Johtaminen 2.0

Monien johtamiskoulutusten järjestäjänä ja monien eri asiantuntijoiden kanssa asiasta keskustelleena voin todeta, että johtaminen elää rajua muutosta. Nykyään viljellään jopa ajatusta, että johtajia ei tarvittaisi ollenkaan. Ihan näin pitkälle meneviä johtopäätöksiä en olisi vielä valmis tekemään, mutta johtajan rooli on radikaalisti muuttumassa siitä, mitä se on ollut ennen.

Itseohjautuvuudesta uutta potkua organisaation kehittymiseen

Itseohjautuva organisaatio on päivän sana tai tavoitetila. TEAL on yksi uusista organisaatiokulttuurin ismeistä. Tästä maailmasta kumpuaa nimenomaan se kysymys, onko johtajalla enää roolia ollenkaan. Väärin tai liian radikaalisti toteutettu itseohjautuvuus on kuitenkin aiheuttanut jopa pahoinvointia organisaatioissa, koska pahimmillaan työntekijät kokevat jäävänsä vastuiden ja haasteiden kanssa yksin.

Hyvin toimivana itseohjautuva organisaatio toki tuo selkeitä hyötyjä: muun muassa tehokkuutta, vastuunkantoa, tiiviimpiä työyhteisöjä ja merkityksellisyyttä. Pääseminen vertikaalisesta johtamisesta horisontaaliseen johtamiseen vaatii isoja toiminnallisia, ja ennen kaikkea ajatuksellisia, muutoksia sekä koko organisaation läpikäymistä.

Yhdessä tekeminen rakentaa työyhteisöä

Uusi termi yhdessä ohjautuminen onkin alkanut jo syntyä. Johtajan tehtävänä tuntuu olevan rakentaa oman henkilöstönsä kanssa innostava visio ja tavoite sekä toimia mahdollistajana henkilöstön kehittämälle toiminnalle ja kehittymiselle. Tärkeään rooliin nousee tukeminen, henkilöstön potentiaalin valjastaminen yhtiön käyttöön ja tarvittaessa vastuun kantaminen.

Yrityksen vastuullisuus on merkittävä tekijä menestymisen kannalta. Johtaja joutuu miettimään yhtiön arvomaailmaa ja sitä, miten vastuullisuus näkyy käytännön toiminnassa. Miten henkilöstö voi osallistua ja toteuttaa vastuullisuutta työssään? Henkilöstön kokema merkityksellisyys nousee erityisesti uuden sukupolven myötä todella tärkeään rooliin. Sitoutumista organisaation on muuten vaikea tavoittaa.

Muutos ei synny itsestään vaan vaatii jatkuvaa työtä

Henkilöstön muutosjoustavuus tuntuu olevan monen johtajan näkökulmasta kysymysmerkki tai kompastuskivi. Miten synnytetään kehityksestä nauttiva, joustava organisaatio, jossa ihmiset ovat tekemässä muutosta mielellään etukenossa? Johtajan pöydälle tuleekin kysymys, millaista uutta osaamista kehittäminen vaatii ja millaisilla työkaluilla osaamista lisätään. Miten rakennetaan jatkuvasti oppiva organisaatio, joka ennakoi ja pystyy vastaamaan kiihtyvään muutostahtiin? Johtajan työsarkaa siis riittää, mutta ylhäältä alaspäin kulkeva komentoketju on historiaa.

Leena Räisänen on Keski-Suomen kauppakamarin koulutus- ja palvelupäällikkö.

Uusi esimies – älä sössi ensikohtaamista

Ensivaikutelman merkityksestä puhutaan tyypillisesti paljon asiakaspalvelu- ja myyntikoulutuksissa. Sen merkitystä korostetaan halutun lopputuloksen syntymiseksi oli sitten kyseessä kauppa tai myönteisen mielikuvan syntyminen.

