PK-yritysten johdon seuraajasuunnittelussa ja hallitustyön arvioinnissa petrattavaa

Merkittävä osa PK-yrityksistä ei tee johdon seuraajasuunnittelua, ja vain kolmannes PK-yrityksistä varautuu edes kriisitilanteisiin seuraajasuunnittelulla. Hallitustyön arviointia ei tee yli 40 prosenttia PK-yrityksistä. Hallitusten kokoonpanoja ei kuitenkaan pidetä riittävän osaavina yhtiön tulevaisuuden haasteiden kannalta. Tiedot ilmenevät kauppakamarien PK-hallitusbarometristä, johon vastasi lähes 1 200 yrityksen edustajaa eri puolilta Suomea.

shutterstock122031439-1024x683

Hallitusbarometrikyselyn perusteella kouluttautuminen hallitustyöhön kannattaa, sillä sekä seuraajasuunnittelu että hallitustyön arviointi on selvästi yleisempää niissä yrityksissä, joissa kyselyn vastaaja on käynyt kauppakamarien Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssin.

Nykyisellään hallitusjäsenten osaamisalueissa tärkeimpinä pidetään yritystalouden ja rahoituksen hallintaa, liiketoimintaosaamista ja kokemusta strategisesta työskentelystä. Tämän kolmen kärjen kannoilla tulevat toimialaosaaminen, PK-yrityksen toimintatapojen ja hyvän hallintotavan tunteminen.

Hallituksen jäsenen ominaisuuksissa arvostetaan eniten yhteistyökykyisyyttä, huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi itsenäistä ajattelutapaa. Myös sitoutuneisuus, aktiivisuus sekä taito kyseenalaistaa ovat kysyttyjä ominaisuuksia.

Moniin hallituksiin haetaan uutta osaamista, usein myös yhtiön ulkopuolelta. Ulkopuoliset hallituksen jäsenet ja hallitusammattilaiset ovat nykyään varsin yleisiä PK-yritysten hallituksissa. Vähintään 250 työntekijän yrityksistä jo kolmella neljäsosalla on ulkopuolinen hallituksen jäsen. Ulkopuolisia hallituksen jäseniä arvostetaan, sillä lähes 80 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä heidän toimintaansa.

Vaihtuvuus ja seuraajasuunnittelu puutteellista

Vastaajat kantavat huolta hallitusten osaamisesta yrityksen tulevissa haasteissa, esimerkiksi kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen kannalta. Erityisen huolissaan ovat toimitusjohtajat, sillä heistä vain 28 prosenttia piti osaamista tulevien haasteiden kannalta riittävänä, kun hallituksen jäsenistä 39 prosenttia katsoo asioiden olevan tältä osin kunnossa.

“Tulevaisuuden näkemystä on vain kolmanneksella.”

“Toimiala on niin kovassa murroksessa, että varmasti hallituksenkin kokoonpanoa pitää miettiä.”

“Kasvuun tähtäävää osaamista tarvittaisiin.”

“Mahdolliseen kansainvälistymiseen tarvitaan vahvistusta.”

“Digitaalisuus haastaa ja siihen ei nykyisessä hallituksessa riittävää osaamista ja näkemystä.”

PK-yritykset kaipaavatkin lisää osaamista ja vaihtuvuutta hallituksiinsa. Ainoastaan 16 prosenttia pitää hallituksen jäsenistön vaihtuvuutta riittävänä. Kuitenkin vain 11 prosenttia vastaajayrityksistä tekee seuraajasuunnittelua sekä pitkän ajan tähtäimellä että kriisitilanteita varten. Isommistakin, yli 250 työntekijän yrityksistä alle viidennes tekee sekä pitkän tähtäimen että kriisitilanteen suunnittelua.

“Kun peräti 68 prosenttia PK-yrityksistä ei tee johdon seuraajasuunnittelua edes kriisitilanteita varten, viesti on selkeä: yrityksissä on kiinnitettävä enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa.

Hallitustyön arviointi ei vielä lyönyt läpi PK-yrityksissä

Hallituskokoonpanoja ja hallitustyötä voisi parantaa säännöllisesti toteutettava hallitustyön arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen. Hallitustyön arviointi ei ole vielä täysin lyönyt läpi PK-yrityksissä, sillä vastaajayrityksistä yli 40 prosentissa hallitus ei arvioi toimintaansa. Arviointi on yleisempää suuremmissa yrityksissä, mutta yllättävästi arviointia ei tee yli viidennes yli 250 työntekijän yrityksistä.

“Arvioinnin tuloksia ei myöskään hyödynnetä kovin laajasti, sillä vain neljännes yrityksistä käyttää arvioinnin tuloksia ennen kaikkea hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja ainoastaan viidennes hallituksen jäsenten motivaatiotason selvittämiseen, vaikka se olisi oivallinen työkalu hallituksen vaihtuvuuden ja osaamisen lisäämiseen. Tulos on mielenkiintoinen, varsinkin sen suhteen, kuinka paljon vastaajat näkevät hallituksen vaihtuvuudessa ja osaamisessa parantamisen varaa”, sanoo Linnainmaa.

