Älä dissaa mun bonarii

Johtamisen opit ja ismit tuntuvat olevan jatkuvalla laukalla. Keskustelu nelistää laidalta toiselle, vaikka viisaus on ja pysyy keskitiellä. Palkitsemisessa aineeton on ollut viime aikojen mantra. Ihan aiheesta, mutta samalla tuntuu usko taloudelliseen palkitsemiseen kadonneen. Tasapainon vuoksi listasin 5 hyvää syytä rahapalkkioille.

  1. Työsuhde on vaihtosuhde. Vaikka kuinka tekisi rakkaudesta lajiin, on vaihtokaupan oltava reilu. Kun antaa ja saa aikaan enemmän, ansaitsee muutakin kuin sydämelliset kiitokset.
  2. Rahalla on arvoa. Taloudellisen palkitsemisen vaikutuksen on todettu laimenevan, mitä ylemmillä ansiotasoilla liikutaan. Suurimmalle osalle meistä rahalla on kuitenkin väliä. Merkityksellisyyden kokemus tekee työstä antoisaa, mutta myös tulospalkkio antaa mahdollisuuden lisätä elämään laatua.
  3. Rahasta saa dopamiini-hitin. Dopamiini on mielihyvähormoni, jota erittyy saavuttamisen kokemusten yhteydessä. Raha siis palkitsee, mikäli koemme että bonus on osittain tai kokonaan oman ponnistelun tulos. Dopamiini addiktoi, mikä saa meidät toistamaan palkittavaa toimintaa. Myyntimiesten bonarimalleissa on siis iät ja ajat noudatettu pelillistämisen peruslogiikkaa.
  4. Raha vahvistaa viestiä. Kokemus arvostuksesta välittyy ihmiseltä ihmiselle, aidossa kohtaamisessa. Vaikutus kuitenkin rapautuu, mikäli viestiä ei missään vaiheessa vahvisteta rahalla. Kun yritys menestyy, on kohtuullista että tekijät saavat osansa. Sisäinen motivaatio on kovilla, jos herää tunne epäoikeudenmukaisuudesta.
  5. Palkitsemisjärjestelmä vahvistaa sisäistä motivaatiota. Kyllä. Todellakin. Järjestelmä ja sen palkitsemisperusteet voidaan rakentaa tavalla, joka vahvistaa yhteisöllisyyden, merkityksellisyyden, autonomian ja hallinnan tunnetta. Palkkiot ovat tällöin piste iin päällä.

Palkitsemisessa onnistuminen ei riipu palkitsemistavasta. Huono johtaminen on huonoa ja hyvä hyvää, tulee se missä paketissa tahansa. Palkkioiden ympärillä käytävän eipäs-juupas –keskustelun sijaan kannattaisi tutkiskella, minkälaisin edellytyksin palkitsemistarkoituksessa tehdyt teot tuottavat aitoa lisäarvoa yhteisölle.

Viime kädessä kaikki palkitseminen on aineetonta, palkitsevien kokemusten tuottamista. Ja palkitsemisessa epäonnistuminen tulee aina kalliiksi, käytti rahaa tai ei.

Teksti: Saara Tarumo on sosiologi ja yrittäjä, joka muotoilee työkseen palkitsevia työyhteisöjä. http://www.happycompany.fi/

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s