menestyy? Kokeneen yritysjohtajan ja strategiatyön ja markkinoinnin kouluttajan Tomas Forsgårdin yksi pääteesi on niin sanottu Out–In-malli. Siinä asiakkaat ja markkinat määräävät, kenelle ja miten rakennetaan tarjooma, jolla selkeästi erottaudutaan muista pelaajista tehden kilpailijoista irrelevantteja.

Mallin vastakohta on In–Out-näkökulma, jossa keskiössä on yrityksen nykyinen tarjooma. Pohdinnat keskittyvät siihen, mistä tarjoomalle löytyy asiakas. Jos asiakasta ei helposti löydy, niin annetaan alennusta, jotta kauppa käy. Se tie on pian nähty.

Tomas on 30-vuotisen uransa aikana käynyt läpi kolme suomalaisen teollisuuden peruskiveä: paperi ja kartonki, kemia ja metalli. Hän on työskennellyt liiketoiminnan johto- ja kehitystehtävissä suomalaisten suuryhtiöiden, kuten Huhtamäki, Kemira ja UPM, palveluksessa kotimaassa ja maailmalla. Tehtäviin on kuulunut niin strategiavastuuta, myyntiä kuin esimerkiksi tuotannon ja toimitusketjujen kehitystä..

Tällä hetkellä Tomas toimii sijoittajana ja neuvonantajana yhtiöryppäässä, jossa kehitetään teknologialähtöisiä konsepteja ja luodaan niistä kaupallisia tuotteita ja palveluita. Osa konsepteista on omia ja osa ostettuja. Kaikissa on tavoitteena irtaantua niin sanotun toisen vaiheen rahoituksen jälkeen.

Tomas on lupautunut yhdeksi kasvumentoriksi Kauppakamarin syksyllä 2017 käynnistyvään Kasvu 100 -mentorointiohjelmaan, jossa kunnianhimoisena tavoitteena on voittaa yrityksen kasvun esteet 100 päivän aikana. Haasteena voi olla esimerkiksi

  • toiminnan kasvattaminen kotimaassa tai laajentuminen kansainvälisesti
  • myynnin ja markkinoinnin kehittäminen
  • strategian uudistaminen
  • liiketoimintamallin kehittäminen.

Kasvu 100 -ohjelmasta voi lukea lisää Kauppakamarin sivuilta sekä aiemmasta blogikirjoituksesta 10 kysymystä ja vastausta Kasvu 100-mentorointiohjelmasta.

Ohjelmasta antavat mielellään lisätietoja:

Jukka Jääskeläinen
myyntipäällikkö
p. 040 588 5484
jukka.jaaskelainen(at)chamber.fi

Kimmo Sallinen
yhteyspäällikkö
p. 0400 455 763
kimmo.sallinen(at)chamber.fi

Antti-Pekka Hulkko
palveluliiketoiminnan johtaja, Helsingin seudun kauppakamari

PK-yritysten johdon seuraajasuunnittelussa ja hallitustyön arvioinnissa petrattavaa

Merkittävä osa PK-yrityksistä ei tee johdon seuraajasuunnittelua, ja vain kolmannes PK-yrityksistä varautuu edes kriisitilanteisiin seuraajasuunnittelulla. Hallitustyön arviointia ei tee yli 40 prosenttia PK-yrityksistä. Hallitusten kokoonpanoja ei kuitenkaan pidetä riittävän osaavina yhtiön tulevaisuuden haasteiden kannalta. Tiedot ilmenevät kauppakamarien PK-hallitusbarometristä, johon vastasi lähes 1 200 yrityksen edustajaa eri puolilta Suomea.

shutterstock122031439-1024x683

Hallitusbarometrikyselyn perusteella kouluttautuminen hallitustyöhön kannattaa, sillä sekä seuraajasuunnittelu että hallitustyön arviointi on selvästi yleisempää niissä yrityksissä, joissa kyselyn vastaaja on käynyt kauppakamarien Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssin.

Nykyisellään hallitusjäsenten osaamisalueissa tärkeimpinä pidetään yritystalouden ja rahoituksen hallintaa, liiketoimintaosaamista ja kokemusta strategisesta työskentelystä. Tämän kolmen kärjen kannoilla tulevat toimialaosaaminen, PK-yrityksen toimintatapojen ja hyvän hallintotavan tunteminen.

Hallituksen jäsenen ominaisuuksissa arvostetaan eniten yhteistyökykyisyyttä, huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi itsenäistä ajattelutapaa. Myös sitoutuneisuus, aktiivisuus sekä taito kyseenalaistaa ovat kysyttyjä ominaisuuksia.

