Älä esimies väistä ”draamaa” vaan käsittele se

henrietta aarnikoivu

Työyhteisö koostuu erilaisista työntekijöistä. Työpaikalla kaikkia persoonasta ja toimintatyylistä riippumatta yhdistää sama työpaikka ja yrityksen tavoitteet. Työntekijöiden erilaisuus konkretisoituu työn tekemisen tavoissa ja tuloksissa. Työntekijän käyttämismalli voi edistää työyhteisön tavoitteiden saavuttamista ja hyvinvointia. Se voi myös toimia toisin päin. Työntekijän tapa toimia vaikuttaa haitallisesti työyhteisön suoritukseen ja hyvinvointiin.

Yksilöllisyys ja erilaisuus tulee kiistatta huomioita esimiestyössä. Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että yksilöllisyyden huomioimisen varjolla henkilöstö asettuu epätasa-arvoiseen asemaan. Yksilöllisyyden huomioiminen pahimmillaan on haitallisen käyttäytymisen ja laiminlyöntien ymmärtämistä persoonan ja toimintatyylin varjolla. Huomiotta jää, että jokainen kuitenkin viime kädessä valitsee miten käyttäytyy. Parhaimmillaan yksilöllisyyden huomioiminen tukee työntekijöiden kukoistusta.

Tunnistatko tilanteen, jossa yhdelle työyhteisön jäsenelle muista poiketen sallitaan haitallinen käyttäytyminen? Usein näissä tilanteissa taustalla on kyse yrityksestä ylläpitää näennäistä tasapainoa, joka johtaa kuitenkin epätasapainoon. Esimiehen on helppo pistää pää pensaaseen ja ohittaa hankalan tapauksen epäasiallinen toiminta. Näin vältytään niin sanotulta ”turhalta draamalta”. Puuttuminen kohdistetaan henkilöön, joka on helpommin hallittavissa ja avoimen negatiivisen reaktion riski on pienempi. Samaan aikaan kuitenkin koko yhteisö näkee tilanteen, jossa henkilöstö asettuu epätasa-arvoiseen asemaan. Tämän myötä vähemmän dramaattiset työntekijät menettävät uskon yritykseen ja keskinkertaistuvat tai lähtevät pois.

Kun esimies väistää draamaa, tarkoittaa se yleensä sitä, että samalla aiheutetaan haittaa yrityksen sitoutuneille ja työnimua omaaville työntekijöille. Hyvä kysymys on miksi tasapaino on meille niin tärkeä? Tasapainon hakeminen saattaa tarkoittaa toimimattomia kompromisseja. Liiallinen tasapainon haku ja draaman pelko vie työyhteisön harmauteen, jossa pinnistely yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja ylpeys työstä näivettyvät. Keskiössä on draamailun kuningas tai kuningatar, joka heiluttaa tahtipuikkoa ja toimii omilla säännöillään.

Miten sitten suhtautua draamaan? Kuten todettu sitä ei kannata pelätä. Se kuuluu asiaan. Työyhteisöön kuuluu myös henkilöitä, joilla on vahva draaman taju ja vahvat sekä dramaattiset reaktiot. Näitä ei tule tyrmätä, niitä ei tule väistää, vaan ne tulee käsitellä. Tunteisiin on oikeus työpaikallakin, mutta rajojakin on asetettava. Kun tunteita käsitellään niiden ilmaisu myös kehittyy. Tämä toki vaatii panostuksia esimieheltä, mutta pidemmällä aikavälillä palkitsee.

Esimiestehtävä on myös kasvatustehtävä asianmukaiseen käyttäytymiseen työyhteisössä. Se vaatii sitkeyttä ja työtä. Jossain vaiheessa tulee myös tunnistaa tuottaako panokset tuloksia. Jos tuloksia ei kohtuullisessa ajassa synny, esimies ei väistä, vaan työyhteisön etu huomioiden luopuu negatiivisesti työyhteisöön vaikuttavasta työntekijästä.

Teksti: Henrietta Aarnikoivu, ProTulos Oy

Kirjoittaja on ratkaisukeskeinen valmentaja, YTM ja ProTulos Oy:n perustaja. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus esimiehenä ja esimiestyön sekä johtamisen kehittäjänä.
Henrietta pitää Asiantuntijasta esimieheksi -koulutuksen Kokkolassa 21.3.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s