Tingi tulleista – älä omista katteista!

Laita vientiprosessi kuntoon ja hyödynnä vapaakauppasopimuksia!globe-1339833_960_720

Suomella on EU:n jäsenenä kauppasopimus noin 70 eri maan kanssa, ja lisää on tulossa. Uusin sopimus on solmittu Japanin kanssa, sitä aletaan vaiheittain soveltamaan jo vuoden 2019 aikana.

Vuosi 2019 voi tuoda merkittäviä muutoksia myös toiseen suuntaan. Brexitin myötä tavaroiden vapaa liikkuminen EU:n ja UK:n välillä loppuu, tai ainakin vaikeutuu merkittävästi. Tällä hetkellä vaikutuksia vielä arvuutellaan, mutta selvää on, että jonkinlainen (kauppa)sopimus tähänkin tarvitaan. 

Kauppasopimukset eivät ole vain suuryrityksiä varten, pk -yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus hyötyä sopimusten eduista. Kauppasopimusten perimmäinen tarkoitus on lisätä ”vapaata” kauppaa sopimuskumppaneiden välillä. Usein puhutaankin Vapaakauppasopimuksista. Puretaan kaupan esteitä ja rajoituksia, maksetaan vähemmän tullia.

Suomalaiset yritykset panostavat vientiin, mutta raportit kertovat karun totuuden. Kauppasopimusten tarjoamia hyötyjä ei  hyödynnetä, tai niistä ei edes tiedetä.  Miksi annetaan 5-10% hintaetu kilpailijoille?

Jotta sopimuksia voi hyödyntää, ne pitää käydä läpi ja tunnistaa omia tuotteita koskevat vaatimukset. Jo kauppaa suunnitellessa pitää olla tiedossa kauppatavaran alkuperä ja tullinimike. Vapaakauppasopimukset ovat muodoltaan hyvin samanlaisia. Jokainen on silti oma yksilönsä. Jos tuntee yhden, ei voi sanoa tuntevansa kaikkia.

Kun sopimuksia päästään täysimääräisesti hyödyntämään, ne tuovat kilpailuetua. Vientimyyjä voi hymyssä suin mainostaa tuotteen olevan EU:n alkuperätuote. Tullietuudet tuontihetkellä vähentävät ostajan kokonaiskustannuksia. Kun homma on hallussa, koko vientiprosessi on sujuva ja mahdollisuus pysyvään asiakassuhteeseen kasvaa.

Vapaakauppasopimukset ovat yksi osa vientiprosessia. Vientiprosessi taas pitää sisällään ihan kaiken – aina kaupan suunnittelusta tavaran onnistuneeseen toimittamiseen ja maksun saamiseen saakka. Kyse on siis todella laajasta tapahtumaketjusta. Ja ketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki.

Niin kauppasopimusten kuin vientiprosessinkin kanssa pitää muistaa, että ne koskettavat koko vientiyritystä – ihan jokaista työntekijää. Jokaisella on omat vastuut ja velvollisuudet. Kun koko prosessi pistetään pieniksi palasiksi ja aletaan kartoittamaan vastuuhenkilöitä, saatetaan yllättyä. Esimerkiksi alkuperän ja tullinimikkeen määrittäminen saattaa tapahtua vasta prosessin loppupäässä, silloin kun tavaraa ollaan jo lastaamassa vientiin. Ja silloin on liian myöhäistä.

Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, ei vielä viikossakaan. Ymmärtämällä vientitapahtuman eri osien keskinäiset riippuvuudet ollaan kuitenkin jo oikealla tiellä. Myönteistä kehitystä saadaan aikaan ihan pieninkin askelin, vaikkapa selvittämällä omien kohdemaiden vapaakauppamahdollisuudet. Tuumasta toimeen siis.

Lisää Marikan oppeja saat osallistumalla 20.11.2018 Kauppakamarin Vientipäivään Seinäjoella!

Marika Samex 100 x 100 pxKirjoittaja Marika Nummila, Samex Solutions Oy, on työskennellyt aitiopaikalla huolintaliikkeen ammattiosaajana vastaten vienneistä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Marika toimii Samexilla päivittäin vientitullauksen asiakastuessa sekä tiiviissä yhteistyössä Tullin asiantuntijoiden kanssa.

Lähes 700 henkilöä yli kolmestasadasta suomalaisesta vientiyrityksestä on osallistunut Marikan koulutuksiin ja hän on saanut erinomaista palautetta iloisesta, tehokkaasta ja asiakaslähtöisestä asiantuntijuudestaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s