Ensivaikutelman merkityksestä tulisi ehdottomasti puhua myös esimiesvalmennuksissa. Itse pidän ensivaikutelmaa eräänlaisena totuudenhetkenä – se määrittää etenemistä. Jos uuden esimiesten työntekijöille luoma ensivaikutelma on myönteinen, silottaa se huomattavasti esimiehen taivalta. Jos se on jotain muuta, vaikeuttaa se vähintään esimiehen onnistumista työssään.

Ensivaikutelma on suhteellisen pysyvä – se voi kuitenkin muuttua. Ensivaikutelman myötä rakentuneen mielikuvan muuttaminen vaatii töitä. Työtä on jo todennäköisesti uudella esimiehellä muutoinkin ihan riittävästi käytännönkin asioissa.  Kun työmäärään ja panostuksiin liittää vielä negatiivisen ensivaikutelman edellyttämät extrapanostukset luottamussuhteelle perustan luomiseksi, on tekemistä todella paljon.

Esimiehen ja myös työyhteisön kannalta olisikin ideaali, ettei esimies sössisi heti alussa, vaan onnistuisi synnyttämään myönteisen ensivaikutelman. Tämä säästää vähintäänkin melkoisesti aikaa ja tukee myös esimiehen sekä koko työyhteisön työhyvinvointia. Myönteisen ensivaikutelman seurauksena työntekijät tekevät esimiehen kanssa yhteistyötä ja luottamussuhde kehittyy, kunnes toisin todistetaan. Lisäksi myönteisen ensivaikutelman myötä esimiehen toimintaa arvioidaan yleisesti armollisemmin ja myönteisemmin. Negatiivisen ensivaikutelman seurauksena tyypillisesti keskitytään hakemaan sille vahvistusta ja epäluottamussuhde rakentuu, kunnes toisin todistetaan. Esimiehen toimet ovat suurennuslasin alla ja hyvätkin pyrkimykset saatatetaan tulkita negatiivisiksi.

Miten sitten synnytetään hyvä ensivaikutelma? Ensivaikutelmaan vaikuttavat monet tekijät. Hyvä myyjä ja asiakaspalvelija omaa asiakasempatiaa eli kyvyn asettua asiakkaan asemaan ja sopeuttaa omaa toimintaansa asiakas huomioiden. Vastaavasti toimii hyvä esimies. Hän omaa työntekijäempatiaa, kykenee  asettumaan työntekijän asemaan ja  sopeuttaa myös omaa toimintaansa.  Uutena esimiehenä olennaista on osoittaa arvostusta työntekijöitä kohtaan kuuntelemalla ja olemalla kiinnostunut. Vaikka esimiehelle olisi paljonkin sanottavaa ja ideoita toiminnan kehittämiseksi, on avainasemassa ensimmäisessä vaiheessa työntekijöiden näkemysten kuunteleminen. Olennaista on myös tunnistaa ja arvostaa organisaatiossa ja työyhteisössä olevia myönteisiä asioita ja tunnistaa työntekijän onnistumisia työssään.

On tärkeää, että esimies on kohtaamisissa aito. Jos esimies keskittyy lunastamaan paikkaansa todistelemalla osaamistaan, on mahdollisuudet menetetty. Esimieheen, joka ei päde ja omaa hyvän itsetunnon voi luottaa. Hän pystyy tuomaan esiin heikkouksiaan ja myös tietämättömyyttään. Hän hyödyntää työntekijöiden osaamista ja tukee myös sen kehittymistä esittämällä kysymyksiä sekä haastamalla ongelmanratkaisuun.

Kun esimies on työntekijöitä kuunnellen muodostanut näkemyksen tilanteesta, tulee hänen koostaa keskusteluissa esiin nousseita vahvuuksia ja kehitystarpeita koko työyhteisön yhteisessä tilaisuudessa.  Hänen tulee työntekijöitä osallistaen määrittää toimenpiteitä, joita toteutetaan huomioiden organisaation tavoitteet ja strategia. Olennaista on edelleen kysymysten esittäminen ja kuunteleminen.

