Tee virheitä, opi ja jaa kokemustasi muille – Kauppakamarin klubin luottamusverkostossa puhutaan sekä onnistumisista että epäonnistumisista

Kuka ei ole koskaan tehnyt töissä virhettä? Aivan. Miksi virheitä sitten pitäisi piilotella, hävetä tai pelätä? Parhaimmillaan virheen tekeminen on tie uuden oppimiseen.

Kenellä on viikon mehevin moka?

Terveydenhuollossa virheettömyyteen pyritään ennen muuta potilasturvallisuuden takia. Vaaratapahtumien systemaattista ja helppoa ilmoittamista varten on kehitetty valtakunnallinen HaiPro-raportointijärjestelmä. Sen tavoitteena on toiminnan kehittäminen. Virheitä tehdään, ja jos virheestä aiheutuu vaaratilanne, on tärkeää, että samaa virhettä ei toisteta. Siksi siitä ilmoitetaan HaiProssa. Ilmoituksen jälkeen tapahtumaa päästään tutkimaan ja siitä voidaan oppia – vapaaehtoisesti, luottamuksellisesti ja syyttelemättä. Virheiden analysoinnin kautta on syntynyt esimerkiksi leikkaussalien tarkistuslistat ja hyvä käsihygienia.

Olen joskus miettinyt, pitäisikö esim. koulutusorganisaatiossa olla eräänlainen HaiPro. Toki monet tarkistuslistat ym. ovatkin syntyneet tarpeesta viilata prosessit niin, että myös virheiden mahdollisuus vähenee.

Eräässä työpaikassa sovimme, että nostamme viikkopalavereissa esille viikon mokat. Toki jaoimme onnistumisiakin, mutta jaoimme myös tehtyjä virheitä. Jokainen pääsi tunnustamaan mokansa, parhaat monta kertaa. Meillä ei ollut hengenlähtöä lähellä, mutta kyllä ihan aitoja vaaratilanteita syntyi, huonoa asiakaspalvelua ja taloudellista tappiota.

Jossain vaiheessa moka-avautuminen alkoi tuntua naiivilta ja lopetimme sen. Mutta kokeilusta jäi hyvää: työn arjessa oli helpompi tunnustaa virheensä ja mikä tärkeintä: oppia niistä kollektiivisesti.

Innovatiivisuus vaatii virheitä

Sairaaloissa oli ennen vanhaan sankarilääkärikultti. Ainakin ulospäin korostettiin virheettömyyttä. Nykyisin nuorille lääkäreille opetetaan, että kaikki ihmiset tekevät virheitä.

Erikoistuville lääkäreille johtamista kouluttava OYSin vastuualuejohtaja Heikki Wiik perustelee: ”Vasta kun virheellisyytensä tunnustaa, avautuu oppimisen ikkuna ja tilanteet voi miettiä samalla reflektoiden. Näin todennäköisyys samantyyppisten virheiden toistamiseen vähenee.” (2017)

Nykyorganisaatioissa korostetaan tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä innovatiivisuutta. Innovatiivisuus ei ole vain keksijöiden tai start up -yrittäjien ominaisuus – kaikkien pitää olla jossain määrin innovatiivisia ja luovia. Asiat kehittyvät, kun niitä katsoo välillä uusin silmin ja oman hiekkalaatikon ulkopuolelta ja kokeilee.

Innovatiivisuuteen kuuluvat virheet. On toki mahdollista, että joku keksii lonkalta uuden hienon asian tai tavan. Useimmiten innovaatiot kuitenkin syntyvät yrityksen ja erehdyksen kautta. Huonoimmillaan virhe lamauttaa, aiheuttaa häpeää, pelkoa ja turhautumista sekä vetäytymistä alisuorittamiseen. Mutta parhaimmillaan virhe ja virheestä oppiminen johtaa uuteen ja entistä parempaan!

Marjatta Jaben haastattelema teatteriohjaaja ja näyttelijä Asko Sarkola kertoo: ”Jos luovuudessa ei olisi vaarallista aspektia, se ei olisi luovuutta. Jos tiedät, mitä asiasta tulee, se ei ole enää uusi ratkaisu. – – – Mikään uusi ei synny ilman pientä tai suurempaa vaaraa.”