Moniin hallituksiin haetaan uutta osaamista, usein myös yhtiön ulkopuolelta. Ulkopuoliset hallituksen jäsenet ja hallitusammattilaiset ovat nykyään varsin yleisiä PK-yritysten hallituksissa. Vähintään 250 työntekijän yrityksistä jo kolmella neljäsosalla on ulkopuolinen hallituksen jäsen. Ulkopuolisia hallituksen jäseniä arvostetaan, sillä lähes 80 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä heidän toimintaansa.

Vaihtuvuus ja seuraajasuunnittelu puutteellista

Vastaajat kantavat huolta hallitusten osaamisesta yrityksen tulevissa haasteissa, esimerkiksi kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen kannalta. Erityisen huolissaan ovat toimitusjohtajat, sillä heistä vain 28 prosenttia piti osaamista tulevien haasteiden kannalta riittävänä, kun hallituksen jäsenistä 39 prosenttia katsoo asioiden olevan tältä osin kunnossa.

“Tulevaisuuden näkemystä on vain kolmanneksella.”

“Toimiala on niin kovassa murroksessa, että varmasti hallituksenkin kokoonpanoa pitää miettiä.”

“Kasvuun tähtäävää osaamista tarvittaisiin.”

“Mahdolliseen kansainvälistymiseen tarvitaan vahvistusta.”

“Digitaalisuus haastaa ja siihen ei nykyisessä hallituksessa riittävää osaamista ja näkemystä.”

PK-yritykset kaipaavatkin lisää osaamista ja vaihtuvuutta hallituksiinsa. Ainoastaan 16 prosenttia pitää hallituksen jäsenistön vaihtuvuutta riittävänä. Kuitenkin vain 11 prosenttia vastaajayrityksistä tekee seuraajasuunnittelua sekä pitkän ajan tähtäimellä että kriisitilanteita varten. Isommistakin, yli 250 työntekijän yrityksistä alle viidennes tekee sekä pitkän tähtäimen että kriisitilanteen suunnittelua.

“Kun peräti 68 prosenttia PK-yrityksistä ei tee johdon seuraajasuunnittelua edes kriisitilanteita varten, viesti on selkeä: yrityksissä on kiinnitettävä enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa.

Hallitustyön arviointi ei vielä lyönyt läpi PK-yrityksissä

Hallituskokoonpanoja ja hallitustyötä voisi parantaa säännöllisesti toteutettava hallitustyön arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen. Hallitustyön arviointi ei ole vielä täysin lyönyt läpi PK-yrityksissä, sillä vastaajayrityksistä yli 40 prosentissa hallitus ei arvioi toimintaansa. Arviointi on yleisempää suuremmissa yrityksissä, mutta yllättävästi arviointia ei tee yli viidennes yli 250 työntekijän yrityksistä.

“Arvioinnin tuloksia ei myöskään hyödynnetä kovin laajasti, sillä vain neljännes yrityksistä käyttää arvioinnin tuloksia ennen kaikkea hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja ainoastaan viidennes hallituksen jäsenten motivaatiotason selvittämiseen, vaikka se olisi oivallinen työkalu hallituksen vaihtuvuuden ja osaamisen lisäämiseen. Tulos on mielenkiintoinen, varsinkin sen suhteen, kuinka paljon vastaajat näkevät hallituksen vaihtuvuudessa ja osaamisessa parantamisen varaa”, sanoo Linnainmaa.

Kouluttautuminen hallitustyöhön kannattaa

Kauppakamarien tarjoaman Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksen (www.hhj.fi) merkitys näkyy selvästi barometrin tuloksissa. HHJ-kurssin käyneet vastaajat arvioivat hallituksen osaaminen yrityksen tulevien haasteiden kannalta selvästi useammin riittäväksi kuin kursseja käymättömät vastaajat (37 prosenttia verrattuna 28 prosenttiin). Merkittäviä eroja näkyy myös hallitustyön organisoinnissa sekä hallitustyön arvioinnin yleisyydessä.

“Kouluttautuminen hallitustyöhön näyttää tuovan hallitustyön arkeen työkaluja ja puhtia. Esimerkiksi kokousaineiston toimittaminen ennalta ja hallituksen strategiapäivän järjestäminen sekä hallitustyön arviointi on selvästi yleisempää niissä hallituksissa, joissa hallituskoulutusta on hankittu”, arvioi lakimies Antti Turunen Keskuskauppakamarista.