Hyvän esimies-alaissuhteen kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että vuorovaikutusta on riittävästi ja se toteutuu säännöllisesti. Luottamussuhteen kannalta olennaista on, että esimies tukee työntekijöitä, mutta samalla haastaa heitä itse löytämään ratkaisuja. Näin työntekijä saa onnistumisen kokemuksia ja myös pystyy kehittymään.

Esimiehen ei tarvitse olla yli-ihminen ja ihmeidentekijä. Esimiehen tulee olla inhimillinen suunnan näyttäjä, joka oman itsetuntonsa pönkittämisen sijaan työskentelee aidosti kohti organisaatioissa asetettuja tavoitteita hyödyntäen työntekijöiden osaamista sekä tukien työntekijöiden kehittymistä ja sitä, että työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi.

Vaikka synnynnäisiä johtajiakin on – hyväksi esimieheksi voi todellakin oppia. Se edellyttää ennen kaikkea tahtoa ja kykyä reflektoida omaa toimintaansa. Näiden seurauksena syntyy valmius oppimista ja kehittymistä tukeviin toimenpiteisiin.

Teksti: Henrietta Aarnikoivu, ProTulos Oy

Kirjoittaja on ratkaisukeskeinen valmentaja, YTM ja ProTulos Oy:n perustaja. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus esimiehenä ja esimiestyön sekä johtamisen kehittäjänä.

Kurkkaa oman alueesi kauppakamarin ajankohtaiset aihepiiriin liittyvät koulutukset: https://kauppakamari.fi/k2/kauppakamarit/etsi-oma-kauppakamarisi/

Työharjoittelu kauppakamarilla

Opiskelen mediatekniikkaa Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Opintoni ovat melko laaja-alaisia, niihin kuuluu esimerkiksi verkkosivujen suunnittelua ja kehitystä, digitaalisen median tuotantoa kuten video- ja valokuvausta sekä painotuotantoa.

Päädyin kauppakamarille työharjoitteluun, koska siellä oltiin ottamassa käyttöön omaa studiota videotuotantoa varten ja tähän haluttiin avustajaksi joku, jolla oli vastaavista hommista aikaisempaa kokemusta. Kuvasimmekin kolmikuukautisen harjoitteluni aikana useita opetusvideoita, jotka päätyivät kauppakamarin KoulutusOnline-palveluun.

Käytössä oli siis kunnon studio kameroineen ja viherkankaineen. Kuvaamiemme opetusvideoiden aiheet vaihtelivat taloudesta tietosuojaan ja videoilla esiintyneet asiantuntijat tulivat sekä talon sisä- että ulkopuolelta. Vaikka itse en aina aiheista kovin paljon entuudestaan tiennytkään, osasivat asiantuntijat tehdä niistä mielenkiintoisia ja välillä huomasin, kuinka jäin kuuntelemaan heitä videoiden ohjaamisen ja editoinnin aikana.

Tein harjoittelussani myös muita hommia. Kuuluin palveluliiketoiminnan tiimiin, jossa pääsin tekemään monipuolisia työtehtäviä, kuten kirjojen digitoimista Ammattikirjasto-palveluun, videoiden editointia ja videojulkaisualustan ylläpitoa, KoulutusOnline-verkkosivun kehitystä ja sekalaisia sisällönpäivityksiä esimerkiksi KauppakamariKauppaan. Ainakin omalla kohdallani työtehtävät olivat studion kuvauksia lukuun ottamatta melko kiireettömiä; sain hyvinkin vapaasti päättää, mitä tehtäviä milloinkin tein.