Kouluttautuminen hallitustyöhön kannattaa

Kauppakamarien tarjoaman Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksen (www.hhj.fi) merkitys näkyy selvästi barometrin tuloksissa. HHJ-kurssin käyneet vastaajat arvioivat hallituksen osaaminen yrityksen tulevien haasteiden kannalta selvästi useammin riittäväksi kuin kursseja käymättömät vastaajat (37 prosenttia verrattuna 28 prosenttiin). Merkittäviä eroja näkyy myös hallitustyön organisoinnissa sekä hallitustyön arvioinnin yleisyydessä.

“Kouluttautuminen hallitustyöhön näyttää tuovan hallitustyön arkeen työkaluja ja puhtia. Esimerkiksi kokousaineiston toimittaminen ennalta ja hallituksen strategiapäivän järjestäminen sekä hallitustyön arviointi on selvästi yleisempää niissä hallituksissa, joissa hallituskoulutusta on hankittu”, arvioi lakimies Antti Turunen Keskuskauppakamarista.

Toimitusjohtajat kaipaavat hallituksilta sparrausta

Kyselyn vastauksista löytyy jonkin verran eroa sen perusteella, onko vastaajana toimitusjohtaja vai hallituksen puheenjohtaja tai muu jäsen. Hallituksen jäsenet arvioivat hallituksia positiivisemmin kuin toimitusjohtajat.

“Joissakin suhteissa hallitukset tuntuvat yliarvioivan toimintaansa. Toimitusjohtajat kaipaavat hallitukselta enemmän haastamista ja sparraamista, sillä toimitusjohtajista yli 40 prosenttia antaa tästä hallitukselle arvion keskinkertaisen ja huonon väliltä. Niin heikkona tilanteen näkee hallituksen jäsenistä selvästi harvempi, 27 prosenttia”, Leena Linnainmaa kertoo.

Hallituksen keskeinen tehtävä on myös tuoda uusia näkökulmia yrityksen toimintaan. Neljännes hallituksen jäsenistä antaa hallitukselle tästä täydet pisteet, kun toimitusjohtajista puolta harvempi näkee tilanteen yhtä auvoisena.

Kuntayhtiöiden ongelmana poliittisesti valitut hallitukset

Kyselyssä tuotiin esiin myös osaamisvajetta kuntayhtiöiden hallituskokoonpanoissa. Lukuisat vastaajat kommentoivat kokemuksiaan kuntayhtiöiden hallituksista, joissa poliittisin perustein valituilta jäseniltä ei välttämättä löydy tehtävän vaatimaa osaamista. Avoimet vastaukset ovat karua kertomaa:

“Hallitus koostuu luottamushenkilöistä eli ovat ihan pihalla.”

“Valintakriteerinä on ollut poliittinen sopivuus. Toimivan johdon edustajana kaipaisi enemmän aitoa lisäarvoa ja substanssiosaamista jäseniltä.”

Palkkiot maltillisia mutta kasvussa

Puolet vastaajayrityksistä ei maksa hallituspalkkioita. Tätä selittää se, että PK-sektorilla hallituksen jäsenet ovat usein omistajayrittäjiä.

“Niissä yrityksissä, joissa palkkioita maksetaan, palkkiot ovat nousseet vuoteen 2013 verrattuna selvästi, mutta ovat yhä erittäin maltillisia. Puheenjohtajan vuosipalkkion mediaani on 6 000 euroa ja jäsenen 3 800 euroa, kun neljä vuotta sitten määrät olivat 5 000 ja 3 500 euroa”, Antti Turunen kertoo.

Investointihaluja on, mutta byrokratia jarruttaa

Keskuskauppakamari selvitti lisäksi PK-yritysten kasvuhaluja ja mahdollisia ongelmia byrokratian rattaissa. PK-sektorilla on runsaasti kasvu- ja vientihaluja sekä investointisuunnitelmia. Ikävä kyllä kaavoitus ja lupabyrokratia on hidastanut monia hankkeita eri puolilla Suomea, kun 8 prosenttia vastaajista kertoi byrokratian viivästyttäneen investointeja tänä tai viime vuonna. Useimmiten viivästyksen syyksi mainittiin kaavoitus. Viime ja tämän vuoden aikana vastaajayrityksillä on viivästynyt byrokratian rattaissa investointeja ainakin 160 miljoonan euron arvosta.

“Kaavoitus on toivottoman hidasta ja viivästyttää rakennusinvestointeja vuosia.”

“Business ei etene, koska kaavoituksesta on odotettu päätöksiä jo 6–7 vuotta.”

www.hhj.fi

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s