Toimitusjohtajat kaipaavat hallituksilta sparrausta

Kyselyn vastauksista löytyy jonkin verran eroa sen perusteella, onko vastaajana toimitusjohtaja vai hallituksen puheenjohtaja tai muu jäsen. Hallituksen jäsenet arvioivat hallituksia positiivisemmin kuin toimitusjohtajat.

“Joissakin suhteissa hallitukset tuntuvat yliarvioivan toimintaansa. Toimitusjohtajat kaipaavat hallitukselta enemmän haastamista ja sparraamista, sillä toimitusjohtajista yli 40 prosenttia antaa tästä hallitukselle arvion keskinkertaisen ja huonon väliltä. Niin heikkona tilanteen näkee hallituksen jäsenistä selvästi harvempi, 27 prosenttia”, Leena Linnainmaa kertoo.

Hallituksen keskeinen tehtävä on myös tuoda uusia näkökulmia yrityksen toimintaan. Neljännes hallituksen jäsenistä antaa hallitukselle tästä täydet pisteet, kun toimitusjohtajista puolta harvempi näkee tilanteen yhtä auvoisena.

Kuntayhtiöiden ongelmana poliittisesti valitut hallitukset

Kyselyssä tuotiin esiin myös osaamisvajetta kuntayhtiöiden hallituskokoonpanoissa. Lukuisat vastaajat kommentoivat kokemuksiaan kuntayhtiöiden hallituksista, joissa poliittisin perustein valituilta jäseniltä ei välttämättä löydy tehtävän vaatimaa osaamista. Avoimet vastaukset ovat karua kertomaa:

“Hallitus koostuu luottamushenkilöistä eli ovat ihan pihalla.”

“Valintakriteerinä on ollut poliittinen sopivuus. Toimivan johdon edustajana kaipaisi enemmän aitoa lisäarvoa ja substanssiosaamista jäseniltä.”

Palkkiot maltillisia mutta kasvussa

Puolet vastaajayrityksistä ei maksa hallituspalkkioita. Tätä selittää se, että PK-sektorilla hallituksen jäsenet ovat usein omistajayrittäjiä.

“Niissä yrityksissä, joissa palkkioita maksetaan, palkkiot ovat nousseet vuoteen 2013 verrattuna selvästi, mutta ovat yhä erittäin maltillisia. Puheenjohtajan vuosipalkkion mediaani on 6 000 euroa ja jäsenen 3 800 euroa, kun neljä vuotta sitten määrät olivat 5 000 ja 3 500 euroa”, Antti Turunen kertoo.

Investointihaluja on, mutta byrokratia jarruttaa

Keskuskauppakamari selvitti lisäksi PK-yritysten kasvuhaluja ja mahdollisia ongelmia byrokratian rattaissa. PK-sektorilla on runsaasti kasvu- ja vientihaluja sekä investointisuunnitelmia. Ikävä kyllä kaavoitus ja lupabyrokratia on hidastanut monia hankkeita eri puolilla Suomea, kun 8 prosenttia vastaajista kertoi byrokratian viivästyttäneen investointeja tänä tai viime vuonna. Useimmiten viivästyksen syyksi mainittiin kaavoitus. Viime ja tämän vuoden aikana vastaajayrityksillä on viivästynyt byrokratian rattaissa investointeja ainakin 160 miljoonan euron arvosta.

“Kaavoitus on toivottoman hidasta ja viivästyttää rakennusinvestointeja vuosia.”

“Business ei etene, koska kaavoituksesta on odotettu päätöksiä jo 6–7 vuotta.”

www.hhj.fi

 

Kasvu ei tule yksin – hyödynnä ulkopuolista sparrausta

foto

Kauppakamari käynnistää uuden ryhmämentorointia hyödyntävän ohjelman, jossa tunnistetaan yrityksen kasvun rajoittimet ja haetaan niihin ratkaisut. Lue lisää ja hae mukaan pilottiin.

Mikä estää yritystä kasvamasta? Monesti se, että tuotetta tai palvelua työstetään liian pitkään omalla porukalla, eikä ideaa uskalleta altistaa asiakkaiden tai ulkopuolisten neuvonantajien kehitettäväksi. Joskus taas kunnianhimoa ei ole riittävästi ja rima asetetaan liian matalalle – tai toisaalta keskeisiä ongelmia ei havaita, kun markkinan lainalaisuuksia ei ole omin voimin tunnistettu.