Myös työajoissa oli mukavasti joustoa. Työpäivien pituus oli 7 h 30 minuuttia, johon sisältyi puolen tunnin mittainen ruokatauko. Töissä ei kuitenkaan tarvinnut joka päivä olla tarkalleen mainittua työaikaa, kunhan vain kokonaistunnit tulivat tehtyä täyteen, joten esimerkiksi vapaapäivän pitäminen onnistui hyvin.

Kaiken kaikkiaan harjoittelujakso oli oikein mukava. Työkaverit olivat kivoja ja ilmapiiri talossa oli rento. Ainoa miinus tuli ehkäpä siitä, että aivan kaikki työtehtävät eivät täysin osuneet yhteen omien opintojeni kanssa. Toisaalta ainakin itse lähdin harjoitteluun sillä mielellä, että pääasia on saada työkokemusta, joten asia ei jäänyt harmittamaan.

Aleksi R.

Saako hallitus asioita aikaan?

Hallituksen tehtävä on yhteistyössä toimivan johdon kanssa luoda tämän päivän yhtiöstä huomisen päivän yhtiö. Vain jatkuvasti kehittyvällä ja aikaansa sopeutuvalla yhtiöllä on mahdollisuus turvata henkilöstön, asiakkaiden, omistajien, yhteiskunnan ja kaikkien sidosryhmien tulevaisuus.

Hallitustyössä tämä merkitsee neljä vaiheista algoritmia. Hallituksen on pystyttävä selkeään ja kirkkaaseen ajatteluun, josta seuraa hyviä päätöksiä, oikeita tekoja ja näistä teoista seuraa hyviä tuloksia.

Hallituksen on pystyttävä näkemään kirkkaana yrityksen tilanne nyt ja sopia selkeästä yhteisestä tulevaisuuden suunnasta. Yhteinen suunta on hyvän yhteistyön perusta. Hallituksen monipuolinen, ammattitaitoinen ja erilainen osaaminen luo pohjan hyville päätöksille yhteisen suunnan pohjalta. Vastaavasti edellä kuvatun kaltainen hallitus, jonka jokaisella jäsenellä on erilainen näkemys tulevaisuuden sunnasta, luo mahdottoman pohjan hyville päätöksille.

Hallituksen on edelleen huolehdittava siitä, että hyvistä päätöksistä seuraa oikeita tekoja. Päätökset, jotka jäävät roikkumaan ilman sopimusta siitä, mitä tehdään, kuka tekee, koska tehtävä on saatava valmiiksi ja miten sitä mitataan, katkaisee hyvänkin algoritmin toiminnan. Hyvät mittarit antavat mahdollisuuden hallitukselle ja johdolle saada henkilöt kiinni hyvästä tekemisestä.

Pelkkä tekeminen ei riitä, vaan tekemisellä on saatava haluttu tulos aikaiseksi. Tekeminen on pääsääntöisesti toimivan johdon ja organisaation haaste mutta hyvän hallituksen on seurattava tilannetta ja tarvittaessa toimittava johdon tukena ja kannustajana.  Joskus on puututtava tekemiseen, mikäli haluttu tulos ei toteudu. Onko meillä toimiva johtamisjärjestelmä ja oikeat tekijät oikeilla paikoilla. Riittääkö osaamisemme rakentamaan tämän päivän yhtiöstä tulevaisuuden yhtiö.

Tämä kuulostaa yksinkertaiselta mutta niin monta kertaa hallitukset takeltelevat jo kahden ensimmäisen askeleen kohdalla. Mikäli emme tiedä mihin olemme menossa, niin kaikki tiet vievät perille.

Antero Virtanen

KTM, HHJ PJ Antero (Antti) Virtanen on pitkän linjan hallitusosaaja, joka vaikuttaa kymmenien pienten ja suurten yritysten taustalla. Nykyisin Virtanen toimii koulutukseen, strategiseen konsultointiin ja pääomasijoituksiin keskittyvän Jesura Oy:n toimitusjohtajana.

