Perehdyttäminen aina ajankohtaista – ei koskaan valmista

workplace-1245776__340

Perehdyttäminen on aina ajankohtaista ja samaan hengenvetoon se ei koskaan ole (kokonaan) valmista. Tämä dilemma ei kuitenkaan anna syytä jättää perehdyttämistä sikseen ja katsoa kuinka työntekijät ”kantapäät kolhittuna” ajan kanssa oppivat työnsä ja talon tavat. On sitä ennenkin opittu.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu perehdyttäminen koko työsuhteen ajan on tärkeää ja varmasti vaivan arvoista.

Miksi tätä jo ehkä ”vanhaa luuta” pyörittelen ja pohdin? Kaikki juontaa juurensa omista
kokemuksistani työelämässä. Minua on perehdytetty, olen itse perehdyttänyt, olen suunnitellut, toteuttanut ja arvioinut toisten tekemiä perehdytysaineistoja. Aina se on ollut yhtä ajankohtaista omassa kontekstissaan. Perehdyttäminen on erittäin tärkeä osa työyhteisöön sopeutumista ja työhön kiinni pääsemistä. Yhtä lailla merkityksellistä on jatkuvan perehdytys koko työsuhteen aikana.

Perehdyttämisen merkitys korostuu kun osaavia työntekijöitä on entistä vaikeampi löytää ja rekrytoida. On suuri sääli jos juuri palkattu uusi työntekijä ei tunnekaan itseään tervetulleeksi, saa oikein kiinni työstä ja pääse osaksi työyhteisöä, vaan lähtee pikapuoliin katselemaan toista työpaikkaa. Siinä palaa haaskuun vaivaa, aikaa ja rahaa, eikä usein toistuva rekrytointi samaan tehtävään tee myöskään hyvää työnantajamaineelle.

Helposti perehdyttämisellä tarkoitetaan pelkästään työsuhteen alkuun sijoitettua sisäänajoa, joka saattaa olla hyvin suunniteltu ja hoidettu prosessi, mutta suunnitelmallista matkan varrella tehtävää perehdyttämistä harvoin näkee. Työsuhteen aikana tapahtuu muutoksia, jotka antavat syytä perehdyttää kaikkia organisaation työntekijöitä. Tällaisia ovat vaikkapa uudet toimintamallit, järjestelmät, koneet, laitteet, toimintaan vaikuttavan lainsäädännön muutokset jne. Pitää myös muistaa perehdytys kun on edessä siirtyminen uusiin tehtäviin talon sisällä; esimerkiksi siirto asiantuntijasta esimiestyöhön.

Niin ja onhan se pakko – vrt. työturvallisuuslaki

Vastuu työturvallisuudesta ja perehdyttämisestä on aina työnantajalla ja työnantajan edustajilla, päälliköillä ja esimiehillä. Käytännössä lähin esimies vastaa perehdyttämisen ja opastuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja valvonnasta.

Kyllä se niin on, että lähin esimies delegoi osan ellei kaikkea perehdyttämisestä jollekin tai joillekin muille; lähimmälle työtoverille, HR -ammattilaiselle, eläköityvälle tai uusiin tehtäviin siirtyvälle, tilaa uudelle antavalle työntekijälle. Hyvä näin varsinkin, jos organisaatiolla on toimiva ja ajantasainen perehdytysaineisto ja -prosessi, jota noudattamalla kaikki tarvittava tieto siirtyy sujuvasti. Asian hyvin hallitsevat siirtävät tietotaitoa seuraavalle. Sudenkuoppana voi toki olla jo vanhentuneiden tai tehottomien toimintatapojen siirtyminen eteenpäin. Tässä jälleen yksi syy miksi esimiehen on hyvä suunnitella perehdytys ja seurata sen etenemistä, niin ja vastuutaan esimies ei kuitenkaan voi delegoida.

Mitä sitten – ehtiihän sitä huomennakin

Mitä nopeammin perehdytettävä oppii uudet asiat sitä joutuisammin hän suoriutuu
työtehtävistään itsenäisesti ja on tuottava työyhteisö jäsen.