Helsingin seudun kauppakamari on käynnistämässä uuden yrityksille suunnatun palvelun kasvun esteiden nujertamiseksi. Mukaan hyväksytyille yrityksille kiinnitetään 100 päivän ajaksi heidän haasteisiina perehtyneet, vahvan bisneskokemuksen omaavat mentorit. Kaikki viisaus ei kuitenkaan asu arvostetun mentorinkaan päässä, vaan osallistuvat yritykset työstävät asioita pienissä, luottamuksellisissa ryhmissä, joissa saman ongelman kanssa kamppailevat yritykset saavat vetoapua myös toisiltaan. Vaikuttavuuden takaavat tapaamisia seuraavat sparraushetket omassa organisaatiossa.

Kasvu 100 -pilottiin haetaan nyt yrityksiä

Kauppakamarin arvostetut koulutukset ovat jo brändi itsessään. Viisi vuotta sitten käynnistimme koulutusten rinnalle yritysjohdon luottamukselliset 10-20 henkilön vertaisryhmät, Klubit. Nyt olemme yritysten toiveiden mukaisesti tuomassa tarjontaamme myös mentorointia hyödyntävät kasvuohjelmat. Osallistuvat yritykset saavat

  1. mentorointia ja neuvoja alan kovimmilta osaajilta
  2. luottamuksellista sparrausta samassa tilanteessa olevilta yrityksiltä
  3. tehokkaan mallin työstää ja jalkauttaa asiat omassa organisaatiossa.

Haemme nyt yrityksiä mukaan syksyn 2017 Kasvu 100-pilottiohjelmaan. Haluaako yrityksesi ottaa seuraavan askeleen ja olla samalla mukana kehittämässä uutta, yhteiskunnallisestikin merkittävää yritysten kasvuohjelmaa? Nyt siihen on mahdollisuus. Jos kiinnostuit, soita tai laita meille Helsingin seudun kauppakamariin viestiä alla olevin yhteystiedoin.

– Antti-Pekka Hulkko

 

Milla Kajanne
Suunnittelija, Kasvu 100 -ohjelma
040 922 1303
milla.kajanne@chamber.fi

Antti-Pekka Hulkko
Palveluliiketoiminnan johtaja
antti-pekka.hulkko@chamber.fi
050 343 1574

Mistä verkostoitumisessa on kysymys?

Klubi_DSC4269_540 x 240 px

Laajalle levinnyt, löyhä verkostoitumisen ylistäminen tuntuu ärsyttävältä. ”Verkostot ovat tosi tärkeitä”, ”verkostoituminen on nykypäivänä välttämätöntä” ja niin edelleen. Mitä se verkostoituminen itse asiassa on – maksimaalista käyntikorttien jakelua ja kaveripyyntöjen lähettämistä tuntemattomille?

Löysin verkon syövereistä Kirsi Pihan ja Lisa Sounio-Ahtisaaren haastatteluihin perustuvan Hesarin jutun, joka tarjoili itselleni ahaa-elämyksiä:

Verkostoituminen on käsitetty väärin

Pihan mielestä koko verkostoitumisen käsite on ymmärretty päin honkia. Verkostoitumista ei pidä harrastaa sen itsensä vuoksi tavoitellen vain mahdollisimman laajaa verkostoa. Koko näkökulmahan itse asiassa perustuu vastenmieliseen tapaan ajatella ihmissuhteita välineinä.

Verkostoitumisessa on kyse tärkeiden asioiden edistämisestä hyvien tyyppien kanssa

Siis asioiden edistämisestä, hyvien tyyppien kanssa. Näin määriteltynä verkostoitumisessa on sisältöä ja se on myös innostavaa. Alkuun kannattaa miettiä, missä asioissa itsellä on annettavaa, sitten tarjota apua sopivassa foorumissa sekä lopuksi hoitaa homma hyvin. Pam – merkityksellistä verkostoitumista tapahtuu ja samalla jokin hyvä, konkreettinen asia nytkähtää eteenpäin!

Verkostoituminen ei ole raskas työsuoritus

Mikä parasta, tässä näkökulmassa ei tarvitse ajatella, että ”nyt minä käärin hihat ja alan harjoittamaan verkostoitumista”, mikä onkin monelle suomalaiselle raskas ajatus. Riittää kun on aktiivinen itselle merkityksellisissä asioissa sekä kiinnostunut muista ihmisistä ja heidän tarpeistaan.

Oma verkostoitumistarjoukseni

Näissä tunnelmissa: Vastaan kauppakamarissa koulutuksista, kirjoista, verkkopalveluista ja klubeista sekä uusien palvelun kehittämisestä. Jos koet, että voisimme tehdä jotain yhdessä – ota yhteyttä!