Virtanen on vetänyt lähes 60 Kauppakamareiden järjestämää HHJ-puheenjohtajakurssia ja HHJ-kurssia ympäri Suomen ja merkittävästi vaikuttanut HHJ-koulutuskokonaisuuden syntyyn ja jatkuvaan kehitykseen. Hän on myös yksi Hallituksen puheenjohtajan opas – johda pk-yritys menestykseen -kirjan tekijöistä.

Kauppakamarit ovat valinneet vuoden 2017 kouluttajaksi Matti Jaakolan

P5091342

Kuvassa: Palvelupoolin puheenjohtaja Leena Räisänen ja kouluttaja Matti Jaakola

Jo perinteeksi muodostunut kauppakamareiden vuoden kouluttaja -palkinto annettiin Matti Jaakolalle, CapWell Oy:stä. Jaakola on toiminut kauppakamareiden tarjoamilla HHJ-kursseilla asiantuntijana ympäri Suomen. Vuoden kouluttaja -palkinto myönnetään asiantuntijalle, joka saa osallistujien palautteissa ylistystä ja toimii ammattimaisesti sekä tehokkaasti koulutusten järjestäjien kanssa.

Matti Jaakolan vankka kokemus hallitustyöskentelystä näkyy ja kuuluu hänen luennoissaan. Matti pystyy antamaan oman näkemyksensä hallitustyön haastavistakin tilanteista ja hänen konkreettiset yritystarinansa jäävät osallistujien mieleen. Matti on lisäksi loistava ja selväsanainen esiintyjä, joka tempaa osallistujat mukaansa ja haastaa keskusteluun.

Koulutuksiin osallistujat ovat kommentoineet Jaakolan luentoja palautteissaan mm. näin:

”Oikein mahtavaa Matti!”

”Jaakola innostava, asiantunteva ja elävä luennoitsija, jota olisi kuunnellut enemmänkin”

” Täydellinen ja erinomainen Jaakolan luento. Tätä lisää.”

” Jaakolan esitykselle ja sisällölle erityiskiitos”

Matti Jaakolan yritys CapWell Oy auttaa yrityksiä erilaisissa yritys- ja rahoitusjärjestelyissä. Jaakola on aktiivinen toimija Tampereen hallituspartnereissa ja Boardmanin verkostossa. Jatkuva hallitustyön kehityksen seuraaminen ja läheinen yhteistyö yritysten kanssa antaakin vahvan osaamispohjan HHJ-kurssien luennoille.

Kauppakamarit ovat valinneet vuoden kouluttajan jo vuodesta 2011. Vuoden kouluttajiksi on valittu mm. Sari Wulff Verohallinnosta, Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarista, Karl-Johan Sigfrids Oy Certima Ab:stä sekä Toivo Koski Tulosakatemiasta. Kauppakamarit järjestävät vuosittain n. 500 koulutustilaisuutta valtakunnallisesti ja tekevät yhteistyötä lukuisten eri alojen asiantuntijoiden ja kouluttajien kanssa.

Leena Räisänen

Palvelupoolin puheenjohtaja

Pohjanmaalla rekrytoidaan kaikilla aloilla

 

Tilanne Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityskentällä on hyvä, kertoo Pohjanmaan kauppakamarin jäsenyritystensä parissa tämän kuun alussa toteuttama Business Panel -suhdannekysely. Kaikki mittarit ovat nousseet edellisestä, marraskuussa toteutetusta mittauksesta. Kaikki mittarit ovat myös vahvasti nollaviivan yläpuolella eli positiivisia vastauksia on selvästi enemmän kuin negatiivisia.