On hyvä oppia oikein, ettei virhetoiminnasta tule tapaa, josta pitää poisoppia vaikka ei ole ihan vielä alkuunkaan päässyt. Perehdytettävä voi omaksua virheellisen toimintamallin esim. jos hän tyyppinä toimelias ja innokas ja vaan tekee. Joko niin, että hän tuo toimintamallin edellisestä työstään tai että hän tekee niin kuin parhaaksi näkee. Näin käy helposti, jos perehtyjällä ei ole keneltä kysyä tai pahimmassa tapauksessa henkilö, jonka on perehdyttämässä ei uskalla korjata toisen tekemistä, ja vielä karmeampaa, jos perehdyttäjä ei välitä. En tarkoita etteikö uudella tulijalla voisi useinkin olla hyviä uusia ideoita ja paikallaan esitettyjä miksi näin tehdään – kysymyksiä, mutta se on toinen juttu.

Merkitys työntekijälle ja työyhteisölle

Hyvällä perehdyttämisellä luodaan myönteistä asennoitumista työtä, työyhteisöä ja työnantajaa kohtaan. Onnistunut perehdytys motivoi ja sitouttaa.

Hyvällä perehdytyksellä tulija toivotetaan tervetulleeksi työyhteisöön; hänestä välitetään. Samalla viestitään työyhteisöstä ja sen toimintatavoista kuten johdonmukaisesta toiminnasta, työntekijöistä välittämisestä, tuhlailemattomasta toimintakulttuurista, jokaisen työn ja työpanoksen tärkeydestä. Hyvä perehdytys on samalla viesti välittämisestä koko työyhteisölle.

Koska perehdyttäminen alkaa?

Hyvän perehdytyksen alun voisi voisi itse asiassa nähdä jo rekrytoinnissa. Paljonko yrityksestä ja työpaikasta kerrotaan työpaikasta ilmoitettaessa; lehti-ilmoituksessa oma osansa on tällä totutusti on, eri alustoilla työpaikasta kerrottaessa on linkki organisaation sivuille. Tässä on hyvä paikka alkaa määrätietoisesti rakentaa työnantajamainetta kiinnostuneiden silmissä. Jo sekin missä kaikissa kanavissa työpaikasta ilmotetaan, kertoo hakijalle avoinna olevasta tehtävästä ja yhtä lailla organisaatiosta, sen toimintatavoista ja toivotusta asemoitumisesta yrityskentässä.
Sujuva rekrytointiprosessi antaa tulijalle alustavan kuvan organisaation toimintatavoista ja – kulttuurista yleensä. Haastatteluvaiheessa viimeistään on erinomainen paikka aloittaa perehdytys kertomalla sopivasti organisaatiosta ja avoinna olevasta työtehtävästä.

Perehdytys on prosessi – joka ei osin lopu koskaan

Prosessi alkaa ja loppuu; perehdyttämisprosessi päättyy joiltain osin ja saavuttaa toisissa
asioissa välietappeja ja suvantovaiheita, joiden jälkeen se voi taas jatkua.

Selkeyden vuoksi haluan kaikesta huolimatta käyttää suunnitelmallisesta perehdyttämisestä nimitystä prosessi. Prosessinomaisuudella voidaan hyvin kuvata johdonmukaista etenemistä ja useiden henkilöiden osallisuutta ja tehtäväjakoa. Perehdyttäminen koostuu hyvinkin erilaisista elementeistä; on tervetuloa taloon oppaita – sähköisiä ja monistettuja, esimiehen työkalupakkeja, ohjelmiin ja järjestelmiin liittyviä ohjeita, henkilöstölle järjestettyjä yhteisiä tilaisuuksia uusista kaikkia koskevista asioista, ohjausta, perustelua, keskustelua, varjostamista melkein mitä vaan. Toimiva kokonaisuus on useiden osien summa, perehdyttämiseen osallistuvista, tilanteesta ja käsiteltävästä asiasta riippuen. Ihan varmasti hyvän perehdytysaineiston ja suunnitelman rakentaminen vaatii pohjatyötä ja valmistelua, mutta tosi paikan tullen arjessa työ palkitaan.

Siis vielä – perehdyttämisen tavoitteena on saada työntekijä toimimaan itsenäisesti tuottavaa työtä tehden ja tunteman itsensä osaksi työyhteisöä.

Lokakuussa 2019
Jutta Kahvikiveltä

Kirjoittaja on KTM, yrittäjä ja työyhteisövalmentaja Jutta Ikonen, Kahvikivi Oy

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s