Sarkolan mukaan luova prosessi on jännitteinen matka, jossa tarvitaan väkeä eri rooleihin: sekä rohkeita visioijia että jarruttajia. Jarruttaja ei saa olla vähättelijä vaan kysyjä ja kyseenalaistaja, joka tarkistaa selustat ja asiat, jotka on unohdettu. Jarruttaja voi myös muistuttaa aiemmin tehdyistä virheistä. Hän ei jankuta ”mutta aina ennenkin on…” vaan tuo rakentavalla tavalla esiin sitä oppia, joka organisaatiossa jo on. (Jabe 2017 s. 282-283.)

Kauppakamarin klubi on luottamusverkosto, jossa opit myös muiden virheistä

Aikuisella ihmisellä on kyky oppia paitsi omista myös muiden virheistä. Jokaisella johtajalla ja asiantuntijalla on omanlaisensa positio omassa organisaatiossaan, mutta hyvin paljon on myös yhtäläisyyksiä eri johtajien välillä. Kauppakamarin klubeissa jaetaan yhtäläisiä kokemuksia ja osaamista ainutlaatuisessa luottamusverkostossa.

Klubeissa on sallittua ja toivottuakin puhua virheistä. Oman virheen aukipuhuminen lisää ymmärrystä virheensä logiikasta ja syventää käsitystä siitä, miten vastaisuudessa toimii paremmin. Lisäksi useamman on mahdollista oppia yhden virheistä. Klubin vertaisverkostossa voi myös toisten virheiden käsittelyn kautta pohtia ratkaisuja omiin haastaviin tilanteisiin.

Kun vertaisverkoston jäsenet toimivat HR-päättäjinä, talouspäättäjinä, myynnin tai markkinoinnin johtajina tai toimitusjohtajina, on helpohko löytää yhteinen kieli. ”On helppo kertoa haasteistaan, kun kaikki puhuvat hooärrää”, totesi eräs HR-päättäjäklubilainen.

Johda asennetta, myös omaasi

Asennejohtaja-kirjassaan Marjo Huhtala määrittelee asennejohtajan tarkoittavan myönteistä ja innostavaa roolia sekä vastuuta, jolla haluamme palvella ja johtaa joukkojamme heitä samalla energisoiden (2015).

Virheen tehnyt tuntee kielteisiä tunteita, mille on myös tärkeää antaa aikaa. Mutta jatkon kannalta olennaista on, kuinka nopeasti näistä tunteista pääsee eroon: reflektoi virhettä, ottaa opiksi ja mielellään myös jakaa oppiansa muille. Työelämään väistämättä kuuluu myös epäonnistuminen, jonka jälkeen pitää nousta ylös ja jatkaa matkaa.

Kauppakamarin klubin uutena fasilitaattorinakin toimiva Marko Parkkinen kertoo Asennejohtaja-kirjassa epäonnistumisesta. Ratkaisevaa on, miten ihminen suhtautuu epäonnistumisiin. Epäonnistuja voi syyttää muita tai kokea itse olevansa huono. Tai hän voi ajatella, että pitää tehdä kovemmin töitä ja yrittää enemmän. Tällaisella asenteella on merkitys menestykseen ja myös onnellisuuteen. Marko myös korostaa, että ihmisten pitää uskaltaa kertoa vaikeuksistaan ja ongelmistaan. (Huhtala 2015 s. 165-169.) Klubissa luodaan luottamuksellinen ilmapiiri, jossa jakaminen on mahdollista.

Virheitä tapahtuu. Jos ei ikinä tee virheitä, pelaa liikaa varman päälle eikä synnytä uutta. Jos taas tekee toistuvasti samoja virheitä, on tyhmä eikä ota opikseen.

Virhe on yksi avain parempaan suoritukseen. Siksi:

1. Virhettä ei kannata turhaan piilotella.
2. Virheestä pitää oppia.
3. Virheestä saatua oppia kannattaa jakaa. Tällöin oppi jalostuu itsellekin vielä paremmin.

Kauppakamarin klubeista löydät lisätietoa Kauppakamarin sivuilta ja Kauppakamarikaupasta.

Kaikille avoin Klubiaamiainen on Kauppakamarissa 16.3. klo 8.30-10, tervetuloa! Ilmoittaudu tästä.

Milla Kajanne
Kirjoittaja työskentelee Helsingin seudun kauppakamarissa.

Lähteet:
Huhtala, Marjo 2015: Asennejohtaja. Arjen työkalut esimiehille. Kauppakamari.
Jabe, Marjatta 2017: Erilaisten ihmisten johtaminen. Kauppakamari.
Wiik, Heikki 2017: Puhelinhaastattelu 20.2.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s