Viime keväästä asti näkynyt työvoimapulan kasvu on jatkunut edelleen. Kasvua syksyn mittauksesta on 6 prosenttiyksikköä ja vuoden takaisesta 15 prosenttiyksikköä. Ammattitaitoisen työvoiman puute jarruttaa kasvua jo lähes puolella (47 %) vastaajayrityksistä. Työvoimapula on merkittävin rakennusalalla (57 %) ja teollisuudessa (52 %). Palvelualalla osaajapula jarruttaa kasvua 44 prosentilla ja kaupan alalla 42 prosentilla. Riittämätön kysyntä jarruttaa kasvua vielä 19 prosentissa vastaajayrityksiä. Merkittävää on, että enemmän kuin riittämättömästä kysynnästä kärsiviä yrityksiä, on niitä, joilla ei ole lainkaan tuotantokapeikkoja (21 %). 

Lisäkysymyksenä kysyttiin tällä kertaa yritysten rekrytoinnissa kohtaamia haasteita. Ylivoimaisesti suurin haaste (68 prosenttia) on hakijoiden tehtävään riittämätön työkokemus. Merkittäviä haasteita ovat myös se, että avoimiin työpaikkoihin ei saada hakemuksia lainkaan (50 %), hakijoiden tehtävään soveltumaton koulutus (48 %) sekä kova kilpailu työntekijöistä (42 %). Yrityksiltä kysyttiin myös ammatteja, työtehtäviä tai osaamisia, joista on pulaa. Vastauksissa erityisesti esiin nousivat koodarit, teollisuuden tuotantotehtävät, syvempää osaamista vaativat myyntitehtävät sekä rakennusalan työnjohtotehtävät.

7 hyvää syytä kehittää organisaation osaamista verkkokoulutuksella

Koulutuspalvelujen digitalisoituminen on ollut Suomessa hidasta. Markkinoilla on vahvoja kansainvälisiä toimijoita, kuten Lynda ja edX, mutta suomalaiset yritykset lähettävät työntekijänsä edelleen lähiopetukseen koulutuksenjärjestäjän tiloihin tai hotelliin.

Muuta tarjontaa ei juuri ole. Webinaareja kyllä järjestetään, mutta toteutukset ovat usein lähiopetuksena pidettävän koulutuksen livestriimauksia tai konsultin tarjoamaa sisältömarkkinointia, jonka tarkoituksena on myydä omia palveluita. Iso osa digitaalisen koulutuspalvelun parhaimmillaan synnyttämästä arvosta jää tällöin saamatta.

Hyvin toteutetulla digitaalisella koulutuspalvelulla olisi kuitenkin useita etuja, kun organisaatioissa kehitetään osaamista.

  1. Verkko-oppiminen säästää aikaa ja rahaa. Työnantajan ei tarvitse lähettää työntekijöitä koulutukseen pitkien matkojen päähän vaan oppiminen alkaa heti, kun video käynnistyy. Tarvittaessa yhtä aikaa useassa toimipisteessä ja maassa.
  2. Kulut eivät yllätä. Henkilöstölle kiinteään hintaan hankittu koulutuspalvelu tekee osaamisen kehittämisen kulut näkyviksi. Samalla koulutuskustannusvähennysten hakeminen helpottuu tarkkojen raporttien myötä.
  3. Verkkoympäristö tekee oppimisen näkyväksi. Mitä kursseja on opiskeltu? Kuinka paljon aikaa on käytetty? Mitä tuloksia osaamistesteistä on saatu ja mikä on osaamisen taso? Nämä kaikki tiedot ovat verkkopalvelussa helposti nähtävillä.
  4. Verkkosisältö tehdään asia edellä. Kun matkustaminen ei vie aikaa, koulutuksen ei tarvitse kestää yhtä tai kahta päivää, vaan video kestää täsmälleen niin pitkään kuin sisältö vaatii. Kenties vain puoli tuntia.
  5. Video odottaa ja kertaa. Haluatko palata vaikeaan kohtaan tai jäikö jotain kuulematta? Vai haluatko vain hakea lisää kahvia? Videota voi kelata ja tauottaa joustavasti.
  6. Opiskele milloin ja missä tahansa. Voit katsoa koulutusvideosta pätkän töissä tietokoneella ja jatkaa samasta kohdasta kotimatkalla ratikassa tai kotisohvalla tabletilla. Verkkoyhteys ja nettiselain riittävät.
  7. Paras mahdollinen kuva ja ääni. Laadukkaat studio-olosuhteissa kuvatut koulutusvideot takaavat, että kouluttajan ääni kuuluu aina eikä kenenkään pää ole diojen edessä.