Klubit ovat kauppakamarin panostus verkostoitumiseen: yritysten avainhenkilöille suunnattuja, tiedon jakamiseen perustuvia luottamuksellisia johdon verkostoja. Jos haluat tietää toiminnasta lisää sekä kuulla viestinnän asiantuntija Leena Jaakkolan esityksen johtajan verkostoitumistaidoista, tervetuloa mukaan maksuttomaan tilaisuuteen 8. syyskuuta.

Antti-Pekka Hulkko
Palveluliiketoiminnan johtaja, Helsingin seudun kauppakamari

Suorittaja-johtaja, pidä tauko

  • Aamulla autossa työmatkalla puhelu tai pari sekä sähköpostien selailua liikennevaloissa (+ pari tööttäystä muilta autoilijoilta, kun et huomannut valojen vaihtumista ajoissa).
  • Ensimmäiseksi työpaikalla pikainen valmistautuminen ensimmäiseen kokoukseen, materiaalit kainaloon ja hyppy aamupäivän palaveriputkeen.
  • Puoliltapäivin on jo lievästi epätodellinen olo. Vuorossa vartin pikalounas tai sämpylä mukaan tutusta kahvilasta vastapuolelta katua, koska aamun aikataulut eivät pitäneet ja olet jo myöhässä iltapäivän ekasta kokouksesta.
  • Iltapäivällä palaverien välissä tulipalojen sammuttamista ja meilien selailua. Tapahtuu usein kännykästä kokoushuoneesta toiseen kävellessä tai jopa kesken tylsän palaverin.
  • Kello 16.50 toivottavasti oma oivallus, että kohta on lähdettävä hakemaan lapsia. Huonoimpina päivinä puolison ”missä olet” -soitto hoitaa saman.  To-do-listalta taklaamatta jääneet tehtävät siirretään seuraaville päiville.
  • Kotimatkalla hämmentynyt fiilis, mihin tämä päivä taas katosi, ja kalvava epävarmuus siitä, mitä olennaista ehkä jäi tekemättä. Liikennevaloissa unohtuneiden mutta mieleen palanneiden asioiden näpyttelyä kännykän muistilistalle.

Mikä on johtajan tärkein tehtävä? Ehkäpä ison kuvan ymmärtäminen ja viestiminen muille: Mitä yrityksen toimintaympäristössä tapahtuu? Mitä menestys toimialalla vaatii? Mitkä ovat yrityksen strategiset linjaukset? Miten se muuttuu toiminnaksi?

Montako prosenttia työajastaan selviytymismoodiin ajautunut, stressaantunut suorittaja-johtaja käyttää oikeisiin asioihin? Arviolta 0 %. Kuulostaako tutulta?

Antti-Pekka Hulkko,
Palveluliiketoiminnan johtaja,
Helsingin seudun kauppakamari

Ps. Välillä kannattaa ottaa etäisyyttä operatiivisiin asioihin, pitää vaikka etäpäivä tai lähteä seminaariin hakemaan virikkeitä ja verkostoitumaan. Se lievittää stressiä ja avaa ajattelua. Esimerkki hyvästä seminaarista ovat Kauppakamarin ja HENRY:n vuosittaiset Henkilöstöpäivät 25.-27.5.2016.

Kirjanpitolaki menee uusiksi, onko yrityksesi valmis?

Kauppakamarin kirjanpidon asiantuntija, Teija Kerbs

Kirjanpitolaki on uudistumassa. Muutos perustuu EU:n tilinpäätösdirektiiviin ja on merkittävä. Jokaisen yrityksen tulee olla tietoinen muutoksista ja muuttaa omia käytäntöjään vastaamaan uutta lainsäädäntöä.

Kauppakamari kouluttaa yrityksiä aktiivisesti muutoksesta. Seuraavat koulutukset järjestetään Turussa 17.9. ja Helsingissä 9.10.2015. Koulutuksen lisäksi tarjolla on verkkopalvelu ja kirja.

Kuvassa on kauppakamarin kirjanpidon asiantuntija Teija Kerbs.

Tervetuloa mukaan!

Kauppakamari on yritysten ja ammattilaisten asialla. Valvomme yritysten etua, neuvomme ja pidämme ammattilaisten osaamisen ajan tasalla mm. koulutuksin, kirjoin ja verkkopalveluin. Tässä blogissa erinomaiset asiantuntijamme avaavat lainsäädännön ja työelämän muutoksia, kertoen samalla tarjonnastamme.

Kysy ja kommentoi vapaasti. Tarjonnastamme löydät aina lisätietoa osoitteesta http://www.kauppakamarikauppa.fi.

– Antti-Pekka Hulkko, Helsingin seudun kauppakamari

Tervetuloa mukaan!
Tervetuloa mukaan!