Kuulostaako kiinnostavalta? Kauppakamari on juuri avannut uuden kotimaisen verkkokoulutuspalvelun, KoulutusOnlinen. Katso yllä olevalta videolta lisää ja jatka halutessasi tutustumista osoitteessa www.koulutusonline.fi.

– Antti-Pekka Hulkko
palveluliiketoiminnan johtaja, Helsingin seudun kauppakamari
antti-pekka.hulkko@chamber.fi

Etelä-Savon Kasvupolku – Huippusparrausta ja kontakteja – olisiko nyt sinun vuorosi?

Tiesitkö, että Kasvu Open®  järjestää yhdessä Miksei Oy:n, Etelä-Savon kauppakamarin, Etelä-Savon Yrittäjien, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin yliopistokeskuksen, Pieksämäen kaupungin, Mikkelin seudun sekä Juvan ja Rantasalmen kuntien kanssa Suomen suurinta yritysten sparrauskilpailua Kasvu Openia jälleen Etelä-Savon alueella. Etelä-Savon  Kasvupolku® tarjoaa kahdenkeskeisissä asiantuntijatapaamisissa työkaluja yrityksesi kasvun rakentamiseen – täysin ilmaiseksi.

Mikä Kasvu Open ja Kasvupolku?

Valtakunnallisen Kasvu Openin puitteissa järjestetään kaikkiaan 30 alueellista ja teemallista Kasvupolkua eri puolella Suomea. Kasvu Openissa kohtaavat vuoden aikana lähes 1100 kokeneen yritysjohtajan osaamispääoma ja yli 450 kasvuhakuisen pk-yrityksen kasvunnälkä. Kasvu Open synnyttää uusia yrityksiä, mutta keskittyy erityisesti jo olemassa olevien yritysten kasvun vauhdittamiseen. Uudistettu Kasvupolku –kokonaisuus muodostuu kolmesta tapahtumapäivästä: kaikille Etelä-Savon Kasvupolulle hakeneille yrityksille järjestettävä Kasvun työpajapäivä Mikkelissä 15.3.2018 sekä valituille yrityksille ja sparraajille tarkoitetut Kiitorata-sparrauspäivät Pieksämäellä 4.4. sekä Mikkelissä 3.5.2018.

Kasvu Openissa yrittäjä saa kasvuidealleen maailman parhaat onnistumisen edellytykset, eikä mikään kasvuidea tai kasvusuunnitelma ole liian pieni Kasvu Openille. Kaikki on kiinni omasta kasvutahdosta, intohimosta ja sisusta. Me tuomme sparrauksen, rahoittajat ja osaajat. Kasvu lähtee yrittäjän omista lähtökohdista, oli tavoitteena sitten kasvattaa yrityksen liikevaihtoa, henkilöstömäärää, lanseerata uusi tuote tai selvittää kansainvälistymisen mahdollisuuksia.

Lisätietoja Kasvupolusta saat myös osoitteesta: https://www.kasvuopen.fi/kasvupolut/etela-savon-kasvupolku-2018

Herätä Kasvukipinäsi ja hae mukaan tästä linkistähttps://www.kasvuopen.fi/hae

Etelä-Savon Kasvupolun ilmoittautuminen sulkeutuu sunnuntaina 28.2. Kaikissa Kasvupolkuun liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Etelä-Savon Kasvupolun fasilitaattoriin Oona Ikoseen, p. 040 555 554 tai sähköpostitse oona.ikonen@bang.fi.

Kympit yrityksen tueksi -hankkeella uudenlaista koulutusta pk-yrityksille

Etelä-Savon kauppakamarin ja VMK valmennuksen yhteishankkeessa, Kympit yrityksen tueksi, luodaan uudenlainen koulutus- ja kehittämisohjelma pk-yrityksille. Ohjelman tavoitteena on ensi sijassa lisätä yritysten tuottavuutta avainhenkilötoimintaa kehittämällä.

Kymppi on työntekijätason avainhenkilö, jonka työnantajan edustaja on valtuuttanut hoitamaan yrityksessä tiettyjä, yhdessä työantajan kanssa sovittuja asioita. Kymppi–nimikkeen sijasta yrityskohtaisesti voidaan käyttää myös muita nimikkeitä.

Koulutus- ja kehittämisohjelmaan sisältyy kaksi eri osiota, jotka toteutetaan rinnakkain. Koulutusosiossa osallistujayrityksen Kympeille annetaan hyvät eväät Kymppinä toimimiseksi koko yrityksen hyväksi. Erityisesti korostetaan yrityslähtöistä ajattelutapaa. Kehittämisosuudessa osallistujayritys toteuttaa kehittämisprojektin Kymppikoulutettavien johdolla. Kehittämisprojektit ovat yrityskohtaisia ja heidän tarpeistaan suunniteltuja. Näiden lisäksi järjestetään osallistujille mm. pienryhmätapaamisia, jossa he pääsevät verkostoitumaan, saavat vertaistukea sekä pääsevät syventämään koulutuspäivissä saatuja oppeja.

Kymppi – yhteisellä asialla -nimellä lanseerattu koulutus- ja kehittämisohjelma alkaa ensimmäistä kertaa 20.2.2018 järjestettävällä koulutuspäivällä. Kokonaisuuteen osallistuu 12 eteläsavolaista yritystä, eri kokoluokista ja eri aloilta. Hanke toteutetaan pilottina, jonka jälkeen ohjelmaa kehitetään kokemusten pohjalta kauppakamarin (kauppakamarien) pysyväksi palvelutuotteeksi.

EU-logot

Lisätietoja: http://www.eskauppakamari.fi/kauppakamari/projektit-hankkeet/kymppi-yhteisella-asialla/

Projektipäällikkö Tiina Ylönen, tiina.ylonen@kauppakamari.fi, 044 732 1180

Valmennusta tietosuojaan – uusi palvelu avattu!

Kauppakamarin tietosuojavalmennus on kauppakamarin jäsenille suunnattu kokonaisuus, jonka avulla yrityksesi ymmärtää EU:n uuden tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimukset ja pystyy hallitsemaan niitä kokonaisvaltaisesti. Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on henkilötietojen käsittelyn laadun parantaminen ja niiden luotettava suojaaminen. Kauppakamarin tietosuojavalmennus -sivusto kerää yhteen kauppakamarin jäsenilleen tarjoamat uuteen tietosuoja-asetukseen liittyvät palvelut. Mukana on nyt kahdeksan kauppakamaria. Tavoitteena on varmistaa, että yritykset saavat alueellisesti tähän muutosprojektiin parasta mahdollista apua.

Valmennukseen voit liittyä missä vaiheessa haluat ja liittyminen kauppakamarin jäsenille on maksutonta eikä sido mihinkään. Liity mukaan täällä alla olevasta linkistä. Liityttyäsi valmennukseen saat ajankohtaista tietoa tietosuojamuutoksesta, löydät koulutukset, infotilaisuudet, asiantuntijat läheltäsi sekä työkalut tietosuojan hallintaan.

Lue lisää ja liity mukaan valmennukseen täällä.

Tietosuojavalmennusta tarjoamassa useat alueelliset kauppakamarit.

Tietosuoja – GDPR -koulutus Mikkelissä 14.3.2018:
http://www.eskauppakamari.fi/events/tietosuoja-gdpr-koulutus/